Anniskeluravintoloiden palvelujen kysyntä on ollut viime vuoden ja tänä vuonna kesäkuun loppuun asti lähes 3 prosentin kasvussa ravintolaruoan lisääntyneen kysynnän vuoksi. Anniskelukysyntä on jatkanut edelleen jo 20 vuotta jatkunutta alamäkeään. Anniskelukysyntä väheni tammi-syyskuussa 2,6 prosenttia, heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kolealla kesällä oli suuri vaikutus heikkoon kehitykseen, josta kärsivät eniten terassiravintolat. Samanaikaisesti suomalaiset matkustivat innokkaasti ulkomaille. Tämä näkyi myös kotimaan yöpymisten 1,6 prosentin vähenemisenä elokuussa. Pikkujoulukaudesta näyttäisi tulevan hyvä. Kasvua odottaa noin 70 prosenttia ravintoloista. Yli kuuden prosentin kasvua ennakoi peräti 21 prosenttia. Edellisvuotta heikompaa pikkujoulukysyntää odottaa vain 4 prosenttia ravintoloista. Yritysten parantunut taloustilanne näkyy selvästi pikkujoulukysynnän kasvuna. Ravintoloiden tuloksen tekemisen murheenkryyninä on anniskelukysynnän jatkuva alamäki. Hallituksen esittämä 100 miljoonan euron alkoholin valmisteveron korotus heikentää edelleen anniskelun hintakilpailukykyä. Keskioluen valmistevero nousee 1,67 euroon litralta, kun EU:n toiseksi kireimmän verotuksen maassa Irlannissa se on 1,06 euroa. Arvonlisä- ja valmisteveron osuus keskioluttuopin hinnassa on 30 prosenttia. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen on välttämätöntä, jotta alkoholia kulutettaisiin vielä ravintoloissakin. ”Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa alkoholilaista antamassaan lausunnossa, että maatilamatkailun edistämiseksi asiakkaiden annettaisiin tuoda omat alkoholijuomat ravintolaan. Valiokunnan ehdotus on hämmentävä. Alkoholin korkea hinta ravintoloissa aiheutuu muun muassa eduskunnan päättämistä korkeista veroista ja useista kustannuksia aiheuttavista laeista. Sen sijaan että eduskunta alentaisi anniskelun arvonlisäveroa, valiokunta tarjoaa ratkaisuksi Baltiasta tuodun alkoholin sallimista maatilamatkailuravintoloissa. Se vääristäisi räikeällä tavalla maatilamatkailuravintoloiden ja maaseudulla toimivien anniskeluravintoloiden kilpailutilannetta ja vähentäisi valtion verotuloja”, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Alkoholilain uudistamisen jälkeenkin anniskeluravintoloiden toiminta on tiukasti säänneltyä. Anniskeluravintoloilla on muun muassa velvollisuus valvoa, etteivät alaikäiset voi nauttia alkoholia ravintolassa ja ettei alkoholia nauti henkilö, joka on selvästi päihtynyt. ”Asiakkaan omat alkoholijuomat sallivaan maatilamatkailuravintolaan ei sovellettaisi lainkaan alkoholilakia. Ne voisivat olla auki kellon ympäri, asiakkaan päihtymistilan valvontaa ei olisi, alaikäiset voisivat nauttia alkoholia eikä minkäänlaista viranomaisvalvontaa olisi. Eikö näiden periaatteiden noudattaminen olekaan tärkeää maatilamatkailuravintoloissa? On pakko kysyä, haluaako valiokunta näivettää maaseudulla toimivien anniskeluravintoloiden, hotellien ja kylpylöiden toiminnan”, jatkaa Lappi.     Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 7345549