Työ- ja elinkeinoministeriölle
 
Asia: Lausuntopyyntö pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta (VN/1453/2025)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoja Suomen kansallisen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta. Lausuntopyynnön fokus on suunnitelmassa esitetyissä toimialakohtaisissa etenemisvaihtoehdoissa (suunnitelman luku 3) ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähennysmenetelmien ja nielujen vahvistamismenetelmien kehitysnäkymissä (suunnitelman luku 4).

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:

 

Pitkän aikavälin skenaariot (LTS-skenaariot) on laadittu osana KEITO (Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja keinot) -hanketta. Neljä erilaista skenaariota (markkinat edellä, Suomi edellä, ympäristö edellä ja yhteiskunta edellä) on tarkoituksella laadittu hyvin erilaisiksi. Taustaselvityksessä todetaan, että mikään skenaarioista ei edusta todennäköistä tulevaisuuden kuvaa, vaan määrittämällä skenaarioiden painotukset eri lailla, pyrittiin kuvaamaan pikemminkin ääriskenaarioita.

 

MaRa toteaa, että tulevaisuuden kehitys tulee asettumaan jonnekin skenaarioiden välimaastoon, jossa kehitys tapahtuu elinkeinoelämän, kansalaisten, toimivan logistiikan, liikenteen ja yhteiskuntarakenteen, alkutuotannon, metsätalouden, ympäristön ja huoltovarmuuden intressit yms. huomioiden ja yhteensovittaen.

MaRa toteaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään liittyvillä toimilla ei heikennetä kilpailukykyämme suhteessa muihin EU-maihin. Päästöjä on vähennettävä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. Päästöjen vähentämisessä on huomioitava Suomen erityispiirteet, jotka aiheutuvat maamme sijainnista, kylmästä ilmastosta ja pitkistä etäisyyksistä. On myös huolehdittava siitä, että Suomen eri alueiden elinvoimaa eikä kuluttajien ostovoimaa heikennetä.

MaRan pääviestit:

  •  Päästövähennystoimenpiteillä ei tule lisätä matkailu- ja ravintola-alan yritysten sääntelyä tai kustannuksia.
  • Kotimaan matkailun hintakilpailukykyä suhteessa ulkomaan matkailuun ei saa heikentää. Suurin osa kotimaanmatkailusta tehdään henkilöautolla. Henkilöautoiluun kohdistuu jo tällä hetkellä kansainvälisesti vertaillen korkea polttoaineiden valmisteverotus. Bensiinin ja dieselin pumppuhintaa nostaa tulevina vuosina asteittain kiristyvä biopolttoaineiden jakeluvelvoite sekä vuodesta 2027/2028 alkaen myös EU:n polttoaineen jakelun päästökauppa. Liikenteen kustannuksia ei tule kasvattaa valmisteveroja korottamalla tai asettamalla uusia maksuja ja veroja kuten tietullit tai kilometrivero. Liikenteen päästövähennyksiä tulee edistää kannustein ja tuin.
  • Kotimaisella ruokatuotannolla ja maaseudun elinvoimalla on myös tärkeä merkitys matkailu- ja ravintola-alalle ja Suomen huoltovarmuudelle. Suomen alkutuotannon kilpailukykyä ei saa heikentää ulkomaiseen alkutuotantoon verrattuna. Kotimaassa tuotetut elintarvikkeet ovat erittäin tärkeitä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille ja niiden asiakkaille. Asiakkaat arvostavat lähiruokaa ja puhtaita ja turvallisia kotimaisia elintarvikkeita.
  • Maankäyttösektorin vajeen siirtäminen taakanjakosektorille on mahdotonta, koska se aiheuttaisi yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia ja elinkeinoelämälle huomattavaa kustannuskilpailukykyhaittaa. Suomen kansallinen etu vaatii, että maankäyttösektorin päästöjen laskentatapaa tai kansallisia tavoitteita muutetaan niin, että tällaiseen tilanteeseen ei jouduta. Maankäyttösektorin tavoitteiden tulee olla realistisia niin, että ne voidaan saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                                               Kai Massa
toimitusjohtaja                                          lakimies