Erilainen digitaalisiin alustoihin perustuva välitystalous ja siihen liittyvät uudet liiketoiminnan muodot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Välitystaloudessa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja toimintatapoja. Toiminta perustuu vapaaseen innovointiin, eikä ideoita luotaessa mietitä, miten toiminta vastaa olemassa olevaa sääntelyä. Toimintaa käynnistettäessä ei välttämättä selvitetä, onko toiminta kohdemaassa laillista vai ei. Esiin nousevat ongelmat pyritään ratkaisemaan sitä mukaa kun niitä ilmenee. Välitystalouden nopea kasvu synnyttää kysymyksiä, joihin voi olla vaikea löytää vastauksia. Vanhentuneesta lainsäädännöstä ei usein löydy ratkaisuja välitystalouden osapuolten välille syntyviin ongelmiin. Suuri osa lainsäädännöstä on laadittu aikana, jolloin uusia liiketoiminnan muotoja ei ole ollut olemassa. Sääntely koskee monin osin vain liiketoimintaa, jota harjoitettiin aikana, jolloin laki säädettiin. Euroopan komissio on antanut tiedonannon välitystaloudesta ja Euroopan parlamentti tehnyt selvityksen työntekijöiden asemasta välitystaloudessa. EU:n instituutioiden kannanotoissa esitetään, että jäsenvaltioissa selvitetään välitystalouden vaikutukset ja luodaan pelisäännöt välitystalouden toimijoille. MaRa esittää, että myös Suomessa työ käynnistetään viipymättä. ”Lainsäädäntöä on uudistettava niin, että se vastaa harjoitettavan liiketoiminnan esiin nostamiin kysymyksiin. Uudistuksessa on luotava pelisääntöjä uudelle liiketoiminnalle ja vähennettävä perinteisen liiketoiminnan sääntelyä. Samanlaisia palveluja tarjoavaa liiketoimintaa on kohdeltava lainsäädännössä tasapuolisesti”, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. MaRan kirjelmä työ- ja elinkeinoministeriölle   Lisätietoa:toimitusjohtaja Timo Lappi, p. 040 734 5549