Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK selvitti laajalla kyselytutkimuksella suomalaisten laivamatkailijoiden rahankäyttöä sekä laivoilla että Virossa ja Ruotsissa. Suomalaiset kuluttivat vuonna 2022 rahaa yhteensä noin 700 miljoonaa euroa.[1] Suomalaiset ostavat matkoiltaan alkoholin, tupakan ja makeisten lisäksi myös kosmetiikkaa, vaatteita, elintarvikkeita, leluja ja lääkkeitä. Laivamatkat ja -risteilyt ovat edullisia matkustaja-alustukien ja laajan verovapauden ansiosta. EU:n korkein alkoholijuomien verotus kannustaa laivamatkailuun kotimaanmatkailun sijaan. TAKin tuoreessa alkoholin matkustajatuontikyselyssä 37 prosenttia suomalaisista Viroon matkustaneista ilmoitti halvempien hintojen vaikuttavan merkittävästi tai olevan jopa ainoa syy matkustamiseen. Uuden hallituksen on huolehdittava siitä, että kotimaassa toimivat yritykset voivat kilpailla reilulla tavalla laivamatkailun kanssa. Alkoholiverotuksen ja muun kulutusverotuksen kiristäminen johtaisi kilpailun vääristymiseen entisestään.
TAK selvitti laajassa kyselytutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset käyttävät rahaa Ruotsin- ja Viron-laivoilla sekä maissa. Näin laajaa tutkimusta suomalaisten rahankäytöstä ei ole tehty aiemmin.
Suomalaiset käyttivät rahaa Ruotsin matkoillaan noin 269 miljoonaa euroa
Kaksi kolmasosaa suomalaisista toi Ruotsista tai laivoilta alkoholia, 70 prosenttia makeisia ja 37 prosenttia tupakkaa (mukaan lukien nuuska). Seuraavaksi suosituimmat tavarat olivat elintarvikkeet (20 prosenttia), aikuisten vaatteet (18 prosenttia) ja lelut (15 prosenttia). Lääkkeitä toi kaksi ja optikkotuotteita prosentti suomalaisista.
Ruotsissa ravintolapalveluja käytti 41 prosenttia ja hotellipalveluja 12 prosenttia matkailijoista. Risteily- ja päivämatkustajat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä noin 200 euroa matkailijaa kohti. Reittiliikenteessä matkustavat käyttivät rahaa yhteensä 393 euroa matkailijaa kohti. Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 yhteensä 269 miljoonaa euroa laivoilla ja Ruotsissa. Summaan eivät sisälly laivaliput eivätkä varausten yhteydessä ostetut muut palvelut.
Suomalaiset käyttivät rahaa Viron matkoillaan noin 431 miljoonaa euroa
Yli 60 prosenttia suomalaista toi Virosta tai laivoilta alkoholia, 46 prosenttia makeisia ja 26 prosenttia tupakkaa. Seuraavaksi suosituimmat tuotteet olivat kosmetiikka (21 prosenttia), aikuisten vaatteet (19 prosenttia) ja elintarvikkeet (19 prosenttia). Lääkkeitä toi kahdeksan prosenttia ja optikkotuotteita prosentti suomalaisista.
Virossa ravintolapalveluja käytti 64 prosenttia ja hotellipalveluja 38 prosenttia matkailijoista. Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja käytti viisi prosenttia. Risteily- ja päivämatkustajat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä noin 214 euroa matkailijaa kohti. Reittiliikenteessä matkustavat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä 334 euroa matkailijaa kohti. Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 yhteensä 431 miljoonaa euroa laivoilla ja Virossa. Summaan eivät sisälly laivaliput eivätkä varausten yhteydessä ostetut muut palvelut.
Laivamatkailu korvaa kotimaanmatkailua
Suomalaiset olivat Eurostatin mukaan ennen koronapandemiaa EU:n innokkaimpia ulkomaille matkailijoita. Suomen matkustustase oli 2 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022[2]. Alijäämä on kasvanut vuodesta 2013 lukien 1,2 miljardilla eurolla. Veromenetys siitä on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Laivamatkailu Ruotsiin ja Viroon korvaa kotimaan matkailua ja tapahtumien järjestämistä maissa esimerkiksi hotelleissa, kylpylöissä ja kongressikeskuksissa. Suomen valtion laivoille myöntämien massiivisten tukien ja Viron edullisemman verotuksen ja kustannustason takia laivojen matkaliput ja tuotteet ovat edullisia Suomessa maissa sijaitseviin yrityksiin verrattuna.
– Tampereen yliopiston vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan Suomen valtio tuki yhteensä 13 Suomen lipun alla olevaa laivaa noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Tukien avulla varustamot voivat hinnoitella laivaliput sekä majoitus- ja ravintolapalvelut laivoilla edullisiksi Suomessa maissa toimiviin yrityksiin verrattuna. Näin tekemällä valtio suosii palvelujen käyttöä ja kokousten järjestämistä laivoilla sekä tukee taloudellisesti ulkomaille matkustamista kotimaan sijaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Valtion tulojen ja menojen sopeuttaminen tulee tehdä menoja pienentämällä
Seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta raskaalla kädellä. Valtion budjetin alijäämä on valtiovarainministeriön mukaan 11–12 miljardia euroa vuodessa. VM on esittänyt alennettujen arvonlisäverokantojen nostamista. Muita esillä olleita veronkorotuksia ovat olleet muun muassa alkoholijuomaveron ja kiinteistöverojen korotukset.
– Verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta kulutuksen suuntaan on tullut poliittinen slogan. Suomen ansiotulojen verotus on eittämättä jo keskituloisesta lähtien kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla, mutta niin ovat myös kulutusverot. OECD:n mukaan Suomen kulutusverot ovat OECD-maiden kolmanneksi korkeimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Uuden hallituksen tulee pidättyä kulutusverojen nostamisesta. Niiden nostaminen lisäisi laivamatkailua Viroon ja Ruotsiin kotimaanmatkailun kustannuksella. Se vähentäisi valtion verotuloja entisestään, Lappi sanoo.
Liite
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549
[1] Todellisuudessa määrä on suurempi, sillä kyselyn avulla laskettu keskimääräinen kulutus matkustajaa kohti pohjautuu syksyllä 2022 tehtyihin haastatteluihin. Kesäkuukausien aikoina tehdään pitempiä matkoja, jolloin erityisesti kulutus kohteissa on suurempaa. TAKin arvion mukaan todellinen rahankäyttö voi olla jopa lähemmäs miljardi euroa vuodessa.
[2] Matkustustaseessa matkailutulo tarkoittaa ulkomaalaisten matkailijoiden Suomeen jättämää rahamäärää. Matkailumeno tarkoittaa puolestaan suomalaisten ulkomailla käyttämää rahamäärää.