Hallituksen eilen lausunnolle lähettämä kustannustukilakiesitys on tervetullut koronakriisin runtelemille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Kustannustukikohtaisen enimmäismäärän korottaminen miljoonaan ja yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärän 1,8 miljoonaan euroon auttavat monia pk-yrityksiä. Tukien enimmäismäärät ovat kuitenkin edelleen liian pieniä matkailu- ja ravintola-alan vetureina toimiville paljon työllistäville ja veroja maksaville yrityksille. Erityisen pieniä tuet ovat verrattaessa niitä muihin Pohjoismaihin. Jos suuret yritykset eivät saa oikeudenmukaisia tukia suhteessa niiden koronan vuoksi kärsimiin menetyksiin, niiden kyky työllistää, investoida ja elpyä heikkenee merkittävästi. Vuokranantajat ovat asettuneet koronakriisin ulko- ja yläpuolelle. Hallituksen tulee tehdä kaikkensa saadakseen vuokranantajat kantamaan koronakriisistä aiheutuvaa taakkaa.

Hallituksen eilen lausunnolle lähettämässä kustannustukipaketissa on monia parannuksia edellisiin kustannustukiin verrattuna. Matkailu- ja ravintola-alan yritykset sekä työntekijät ovat erittäin tukalassa tilanteessa koronakriisin pitkittyessä, rokotteiden viivästyessä ja yhä tiukempien rajoitustoimien uhatessa.

– Tukien ylärajojen korotukset auttavat monia pk-yrityksiä selviytymään koronakriisistä. Erittäin tärkeää on, että liikevaihdon alentuessa lakiesityksessä ehdotetun 30 prosenttia, kustannustukea alkaisi kertyä nousevasti liikevaihdon aleneman alusta alkaen. Tämä on ollut erittäin suuri epäkohta kesä-lokakuulta 2020 maksettavassa kustannustuessa. Jos yrityksen liikevaihto on laskenut esimerkiksi 40 prosenttia ja kiinteiden kulujen määrä on ollut 10 000 euroa kuukaudessa, yritys on saanut vain 1 000 euroa kustannustukea per kuukausi eli käytännössä ei juuri mitään, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Paljon työllistävien yritysten toiminta turvattava

Yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärän korottaminen ei kuitenkaan ole riittävä isoimmille yrityksille, joiden merkitys työllistäjinä, verojen maksajina ja investoijina on suuri. Suurimmat MaRan jäsenyritykset tekevät koronakriisin ja rajoitustoimien vuoksi jopa sadan miljoonan euron tappion. Siihen nähden 1,8 miljoonan euron enimmäistuki yritystä kohti on pieni. Se on sitä erityisesti, kun tukia verrataan muihin Pohjoismaihin.

MaRa on kerännyt tietoja MaRan 14:ltä suurimpiin jäsenyrityksiin kuuluvalta yritykseltä. Niiden liikevaihto aleni viime vuonna 45 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Niiden valtiolle tulouttamat arvonlisäverot alenivat noin 120 miljoonalla eurolla. Yritykset pitivät kuitenkin kiinni henkilöstöstään, sillä ennakonpidätykset palkoista alenivat vain 20 prosenttia. Sen sijaan vuokratyövoiman määrä aleni lähes 60 prosentilla. Näiden yritysten investoinnit olivat lähes 900 miljoonaa euroa vuosina 2016–20.

– EU:n tammikuun lopussa valtiontukisäännöstöön tekemät muutokset mahdollistavat yksittäiselle yritykselle maksettavan tuen korottamisen 10 miljoonaan euroon. On välttämätöntä, että pääministeri Marinin hallitus valmistelee suurille yrityksille oman tukipaketin, joka turvaa paljon työllistävien ja veroja maksavien yritysten toiminnan jatkumisen. Esimerkiksi hotelleilla on käynnissä kaikkien aikojen investointibuumi, joten koronakriisi on tullut niiden kannalta erityisen pahaan aikaan. Alan investoinneilla on valtava merkitys myös muiden toimialojen työllisyydelle. Suurten yritysten tuki on välttämätön myös pohjoismaisen kilpailutilanteen kannalta. Muissa Pohjoismaissa isoja yrityksiä on tuettu huomattavasti enemmän. Tukea tarvitsevia suuria yrityksiä on eniten hotelli- ja ravintola-alalla, mutta myös huvipuisto- sekä kongressi- ja messualalla, Lappi sanoo.

Kustannustuki IV ja tapahtumatakuu välttämättömiä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kertonut, että hallitus valmistelee myös neljättä kustannustukea ja tapahtumatakuuta.

– Kustannustuen neljäs kierros on välttämätön yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta. Myös tapahtumatakuu tulee tarpeeseen. Tapahtuma-alan yhteydessä on puhuttu paljon niistä vaikeuksista, joihin taiteilijat ja yksittäiset tapahtumatyöntekijät ovat joutuneet, mikä on erittäin tärkeää. Keskustelussa on unohdettu tapahtuma-alan vetureina toimivat ja paljon muita tapahtuma-alan ammattilaisia työllistävät kongressi- ja messukeskukset sekä tapahtumia järjestävät hotellit, kylpylät ja ravintolat. Kongressien ja messujen tilanne on tukala. Tuoreen jäsenkyselymme mukaan 92 prosentilla kongressi- ja messualan yrityksistä liikevaihto alenee vähintään 70 prosenttia tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän vuoksi tapahtumatakuu tulee ulottaa koskemaan myös kongressi- ja messukeskusten sekä hotellien, kylpylöiden ja ravintoloiden järjestämiä tapahtumia, Lappi toteaa.

Vuokranantajat saatava mukaan kriisin hoitoon

Vuokrat ovat monien matkailu- ja ravintola-alan yritysten suurimpia kulueriä. Osassa vuokrasopimuksista on kiinteät vuokrat, jotka eivät jousta alaspäin edes koronakriisin kaltaisessa katastrofitilanteessa. Useissa vuokrasopimuksissa on liikevaihtoon sidottu vuokra, mutta niissä oleva minimivuokra on niin korkea, että se on monelle yritykselle ylivoimainen.

– Jäsenyrityksiltämme tulee paljon viestejä vuokranantajien kovasta asenteesta. Vaikuttaakin siltä, että vuokranantajat ovat asettuneet koronakriisin ulko- ja yläpuolelle. Vastuullisuus näyttää jääneen toimintakertomusten sivuille. Useat vuokranantajat ovat valmiita korkeintaan siirtämään vuokria tulevaisuuteen, mutta ei alentamaan niitä. Tosiasia on, että toimialamme yritykset ovat koronakriisin jälkeen henkitoreissaan useita vuosia eikä niillä ole varaa maksaa koronakriisin ajalta maksamatta jääneitä vuokria. Pyydän, että pääministeri Marinin hallitus tekisi kaikkensa saadakseen vuokranantajat alentamaan vuokria. Samalla kiitän niitä, usein pieniä, vuokranantajia, jotka ovat osoittaneet yhteiskuntavastuuta ja alentaneet vuokria, Lappi toteaa.

 

Lisätietoja         

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549