Suomen matkailualalla on juuri nyt ainutlaatuinen tilaisuus lyödä läpi maailmanmarkkinoilla: Suomea hehkutetaan kansainvälisessä matkailumediassa yhtenä maailman hienoimmista matkailukohteista, suomalaiset kokit ovat kansainvälisissä kilpailuissa maailman huipulla sekä puhtaus ja aitous ovat kansainvälisen matkailun kasvutrendejä. Ongelmana on ollut, että Suomi on panostanut esimerkiksi muita Pohjoismaita vähemmän matkailun markkinointiin ulkomailla. Puoliväliriihessä tehty päätös Visit Finlandin määrärahojen tasokorotukseksi tuo rahan valtiolle moninkertaisesti takaisin matkailijoiden määrän kasvaessa. Hallitus ei puuttunut kehysriihessään matkailu- ja ravintola-alan suurimpaan ongelmaan, yritysten heikkoon kannattavuuteen. Toimiala on tehnyt viime vuosina 1–2 prosenttiyksikköä voittoa liikevaihdosta. Suurimpina syinä huonoon kannattavuuteen ovat kireä verotus ja suuret palkkojen sivukulut. Myös toimialan kustannusten kehitys on ollut 2010-luvulla selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeampaa. Toimiala olisi naisvaltaisena ja ammattitaitoisen työvoiman puutteesta kärsivänä tarvinnut perhevapaauudistuksen käynnistämisen, josta Elinkeinoelämän keskusliitto on tehnyt toimivan mallin. Anniskelun alkoholin arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin olisi ohjannut kulutusta Baltian maista, kodeista ja julkisilta paikoilta ravintoloihin sekä kasvattanut ravintola-alan työllisyyttä. ”Puoliväliriihen päätökset olivat matkailu- ja ravintola-alan näkökulmasta myönteisiä. Olisimme kuitenkin toivoneet hallitukselta vielä rohkeampia päätöksiä työllisyyden parantamiseksi”, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. ”Pääministeri Fredrik Reinfeldtin hallitus teki Ruotsissa vuosina 2006–2014 isoja työllisyyden edistämispäätöksiä. Hallitus alensi muun muassa alle 26-vuotiaiden työntekijöiden palkan sivukuluja 31 prosentista 15,5 prosenttiin. Tämän ja muiden toimenpiteiden seurauksena mara-alan työllisten määrä kasvoi 52 000 henkilöllä. Suomessakin tätä olisi voitu kokeilla vaikka määräaikaisena. Hallituksen pöydällä on vielä mara-alan kannalta tärkeitä uudistuksia, kuten alkoholilain kokonaisuudistus, jolla voidaan parhaimmillaan tukea merkittävästi niin työllisyyttä kuin verotulojenkin kasvua”, Lappi jatkaa.   Lisätietoa: toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549