Hallituksen päätös lopettaa anniskelu klo 24 ja ravintoloiden sulkeminen klo 1 vähentävät yökerhojen myyntiajan käytännössä yhteen tuntiin. MaRan jäsenkyselyn mukaan yli 40 prosentilla pubeista ja yökerhoista myynti alenee vähintään puolet uusien rajoitusten vuoksi. Sillä on erittäin kielteiset vaikutukset myös yöravintoloiden työntekijöiden asemaan, sillä lähes 40 prosentilla henkilöstö supistuu ainakin puolella. Juhliminen ilman sääntöjä ja valvontaa on edelleen sallittua ilman rajoituksia yksityistiloissa. Kiihtymisvaiheen rajoitukset iskevät ankarasti kaikenlaisiin ravintoloihin. Ne eivät ole välttämättömiä elinkeinotoiminnan rajoituksia. Ravintolayritykset tarvitsevat valtion tukea rajoitusten vuoksi. Tuen perusteen tulee olla tasapuolinen ja ottaa huomioon erilaiset ravintolat.

Hallitus päätti hyvin ankarista yöravintoloiden liiketoiminnan rajoituksista. Uudet rajoitukset kohdistuvat erittäin voimakkaasti isoimpiin yöravintolayrityksiin. Yli 500 työntekijän ravintolayritysten liikevaihto vähenee yli 90 prosentilla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että näiden yritysten yökerhot suljetaan. Hallitus perusteli rajoituksia koronaviruksen leviämisen estämisellä, koska virus on levinnyt erityisesti yöravintoloissa. Tilanteen arvioimista vaikeuttaa se, etteivät viranomaiset ole ilmoittaneet, kuinka paljon asiakkaita on altistunut yöravintoloissa ja kuinka moni on saanut siellä varmuudella koronavirustartunnan. HUS on julkaissut viikoilta 35–39 tilaston altistumistavoista (liite 1). Ravintoloita, puhumattakaan yöravintoloista, ei ole eritelty tilastossa. Yleisin altistumistapa on oppilaitokset ja päiväkodit (37 %), toisena paikat, tilaisuudet ja harrastukset (18 %) sekä kolmantena samassa taloudessa asuvat, lähipiiri (17 %).

– MaRa esitti, että anniskelu olisi loppunut klo 1 ja ravintolat olisivat sulkeneet klo 2, jolloin yöravintolatoiminta olisi ollut taloudellisesti mahdollista ja ravintolat olisivat pystyneet tarjoamaan työntekijöille työtunteja. HUSin tilastosta voi päätellä, että ravintoloiden osuus kaikista altistumistavoista ei ole merkittävä. Englannin terveysvirasto on julkistanut tietoja jäljitettävissä olevista kodin ulkopuolisista tartunnoista viikolla 39. Vain kolme prosenttia tartunnoista oli lähtöisin ravintoloista (liite 2). On selvää, että altistumisia tulee, kun elinkeinotoiminta pidetään käynnissä. Altistumisia tärkeämpää olisi tietää, kuinka moni on varmuudella saanut koronatartunnan ravintolasta. Myös esimerkiksi pikaruokaravintolat ja liikenneasemaravintolat on suljettava klo 1, mikä ei ole perustuslain näkökulmasta välttämätöntä, koska niissä ei ole ollut korona-altistumisia eikä -tartuntoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Hallitus päätti myös, että kiihtymisvaiheessa ravintoloiden anniskelu tulee lopettaa klo 22 ja ravintolat tulee sulkea klo 23. Lisäksi asiakaspaikkamäärä on enintään 50 prosenttia maksimimäärästä.

– Kiihtymisvaiheessa yöravintolatoiminta loppuu kokonaan. Anniskelu- ja asiakaspaikkarajoitus kohdistuu voimakkaasti myös ruokaravintoloihin, kahviloihin, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloihin, hotellien aamiaisravintoloihin sekä liikenneasemien ravintoloihin, vaikka tiedossamme ei ole, että niissä olisi ollut edes korona-altistumisia, puhumattakaan taudin leviämisistä. On mahdotonta ymmärtää näitä rajoituksia, jotka ovat ravintoloiden ja niiden työntekijöiden kannalta suhteettoman ankaria. Ne ovat perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden vastaisia, koska toiminnan rajoittaminen näin rajusti ei ole välttämätöntä. Kohtuuttomuutta lisää se, että pienessä kunnassa yhden perheen sairastuminen voi viedä kunnan kiihtymisvaiheen alueeksi, mikä oikeuttaisi raskaaseen liiketoiminnan rajoittamiseen, Lappi toteaa.

Koronaviruksen negatiiviset vaikutukset matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin jatkuvat parhaimmillaankin syksyyn 2021. Ainoa selviytymiskeino on antaa toimialan yritysten toimia mahdollisimman normaalisti. Yrityksillä ja niiden työntekijöillä ei ole varaa toiminnan rajoituksiin. Valtio voi kuitenkin osaltaan auttaa matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä selviytymään julkisen vallan päättämistä matkustus-, kokoontumis- ja ravintolarajoitusten sekä etätöiden ja -opiskelun aiheuttamista tappioista. Hallituksen tulisi tehdä nopeasti päätös alan yritysten tukemisesta. Tukijärjestelmän tulisi olla yksinkertainen, yrityksiä tasapuolisesti kohteleva ja nopeasti vaikuttava.

– Ravintola-alan yritykset tekevät kaikkensa, että asiakkaat ja työntekijät voivat olla turvallisesti ravintoloissa. Tällä on suurempi merkitys kuin millään hallituksen päättämillä toimenpiteillä. Vetoan myös asiakkaisiin, että he noudattaisivat korona-ajan lainsäädäntöä ja ravintoloiden sen perusteella antamia ohjeita. Ravintolat ja niiden työntekijät eivät selviä koronakriisistä, jos ravintolat eivät voi toimia mahdollisimman normaalisti. Sama koskee kaikkia matkailualan yrityksiä koko Suomessa. Pahimmillaan MaRan jäsenyritysten 70 000 työntekijästä 20 000 voi jäädä työttömiksi konkurssien ja irtisanomisten vuoksi. Niiden taloudellinen ja inhimillinen hinta on hirvittävä, Lappi toteaa.

 

Lisätietoja          

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549

 

Liitteet

HUS Altistumistavat (viikot 35-39)

Public Health England Weekly Coronavirus Surveillance Report