Kongressien, messujen ja kokousten järjestäjien vuosi 2020 oli erittäin heikko. Yritykset eivät ole pystyneet järjestämään kongresseja ja messuja maaliskuusta 2020 lukien. Ammattimaiset järjestäjät osaavat järjestää tapahtumia terveysturvallisesti. Suomalaiset kongressi- ja messualan yritykset kilpailevat kansainvälisistä tapahtumista, joten kilpailukykyisten toimintaedellytysten luominen niille on välttämätöntä. Koska tapahtumat suunnitellaan vähintään puoli vuotta etukäteen, valtioneuvoston tulee päättää nopeasti toimista, joilla tapahtumia voidaan järjestää, kun koronarokote alkaa helpottaa kansainvälistä matkustamista. Kun valtioneuvosto päättää tapahtuma-alan tukitoimista, tuki tulee ulottaa tapahtuma-alan veturiyrityksinä toimiviin kongressi-, messu- ja kokoustoimialan yrityksiin.
MaRan jäsenkyselyn mukaan 65 prosentilla toimialan yrityksistä liikevaihto putosi vuonna 2020 vähintään 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kongressien ja messujen ahdinkoa lisäsi myös pikkujoulukauden peruuntuminen. Lähes 95 prosentilla yrityksistä pikkujoulumyynti väheni yli 90 prosentilla vuoden 2019 pikkujoulukauteen verrattuna. Tämä vaikutti erittäin kielteisesti myös alan työntekijöihin. 70 prosentilla alan yrityksistä vähintään 70 prosenttia työntekijöistä on lomautettu.
– Kongressi-, messu- ja kokoustoimiala on yksi koronakriisistä ja valtion rajoitustoimista eniten kärsineistä toimialoista. Tapahtumien peruuntuminen vaikuttaa laajasti myös muiden alojen yrityksiin, erityisesti hotelleihin, ravintoloihin ja liikennealan yrityksiin. Kansainvälinen kongressimatkailija käyttää Suomessa huomattavasti enemmän rahaa kuin yksityismatkailija. Tuoreimman tutkimuksen mukaan kansainvälinen kongressimatkailija käyttää 1 340 euroa matkaa kohti, mikä on noin neljä kertaa enemmän kuin yksityismatkailija käyttää. Valtioneuvoston tulee päättää pikaisesti kilpailukykyisistä matkustamisen ja tapahtumien järjestämisen ehdoista, jotta alan toimintaedellytykset ovat kunnossa, kun rokottaminen mahdollistaa lähitulevaisuudessa kongressi-, messu- ja kokoustoiminnan aloittamisen, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitustoimet ovat olleet kaavamaisia ja liian kireitä. Kokoontumisrajoitukset ovat estäneet koulutusten, seminaarien, messujen ja muiden vastaavien tapahtumien järjestämisen, vaikka ne voitaisiin järjestää terveysturvallisesti turvavälejä noudattaen. Yleisötilaisuusrajoitukset eivät ole ottaneet huomioon tilojen erilaisuutta. Esimerkiksi sama 10 henkilön kokoontumisrajoitus on koskenut niin 20 kuin 1 700 henkilön kokoustilaa.
– Valtioneuvoston tulisi poistaa yleisötilaisuuksia koskevat kokoontumisrajoitukset heti, kun koronarokotetta on jaettu riittävästi. Sitä ennen yleisötilaisuuksia koskevia rajoituksia tulisi suhteuttaa tilan kokoon, kuten ravintoloita koskevissa rajoituksissa on tehty. On selvää, että suureen tilaan voidaan ottaa terveysturvallisesti enemmän asiakkaita kuin pienempään tilaan. Ammattimaiset tapahtumajärjestäjät osaavat järjestää tapahtumia terveysturvallisesti. Koronavirus ei ole levinnyt ammattimaisesti järjestetyiltä messuilta, kongresseista ja muista kokouksista, Lappi sanoo.
Valtioneuvosto käsittelee parhaillaan tapahtuma-alan tukitoimia. Tukikeskustelun keskiöissä on ollut artistien ja yksinyrittäjien tukeminen, mikä on tärkeää.
– Tapahtuma-alan tulevaisuuden, kansantalouden ja työllisyyden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että tapahtuma-alan vetureina toimivat kongressi-, messu- ja kokoustoimialan yritykset selviytyvät koronakriisistä. Ne tarjoavat työpaikkoja paitsi omille työntekijöilleen myös tuhansille artisteille, roudareille, tapahtumien rakentajille ja muille alan ammattilaisille. Valtioneuvoston tulee kohdentaa tuki myös näille veturiyrityksille. Tuki tulee ulottaa oikeudenmukaisella tavalla myös suuriin yrityksiin, jotka työllistävät eniten ja tuovat myös erilajisia verotuloja eniten julkiselle taloudelle, Lappi sanoo.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549