MaRan lausunto alkoholilakiesityksestä: Kulutus siirtyy pois ravintoloista
Tiedotteet 19.01.2017
MaRa esittää, että:
1. ravintola-anniskelun arvonlisävero alennetaan 14 prosenttiin.2. alkoholijuomien nauttiminen olisi ravintoloissa mahdollista vain anniskeluluvalla ja alkoholilakia noudattamalla.3. matkustaja-aluksilla sovellettaisiin alkoholilakia samalla tavalla kuin maissa toimivissa ravintoloissa, hotelleissa ja kylpylöissä.4. anniskelun jatkamisen edellytykseksi klo 1.30 jälkeen ei asetettaisi pakollista järjestyksenvalvontaa, vaan nykyinen käytäntö jatkuisi.5. kunnalle ei annettaisi oikeutta kieltää anniskelua klo 1.30 koko kunnassa tai sen osassa.6. laista poistettaisiin 21 §, joka lisäisi merkittävästi ravintoloiden hallinnollista taakkaa ja antaisi lupaviranomaiselle käytännössä rajoittamattoman oikeuden päättää, miten ravintola voi harjoittaa anniskelutoimintaa.
MaRan lausunnon tiivistelmä ja johdanto (pdf)Pykäläkohtainen kommentaari (pdf)
****
Tiivistelmä:
Hallituspuolueiden tavoite alkoholilainsäädännön uudistuksessa on ollut siirtää kulutusta ravintoloihin. Myös eräät terveysalaa edustavat järjestöt ja päihdehaittojen torjumisen asiantuntijat (esimerkiksi A-klinikkasäätiö) ovat kannattaneet lainsäädäntötoimia, joilla kulutusta siirrettäisiin takaisin ravintoloihin. Kulutuksen siirtäminen ravintoloihin on tarkoituksenmukaista myös työllisyyden, verotulojen, yrittäjyyden edistämisen ja kansanterveyden näkökulmasta. Hämmentävää onkin, että lakiesitys johtaisi päinvastaiseen tulokseen, anniskelun aseman heikkenemiseen.
Merkittävin vaikutus anniskelun määrän vähenemiseen on päivittäistavarakaupoille ehdotettu oikeus myydä enintään 5,5 prosenttisia alkoholijuomia. Taloustutkimus Oy:n hiljattain julkistaman tutkimuksen mukaan päivittäis- tavarakaupat laskisivat esimerkiksi A-oluiden hintoja 40 prosenttia Alkon hintoihin verrattuna. Ravintolat eivät pysty vastaamaan hintakilpailuun korkeampien raaka-aineen sisäänostohintojen sekä jakelu- ja henkilöstökulujen vuoksi. Taloustutkimus Oy:n selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon sitä, että ravintoloista ja kaupasta ostettu alkoholijuoma ovat toistensa substituutteja. Vahvempien oluiden kasvava myynti päivittäistavarakaupassa vähentää matkustajatuontia, mutta se vähentää myös ravintolamyyntiä.
Lakiesitys suosii alkoholin kulutusta siten, ettei alkoholista makseta arvonlisä- ja valmisteveroja Suomeen. Lakiesityksen mukaan asiakas voisi tuoda omat alkoholijuomat sellaiseen ravintolaan, joka ei ole yleisölle avoinna (jäljempänä tilausravintola). Niiden toimintaan ei sovellettaisi lainkaan alkoholilakia (esimerkiksi alaikäisten kieltoa nauttia alkoholijuomia, anniskeluaikoja eikä omavalvontaa). Nykyisen lain mukaan asiakkaan omien alkoholijuomien nauttiminen ravintolassa on kiellettyä. Siitä huolimatta tilausravintoloita on nykyisin satoja. Asiakkaiden ravintoloihin tuomat alkoholijuomat tulevat lähes yksinomaan Baltian maista.
Jyrki Kataisen hallitus päätti toukokuussa 2013 harmaan talouden torjunnan lisätoimista. Yhtenä toimena esitettiin, että anniskeluviranomaisille annetaan riittävä oikeus valvoa myös ravintoloita, joille ei ole myönnetty anniskelulupaa. Onko niin, että pääministeri Juha Sipilän hallitus linjaa asian toisin ja haluaa antaa piristysruiskeen harmaalle taloudelle?
Lakiesitys suosii myös Suomen lipun alla purjehtivia matkustaja-aluksia. Niiden ei käytännössä tarvitse noudattaa alkoholilakia, koska niillä ei ole anniskelulupaa, jonka voisi ottaa pois. Lupaviranomaiset eivät käytännössä valvo niiden toimintaa. Matkustaja-alusten ravintoloissa nautitusta alkoholista ei tarvitse maksaa Suomen valtiolle arvonlisä- eikä valmisteveroja.
Tilausravintoloiden jättäminen alkoholilainsäädännön ulkopuolelle ja matkustaja-alusten eri oikeudet aiheuttavat merkittävän kilpailuvääristymän alkoholilain piirissä olevien ravintoloiden ja niiden välillä. Ne kilpailevat samoista asiakkaista, mutta vain alkoholilain piirissä olevilla ravintoloilla on alkoholilaista aiheutuvat rajoitukset ja kustannukset kannettavinaan. Tilausravintoloiden ja matkustaja-alusten suosimista ei voida perustella elinkeinopoliittisillakaan perusteilla, koska Suomelta jäävät arvonlisä- ja valmisteverotulot saamatta. Vain alkoholista aiheutuvat haitat jäävät Suomeen.Alkoholilakiesitys antaa ravintoloille mahdollisuuden anniskella ilmoituksella kello 4 asti. Uudistuksen hyödyt vesitetään kuitenkin vaatimuksella, että klo 1.30 jälkeen anniskelevalla ravintolalla tulee olla kaksi järjestyksenvalvojaa jokaista alkavaa 200 asiakaspaikkaa kohti. Järjestyksenvalvonnan lisäämisen perusteeksi ei ole esitetty ongelmaa, joka sillä poistettaisiin. Järjestyksenvalvojien palkkaaminen ei ole mahdollista etenkään pienille ravintoloille. Se olisi ongelmallista myös suuremmille ravintoloille, etenkin arki-iltoina, jolloin asiakkaita on vähän. Uudistus johtaisi siihen, että yhä harvempi ravintola anniskelisi klo 1.30 jälkeen. Kulutus siirtyisi koteihin ja muihin valvomattomiin olosuhteisiin.
Alkoholilakiesityksessä kunnalle annettaisiin oikeus kieltää anniskelu klo 1.30 jälkeen koko kunnassa tai jollakin alueella. Esitys antaisi kunnalle käytännössä rajoittamattoman oikeuden kieltää ravintoloitsijaa harjoittamasta elinkeinoaan. Esitys aiheuttaisi merkittävän taloudellisen riskin seurustelu- ja viihderavintoloille, jotka ovat investoineet liiketoimintaansa ja tehneet esimerkiksi pitkiä vuokrasopimuksia. Alkoholilakiesitys purkaa ravintolatoiminnan byrokratiaa. Samalla kuitenkin lakiesityksen 21 § antaa lupaviranomaiselle erittäin laajan oikeuden anniskeluluvan rajoittamiseen ja määräysten asettamiseen. Lupaviranomaiselle annetaan jopa oikeus hylätä anniskeluhakemus, jos rajoitukset ja lupamääräykset eivät riitä. Säännös vesittää nykyisen alkoholilain byrokratian vähentämisestä saatavat hyödyt. Se jättää ravintoloitsijan käytännössä lupaviranomaisen armoille sen suhteen, millä edellytyksillä hän voi harjoittaa toimintaansa. Joka tapauksessa säännös johtaisi hallinto-oikeuksien kuormittumiseen riitojen kasvaessa.
Lisätietoa:toimitusjohtaja Timo Lappi, p. 040 734 5549