Valtioneuvosto on tänään päättänyt säilyttää ennallaan anniskelu- ja aukioloaikoja koskevat rajoitukset viidessä maakunnassa. Anniskelun kieltäminen ennen klo 22 ja ravintoloiden sulkemisen ennen klo 23 piti hallituksen aikaisemman esityksen mukaan olla mahdollista vain epidemian tasolla 2. Eduskunnan sote-valiokunta totesi mietinnössään, että tiukemmat rajoitukset voivat sulkutilan jälkeen olla perusteltuja niillä alueilla, joilla epidemiatilanne näyttäisi vaikeutuvan tai pysyvän edelleen vaikeana. Näitä rajoitustoimien edellytyksiä ei enää ole. Etelä-Karjalan maakunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ravintolat jäivät edelleen kiihtymisvaiheen rajoitusten piiriin, vaikka alueet ovat epidemian perustasolla. Tämä on kohtuutonta ja lainvastaista. Valtioneuvosto päätti suosittaa, että viidessä maakunnassa sisätiloissa voi kokoontua enintään 10 henkilöä siitä riippumatta, miten suuri tila on. Lohkojako ei toimi kaikissa ulkotiloissa, esimerkiksi musiikkifestivaaleilla. Valtioneuvoston päätökset ovat mielivaltaisia alan yrittäjiä ja työntekijöitä kohtaan.

Valtioneuvosto päätti jättää Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakuntien ravintoloihin tiukat anniskelu- ja aukioloaikarajoitukset ennalleen. Ruokaravintoloiden tulee lopettaa anniskelu klo 19 ja muiden ravintoloiden klo 18 ja ravintolat tulee sulkea tunti sen jälkeen. Valtioneuvosto on 11.5.2021 laaditussa asetuksen perustelumuistiossa todennut seuraavasti: Tarkoitus on, että erityisesti leviämisvaiheen anniskelu- ja aukioloaikarajoituksia arvioidaan uudelleen jo valtioneuvoston istunnossa 27.5.2021 siten, että epidemiatilanteen salliessa lain 58 a §:n  4 momentista tarkoitetuista erityisistä rajoituksista voitaisiin hallitusti mahdollisimman nopeasti luopua.

– Valtioneuvosto ei ole toiminut oman perustelumuistionsa mukaisesti, vaikka epidemiatilanne on helpottanut olennaisesti ja rokotukset edenneet. Ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat joutuneet sekä koronaepidemian että poliittisen järjestelmän jyräämiksi. Poliittinen järjestelmä on jo yli vuoden päättänyt, saavatko ravintolat toimia, työntekijät harjoittaa ammattiaan ja millaisin edellytyksin. Valitettavasti yrittäjät ja työntekijät ovat jääneet puolueiden välisten erimielisyyksien jalkoihin, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Kyse on suuresta asiasta. Jos viidessä maakunnassa sallittaisiin anniskelu klo 22 asti ja ravintolan sulkeminen klo 23, maakunnissa toimivat ravintolayritykset pystyisivät kutsumaan töihin arviolta 10 000 työntekijää.

– Yrittäjät ja työntekijät eivät kestä sitä, että heitä kuritetaan tällä tavalla. Muutamalla lisätunnilla anniskeluun ja aukioloon saataisiin valtavasti työntekijöitä töihin. Kun ravintolatoimiala on erittäin verointensiivinen toimiala, se toisi myös valtiolle paljon verotuloja, Lappi sanoo.

Etelä-Karjalan maakunnan ilmaantuvuusluku on 12,6 ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 11,7, mutta siitä huolimatta valtioneuvosto ei siirtänyt niitä perustason rajoitusten piiriin.

– Ei ole mitään perusteita rajoittaa näiden maakuntien ravintolatoimintaa näin ankarasti. Valtioneuvosto on siirtänyt ravintolat hyvin nopeasti tiukempien rajoitusten piiriin. Miksi tämä ei tapahdu toisinpäin? Etelä-Karjalan maakunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ravintoloilla tulee olla oikeus toimia perustason ravintolarajoituksilla. Valtioneuvoston päätös ei ole näiltä osin tartuntatautilan mukainen, Lappi sanoo.

Vaikuttaa siltä, ettei valtioneuvosto välitä niistä pitkäkestoisista taloudellisista ja henkisistä vaikutuksista yrittäjiin ja työntekijöihin, joita pitkään jatkuneella koronaepidemialla ja rajoitustoimilla on. Valtioneuvosto on STM:n esityksestä rajoittamassa ravintolatoimintaa perusteettomasti.

– Ymmärrän jotenkin sen, etteivät yrittäjien ja yritysten menestyminen ole tämän hallituksen toiminnan keskiössä toisin kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksella. Sitä en kuitenkaan voi ymmärtää, että hallitus suhtautuu tunteettomasti matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden syvään taloudelliseen ja henkiseen ahdinkoon. Alamme työntekijöistä noin 30 prosenttia on alle 26-vuotiaita nuoria, joilla ei ole taloudellisia puskureita. Myös lukuisten alamme oppilaitoksissa opiskelevien nuorten valmistuminen on viivästynyt harjoittelumahdollisuuksien puuttumisen vuoksi, Lappi toteaa.

Tapahtuma-, kulttuuri- ja urheiluala ovat vaatineet, että niitä kohdellaan yhdenvertaisesti ravintola-alan rajoituksiin nähden.

– Valtioneuvosto ei ratkaissut näiden alojen elinkeinotoiminnan ongelmia parantamalla niiden toimintaedellytyksiä leviämisvaiheen maakunnissa. Valtioneuvoston ratkaisu ongelmaan oli se, että kaikille jaetaan kurjuutta. Ravintoloita koskevia rajoitustoimia ei lievennetä, jotta toimintaedellytykset muuttuisivat tasapuolisemmiksi. Tämä on käsittämätöntä elinkeinopolitiikkaa. Ravintoloiden ja tapahtuma-, kulttuuri- ja urheilutoimialojen toiminta perustuu elämyksiin ja ihmisten kohtaamisiin. Ne ovat läheisiä yhteistyökumppaneita. Sadat ravintolat toimivat museoiden, teattereiden, festivaalien, uimahallien, urheilu- ja jäähallien yhteydessä. Niidenkin toiminta on pysähdyksissä. Lisäksi toimialat tukevat toisiaan, Lappi sanoo.  

Valtioneuvosto suosittelee, että leviämisvaiheen maakunnissa sisätiloissa voisi olla korkeintaan 10 henkilöä. Ulkotiloissa voisi olla 50 henkilöä ja lohkoihin jakamalla enemmän.

– Valtioneuvoston päätös merkitsee käytännössä sitä, etteivät messu- ja kongressiyritykset sekä kokouspalveluja tarjoavat hotellit, kylpylät ja ravintolat pysty aloittamaan kokousliiketoimintaansa. Niiden liiketoiminta on ollut käytännössä pysähdyksissä viime vuoden maaliskuun lopusta alkaen. Nämä yritykset ovat turvallisten tapahtumien järjestämisen ammattilaisia, joten valtioneuvoston päätös tuntuu kohtuuttomalta. Niille olisi tullut sallia tapahtumien järjestäminen suhteuttamalla sisään otettavien asiakkaiden määrä enimmäisasiakasmäärään, kuten ravintoloiden osalta on tehty. Lohkojako ei toimi kaikissa ulkona järjestettävissä tapahtumissa, esimerkiksi musiikkifestivaaleilla, Lappi toteaa.

 

Lisätietoja    

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549