Lentoyhteyksien palauttaminen Suomeen ja Suomen sisällä on välttämätöntä. Pohjois-Suomen talvisesonki lähestyy odottavissa tunnelmissa. Yritykset ovat riippuvaisia ulkomaan lentoyhteyksistä. Charter-koneiden tulo tulee sallia erityisjärjestelyin tärkeistä lähtömaista. Yökerhojen toiminnan rajoittaminen johtaisi valvonnan ulottumattomissa olevan juhlimisen kasvuun. Etätyöt ja etäopiskelu ovat romahduttaneet henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden palvelujen kysynnän. Hotellitoimialalta puuttuvat liikematkustajat ja ulkomaalaiset matkustajat. Kongressi-, messu- ja muu tapahtumatoimiala kärsii tiukoista kokoontumisrajoituksista. Uudet toiminnan rajoitukset vaarantaisivat yritysten toiminnan ja niiden tarjoamat työpaikat. Viruksen leviämisen kannalta tärkeää on estää sen leviäminen ulkomailta Suomeen saapuvien mukana.

Kesä toi joillekin matkailu- ja ravintola-alan yrityksille hetken helpotuksen. Tämä ei kuitenkaan muuta toimialan tilannetta vuositasolla. Suuri joukko toimialan työntekijöitä on edelleen kokonaan tai osittain lomautettuina. Koronaviruksen uusi aalto kurittaa toimialan yrityksiä ja työntekijöitä.

Lentoliikenteen palautumisella on erittäin suuri merkitys Suomen matkailu- ja ravintola-alan elpymisessä. Talvi on erityisesti Pohjois-Suomen matkailualan yrityksille tärkeää aikaa. Ulkomaalaisten asiakkaiden osuus esimerkiksi Lapin talvikauden yöpymisistä oli viime talvikaudella 64 prosenttia, joulukuussa peräti 80 prosenttia.  

– Charter-lennoilla on suuri merkitys Pohjois-Suomen matkailulle, erityisesti joulusesongissa. Matkanjärjestäjät tekevät päätöksiä talven charter-lentojen toteutumisesta tulevina viikkoina. Jos epävarmuus matkailijoiden pääsystä maahan tai karanteeneista jatkuu, edessä on jo tulevina viikkoina kokonaisten tuotantojen peruutus koko talvikaudelta. Negatiiviset työllisyysvaikutukset pelkästään Pohjois-Suomessa olisivat tuhansia työpaikkoja eikä konkursseiltakaan vältyttäisi. Toimialan yritykset pystyvät yhdessä Finavian, matkanjärjestäjien ja paikallisten terveysviranomaisten kanssa toteuttamaan lennot ja palvelut Suomessa turvallisesti ja vastuullisesti. Toimiala tarvitsee matkustuskäytävien luomista sellaisille alueille, joilla koronatilanne on hallinnassa, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Julkisuudessa on esitetty yökerhojen toiminnan uudelleen rajoittamista. Yökerhoissa on esiintynyt yksittäisiä koronatapauksia, mutta laajamittaisia altistumisketjuja siellä eikä muissakaan ravintoloissa ole esiintynyt.

– Tämä on hyvä suoritus, kun ottaa huomioon asiakkaiden määrän yökerhoissa ja muissa ravintoloissa. Vetoan toimialamme yrityksiin ja niiden asiakkaisiin, että ne noudattaisivat jatkossakin koronaviruksen leviämisen estämiseksi säädettyä lainsäädäntöä ja ohjeita. Yökerhojen toiminnan rajoittaminen johtaisi yöjuhlimisen kasvuun asiakkaiden vuokraamissa juhlatiloissa ja julkisilla paikoilla, joissa ei ole tilaisuuden järjestäjää eikä alkoholi- ja koronalainsäädännön mukaisia velvollisuuksia. Tämä ei varmasti ole se suunta, johon yöllä juhlimista halutaan kehittää, Timo Lappi toteaa.

Määräaikainen arvonlisäverojen alentaminen välttämätöntä kysynnän ja työpaikkojen turvaamiseksi

Etätöiden ja etäopiskelun osittaisen jatkumisen vuoksi henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden palvelujen kysyntä on romahtanut. Kesäkuussa henkilöstöravintoloiden myynti oli 64 prosenttia ja opiskelijaravintoloiden 75 prosenttia pienempi kuin vuosi aiemmin. Palvelujen kysyntä on myös syksyllä huomattavasti alle normaalitason. Tämä heijastuu erittäin negatiivisesti myös työntekijöihin, joista suuri osa on lomautettuna. Myös työntekijöiden irtisanomisten uhka kasvaa.

Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset heikentävät hotellien, kongressien ja messujen syksyn ja talven näkymiä. Ilman liikematkustamisen ja ulkomailta Suomeen suuntautuvien lentojen lisäämistä näiden toimialojen palvelujen kysyntä ja kyky työllistää eivät elvy.

Matkailu- ja ravintola-alan yritykset tarvitsevat määräaikaisen arvonlisäverojen alentamisen kysyntää ja työllisyyttä piristämään.

– MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat yhdessä esittäneet, että kotimaan henkilöliikenteen, majoituksen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen arvonlisävero alennettaisiin 24 kuukauden määräajaksi 10 prosentista viiteen prosenttiin. Liitot ovat esittäneet myös, että ravintolaruoan ja ravintola-anniskelun arvonlisävero alennettaisiin 10 prosenttiin 12 kuukauden määräajaksi. VM:n budjettiesitykseen ei sisältynyt määräaikaisia arvonlisäverojen alentamisia. Sen sijaan VM esitti alkoholijuomaveron korottamista tilanteessa, jossa ravintola-alan yritykset ovat koronan vuoksi erittäin heikossa tilassa. Suomessa on jo valmiiksi EU:n korkein alkoholijuomavero ja korkea arvonlisävero, minkä vuoksi alkoholin hinta on Eurostatin mukaan EU:n korkein. Toivottavasti hallitus tekee budjettiriihessä päätöksen arvonlisäverojen määräaikaisesta alentamisesta ja peruu VM:n esittämän alkoholijuomaveron korotuksen, Timo Lappi esittää.

 

Lisätietoja                         

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549