KANTELU VALTIONEUVOSTON PÄÄTTÄMISTÄ RAVINTOLOIDEN KORONARAJOITUKSISTA

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) pyytää kunnioittavasti oikeuskansleria tutkimaan, onko valtioneuvosto toiminut vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää määrätessään 8.6.2021 antamallaan valtioneuvoston asetuksella ravitsemisliiketoimintaan kohdistuvista rajoituksista leviämisvaiheen maakunnissa (Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä) erityisesti mitä tulee ravintoloiden aukioloaikaa ja anniskeluaikaa koskeviin rajoituksiin.

 

Valtioneuvoston 8.6 antamassa asetuksessa ravitsemisliikkeiden aukioloaikaa ja anniskeluaikaa on 9.6 lähtien edelleen rajoitettu siten, että jos ravintolan pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien anniskelua, sallittu aukioloaika on klo 5–19. Muiden ravintoloiden aukioloaika on klo 5–21. Jos ravintolan pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien anniskelua, sallittu anniskeluaika on klo 9–18. Muiden ravintoloiden anniskeluaika on klo 9–20.

Jotta ravitsemisliikkeiden aukioloaikaa ja anniskeluaikaa voidaan rajoittaa valtioneuvoston asetuksella näin ankarasti, tulee siihen olla lailliset perusteet 58 a §:n 3-5 momentin nojalla.

MaRan näkemyksen mukaan Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen ja Kanta-Hämeeseen valtioneuvoston asetuksella määrätyt aukiolo- ja anniskeluaikarajoitukset ovat vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää ja erityisesti sen 4 momenttia, millä perusteella asia saatetaan oikeuskanslerin arvioitavaksi.

 

1. Tartuntatautilain 58 a § 3–5 momentin sääntelystä

Tartuntatautilain (1227/2016) 58 a §:n ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa ravintoloiden asiakaspaikkamäärää, aukioloaikaa- ja anniskeluaikaa.

Tartuntatautilain 58 a §:n 3 momentin mukaan ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tässä momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä antaa tarkempia säännöksiä ravitsemisliikkeen aukioloa kello 18:n ja 5:n välisenä aikana ja anniskelua kello 17:n ja 9:n välisenä aikana koskevista rajoituksista sekä siitä, millaisissa ravitsemisliikkeissä kyseisiä rajoituksia on noudatettava.

Tartuntatautilain 58 a §:n 4 momentin nojalla asiakasmäärän rajoitus saa ravitsemisliikkeessä, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota alkoholijuomia, olla suurempi kuin 50 prosenttia ja muussa ravitsemisliikkeessä suurempi kuin 25 prosenttia ja 3 momentissa tarkoitettu rajoitus saa koskea aukioloaikaa ennen kello 23:a ja anniskeluaikaa ennen kello 22:ta vain, jos tartuntataudin leviämisen estäminen on valtakunnallisesti epidemian nopean kiihtymisen tai muuntuneen viruksen leviämisen uhan vuoksi välttämätöntä ja alueella todetaan muuntuneen viruksen väestöleviämistä tai tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella.

Tartuntatautilain 58 a §:n 3 ja 4 momentin nojalla asetettavien rajoitusten on oltava välttämättömiä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi niillä alueilla ja ravitsemisliikkeissä, joita ne koskevat (5 momentti).  

Tartuntatautilain 58 b §:n 3 momentin mukaan valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 2–4 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

Ravintoloiden anniskeluajan ja aukioloajan rajoittamisen mahdollisuus valtioneuvoston asetuksella normaalia ankarammin perustuu 19.4.2021 voimaan tulleeseen lakimuutokseen (16.4.2021/304, HE 32/2021 vp, StVM 9/2021, PeVL 9/2021 vp).

Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan (PeVL 9/2021), että käytännössä lakiehdotus merkitsisi kahvila- ja lounasravintoloita lukuun ottamatta ravintola-alalla niin merkittäviä elinkeinonharjoittamisen rajoituksia, että ne tosiasiallisilta vaikutuksiltaan muistuttavat pitkälti voimassa olevaa perustuslain 23 §:n nojalla säädettyä sääntelyä ravitsemisliikkeiden sulkemisesta. Arviointitilanne poikkeaa siten aikaisemmasta tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:n arvioinnista. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan pidä ehdotettua sääntelyä ongelmallisena ottaen huomioon sääntelyn tavoitteet, vallitseva epidemiatilanne, rajattu voimassaoloaika ja nykyistä tiukemmille rajoituksille 58 a §:ssä asetetut lisäedellytykset.  

Sääntelyn oikeasuhtaisuuden ja välttämättömyyden vaatimusten toteutumista turvaa perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan myös se, että lakiehdotuksen 58 b §:n 3 momentin mukaan valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 2–4 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

Perustusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota lakiehdotuksen perusteluissa (s. 18) esitettyyn arvioon, jonka mukaan nykyistä suuremmat rajoitukset olisivat todennäköisesti voimassa huomattavasti lyhyemmän ajan, ja rajoituksia voidaan kevään kuluessa asteittain vähentää.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 9/2021) on todettu, että koko maan ilmaantuvuus on laskenut viimeisen kahden viikon aikana. 8.–21.3. ilmaantuvuus oli 174, ja 22.3.–4.4. se oli 123. Vaikka uusien tartuntojen kasvu on viimeisten viikkojen osalta taittunut, ei koronavirusepidemia ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan toistaiseksi kääntynyt sellaiseen selvään ja riittävään laskuun todettavien tapausten tai sairaalahoitoa tarvitsevien sairastumisten suhteen, jonka perusteella voisi tässä vaiheessa arvioida, että aikuisväestöä koskevia fyysisten kontaktien rajoituksia voisi vielä vähentää. Jos näin tehtäisiin, olisi olemassa korkea todennäköisyys, että epidemia entisestään kiihtyisi johtaen mahdollisesti terveydenhuollon ylikuormittumiseen sekä väestön hengen ja terveyden vaarantumiseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esityksessä tarkoitettua varautumista välttämättömänä epidemian torjunnan näkökulmasta. Covid-19-epidemiatilanne on muuttunut Suomessa nopeasti vaikeammaksi helmi–maaliskuun aikana, ja herkemmin tarttuva virusmuunnos on levinnyt laajasti. Vaikka epidemian kiihtyminen näyttäisi huhtikuun alussa taittuneen, ei tautitilanne ole vielä siinä määrin vakaa, etteikö tarve ehdotetuille tiukemmille rajoituksille voisi edelleen ilmetä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan tiukemmat rajoitukset voivat sulkutilan jälkeen olla perusteltuja niillä alueilla, joilla epidemiatilanne näyttäisi vaikeutuvan tai pysyisi edelleen vaikeana. Tehokkaat ja oikeasuhtaiset torjuntatoimenpiteet mahdollistavat säännökset ovat valiokunnan näkemyksen mukaan välttämättömiä, jotta voidaan estää epidemian leviämistä väestön keskuudessa. Erityisesti muuntovirusten osuuden kasvu tartunnoissa voi kiihdyttää epidemiaa siten, että tartuntatautilain ravitsemisliikkeitä koskevaan sääntelyyn tarvitaan tilapäisesti mahdollisuus antaa valtioneuvoston asetuksella tiukempia säännöksiä kuin tartuntatautilain voimassa olevat säännökset mahdollistavat. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ruokaravintoloiden sulkeminen ennen klo 21:tä tarkoittaa tosiasiassa useiden ruokaravintoloiden sulkemista. Ruokaravintoloiden osalta sulkeminen asetuksella ennen klo 21:tä tulee olla erityisen korkean kynnyksen takana. Mikäli epidemiatilanne on niin vaikea, että sulkeminen olisi niiden osalta välttämätöntä ennen klo 21:tä, tulisi valiokunnan mielestä valtioneuvoston mieluummin harkita ravintoloiden kokonaissulun säätämistä erillisen lain nojalla. Tällöin ravintolat saisivat korvauksen menetyksistään selkeämmällä mekanismilla. 

 

2. Valtioneuvoston toimivaltuuksien käyttö tartuntatautilain 58 a § 4 momentin nojalla

 

2.1 Valtioneuvoston asetus 16.4.2021 – epidemiatilanne Suomessa

Valtioneuvosto antoi tartuntatautilain 58 a §:n 3 ja 4 momentin nojalla 16.4.2021 asetuksen, jossa ensikertaa ravintoloiden aukioloaika ja anniskeluaikaa rajoitettiin yli normaalien toimivaltuuksien. Yhteensä 11 maakunnassa ravitsemisliikkeiden anniskelu määrättiin päättymään ennen kello 22 ja ravintolat suljettavaksi ennen kello 23. Asetus tuli voimaan 19.4.2021.
 

STM:n perustelumuistio 15.4.2021

STM:n asetusta koskevassa muistiossa (15.4.2021)[1] on todettu, että ennen poikkeusolojen toteamista valtioneuvosto linjasi periaatepäätöksensä yhteydessä 26.1.2021 kolme toimenpidetasoa epidemian kiihtymisen ja erityisesti uusien virusmuunnosten leviämisen estämiseksi. Tasolla 1 rajoitukset alueilla suositeltiin pidettäväksi vähintään entisenä, kunnes virusmuunnoksen leviämistä ja sen estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta on voitu edelleen arvioida. Kun epidemian kiihtyminen oli helmikuun puolivälissä alkanut, valtioneuvosto linjasi 24.2.2021 epidemian torjunnan tiukemmista toimista ja tason 2 käyttöönotosta. Yhteensä seitsemän sairaanhoitopiirin alueella ohjattiin heti otettavaksi heti käyttöön tason 2 eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset. Lisäksi yhdeksälle kiihtymisvaiheen alueelle suositeltiin käyttöön samoja toimia. Tämän lisäksi hallitus linjasi, että koko maassa todetaan poikkeusolot, jonka jälkeen ravitsemisliikkeet ovat edellä todetusti suuressa osassa maata olleet suljettuina asiakkailta.

STM:n muistiossa 12.4.2021 kohdassa 2.3 todetaan, että tilanteen mukaan virusmuunnoksia on joulukuusta 2020 lukien havaittu kaikissa maakunnissa: Uudenmaan maakunnassa noin 3 000, Varsinais-Suomen maakunnassa noin 600, Pirkanmaan maakunnassa noin 350, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa 120–160, Kymenlaakson maakunnassa noin 60 ja Etelä-Karjalan maakunnassa noin 30 tapausta. Vastaavasti muunnoksia on havaittu Lapin maakunnassa noin 200, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa noin 100, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa noin 50 sekä Ahvenanmaan maakunnassa noin 30 tapausta. Virusmuunnosten aiheuttamien uhkien arvioinnin yhteydessä on merkittävää, että rokotteiden teho voi todennäköisesti olla joitakin koronavirusmuunnoksia vastaan alentunut. Kuitenkaan teho ns. brittimuunnosta B.1.1.1.7 vastaan ei juurikaan ole alentunut millään käytössä olevalla rokotetyypillä. Sen sijaan esimerkiksi ns. Etelä-Afrikan varianttia B.1.351 kohtaan tehon alenemat riippuvat käytetystä rokotteesta sekä siitä, minkälaista tautia halutaan estää. Brasilian P.1 muuntovirusta vastaan Suomessa nyt käytettyjen koronarokotteiden tehoa ei vielä tunneta riittävästi.

STM:n muistiossa todetaan, että nykyistä suurempien rajoitusten säätämisen erityisenä edellytyksenä on valtakunnallisesti, että rajoittaminen on välttämätöntä epidemian nopean kiihtymisen tai muuntuneen viruksen leviämisen uhan vuoksi. Epidemia ei tällä hetkellä kiihdy, mutta aiempaa tartuttavampia virusmuunnoksia tavataan koko maassa ja niiden leviäminen aiheuttaa vakavaa uhkaa siihen, että sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti vielä lähikuukausien aikana ylikuormittuu. Sen lisäksi, että tämä voi vaarantaa koronatartunnan saaneiden hoitoa, se voi aiheuttaa muista sairauksista kärsivien hoidon viiveitä ja hoidon laadun huomattavaa heikkenemistä.

STM:n muistiossa todetaan, että suurempien rajoitusten alueellisena edellytyksenä on, että alueella todetaan muuntuneen viruksen väestöleviämistä tai tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella. Kuten edellä on todettu, kaikissa maakunnissa (sairaanhoitopiireissä) todetaan tällä hetkellä muuntuneen viruksen väestöleviämistä.

STM:n muistion mukaan sen sijaan lähtökohtaisesti niissä maakunnissa, joissa ravitsemistoiminnan sulku päättyy ja jotka ovat kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, nykyistä suurempien rajoitusten säätämisen yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät. Näillä alueilla on ravitsemisliikkeiden alueellisen sulun päättymisen jälkeen välttämätöntä varmistaa, että ihmisten väliset kontaktit ja epidemian leviämisen riskit eivät lisäänny hallitsemattomasti. Rokotukset eivät vielä lähiviikkoina suojaa riittävästi kaikkia niitä väestöryhmiä, joissa riski vakavaan covid-19-tautiin on suurentunut. Esimerkkinä tästä voidaan pitää Ruotsin tautitilannetta: Kun Suomessa raportoidaan tällä hetkellä satoja uusia tartuntoja, Ruotsissa tartuntoja raportoidaan väkilukuun suhteutettuna eniten Euroopassa eli edelleen tuhansia päivässä.

Näillä perusteilla STM katsoo, että ravitsemistoiminnan sulun päättyessä on välttämätöntä säätää epidemiatilanteessa riskialttiimmille alueille tartuntatautilain 58 a §:n 4 momentin edellytysten täyttyessä pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitetut suurimmat rajoitukset. Tähän arvioon liittyy erityisesti se, että kyseisillä alueilla päättyneen sulun positiivisia vaikutuksia ei haluta vaarantaa, ja lisäksi se, että rajoitukset eivät nykyisen tiedon valossa ole välttämättömiä kuin enintään joitakin viikkoja – eli erittäin todennäköisesti lyhyemmän ajan kuin nyt päättyvän ravitsemisliikkeiden sulun keston ajan.

Rajoitusten kohdentamisessa aluetasolla on muistiossa todettu, että asetuksessa säädettävät rajoitukset on valmisteltu siten, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimittaa säännöllisesti sosiaali- ja terveysministeriölle virallisen arviointinsa siitä, minkä sairaanhoitopiirien se on arvioi olevan epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa taikka perustasolla. THL:n arvio perustuu alueellisten koronakoordinaatioryhmien kokonaisarvioon epidemiatilanteesta. Vastaavasti rajoitusten välttämättömyyden edellytysten voimassaoloa seurataan ensisijaisesti THL:n sairaanhoitopiireiltä saamien tietojen perusteella.

STM:n muistion rajoitusten oikeasuhtaisuutta koskevassa kohdassa on todettu seuraavaa:

Vaikka uusien tartuntojen kasvu on viimeisten viikkojen osalta taittunut, ei koronavirusepidemia ole toistaiseksi kääntynyt sellaiseen selvään ja riittävään laskuun päivittäisten tai viikkotasolla todettavien tapausten tai sairaalahoitoa tarvitsevien sairastumisten suhteen, jonka perusteella voisi arvioida, että aikuisväestöä koskevia fyysisten kontaktien rajoituksia voisi vielä merkittävästi vähentää. Jos näin nyt tehtäisiin, olisi olemassa hyvin korkea todennäköisyys, että epidemia entisestään kiihtyisi johtaen mahdollisesti terveydenhuollon ylikuormittumiseen ja siten väestön hengen ja terveyden vaarantumiseen. Vaikka ikääntyneiden vakavan taudin ja kuoleman riski on laskenut, kun rokotekattavuus yhdellä annoksella on noussut korkeaksi yli 80 vuotta täyttäneillä, suurin osa väestöstä on yhä alttiita. Tapausmäärien noustessa myös vakavasti sairastuneiden määrä nousisi korkeaksi.

Epidemian kiihtymisen ja mahdollisen leviämisen vakavia vaikutuksia - esimerkiksi leviämistä riskiryhmien ja vanhusten keskuuteen, tehohoitokuormitusta ja kuolemantapauksia - ei voida vieläkään luotettavasti ennakoida. Nopeimmankin raportoinnin antama tilannekuva epidemian kehittymisestä on jatkuvasti useita päiviä jäljessä. Epidemia voi levitä esimerkiksi kymmenistä nuorista satoihin kaikkiin väestöryhmiin kuuluviin ihmisiin missä tahansa Suomessa jopa muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. Vaikka eri toimien vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan, ja millään rajoituksilla ei nyt voida varmasti estää tällaisten tilanteiden syntymistä, esityksessä tarkoitetuilla rajoituksilla vähennetään niiden todennäköisyyttä.

Nyt ehdotettujen aiempaa suurempien rajoitusten välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on sillä, että rajoitusten nähdään todennäköisesti jäävän lyhytaikaisiksi.

Niin kauan, kun merkittävällä osalla väestöstä ei ole sairastetun taudin tai rokotteen antamaa suojaa, on todennäköistä, että covid-19-tautitapauksia tulee esiintymään ja epidemian kiihtyminen on mahdollista etenkin, jos virusmuunnokset yleistyvät. Jo julkaistun tutkimustiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että covid-19-rokotukset vähentävät sairastavuutta ja kuolleisuutta ja siten turvaavat terveydenhuollon kantokykyä. Covid-19-rokotusten toimeenpano etenee kevään ja kesän aikana sitä mukaa kun rokotevalmistajat toimittavat rokotteita Suomeen. On todennäköistä, että tartunnat vähenevät kesällä. Ensi kertaa koronavirusepidemian aikana voidaan perustellusti sanoa, että rokotteiden ja kausivaihtelun vaikutuksesta rajoituksia voidaan asteittain lieventää. Vaikka rajoitusten purkamisen aikataulua ei voida varmasti esittää, asetuksessa säädettyjen rajoitusten välttämättömyyden arvioinnin osalta on sovittu, että valtioneuvosto tarkastelee alueiden epidemiatilannetta viikoittain ja lisäksi valmistelee säännösten rakenteelliset lievennykset kahden viikon välein alkaen 3.5.2021 toteuttavista lievennyksistä.

                                           

THL:n lausunto 14.4.2021

Valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevaan THL:n lausuntoon[2] sisältyy alueiden kokonaisarvio epidemiatilanteesta 14.4.2021.

  • Leviämisvaihe: Helsingin ja Uudenmaan (HUS), EteläKarjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta (kahdeksan aluetta).
  • Kiihtymisvaihe: Satakunnan, KeskiSuomen, Vaasan, Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit (seitsemän aluetta).
  • Perustaso: EteläPohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin sairaanhoitopiirit (kuusi aluetta).
  • Osa alueista on lisäksi määritellyt yksittäisiä kaupunkeja tai kuntia muusta alueesta poikkeavaan epidemiavaiheeseen

 

THL:n lausunnon mukaan Suomen koronavirusepidemia on vuodenvaihteen jälkeen ollut viime viikkoja lukuun ottamatta voimakkaan kasvun vaiheessa. Eroja sekä ilmaantuvuudessa (väestöön suhteutetut uutena todetut tapaukset) että ajallisessa kehityksessä esiintyy kuitenkin Suomen maantieteellisten alueiden välillä. Koko maan ilmaantuvuus on laskenut edellisten viikkojen aikana. 14 vrk ilmaantuvuus oli 15.–28.3. 160 ja 29.3–11.4. se oli 104. Uusia tapauksia todettiin näinä ajanjaksoina 8 871 ja 5 759. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 14 vrk ilmaantuvuus on laskenut näinä ajanjaksoina 314:stä 195:ään.

THL:n mukaan epidemia ei ole nykytilanteessa kääntynyt sellaiseen selkeään laskusuuntaan päivittäin todettavien tapausten suhteen, että epidemian nopean uudelleenleviämisen riskin voidaan arvioida väistyneen.

Lausunnon liitteenä olevan taulukon mukaan kireiden rajoitusten piiriin joutuneiden alueiden ilmaantuvuudet ovat olleet seuraavat:     

              

                                                           Vkot 11–12    Vkot 13–14

Helsingin ja Uudenmaan SHP                 314,0             193,8

Etelä-Karjalan SHP                                  166,9             96,0

Kymenlaakson SHP                                 94,9               133,5

Päijät-Hämeen SHP                                 176,5             135,9

Kanta-Hämeen SHP                                 120,5             31,0

Varsinais-Suomen SHP                           249,7             141,7

Pirkanmaan SHP                                      103,7             58,6

Satakunnan SHP                                      41,8               40,8

Keski-Suomen SHP                                 69,2               39,9

Etelä-Savon SHP                                     90,1               47,1

Vaasan SHP                                             26,5               32,4

 

THL:n lausunnosta selviää, että yli 50 ilmaantuvuusluku (viikot 13–14) on ollut 7 sairaanhoitopiirin alueella. Ilmaantuvuusluvun 25–50 sairaanhoitopiirejä (viikot 13–14) on ollut 8 ja alle 25 ilmaantuvuusluvun (viikot 13–14) sairaanhoitopiirejä on ollut 6.  Korkeimmat ilmaantuvuusluvut ovat olleet HUSin alueella viikolla 11–12 (314), Varsinaisen-Suomen SHP:ssä viikolla 11–12 (249,7), Etelä-Karjalan SHP:ssä viikolla 11–12 (166,9), Päijät-Hämeen SHP:ssä viikoilla 11–12 (176,5) ja Kymenlaakson SHP:ssä viikoilla 11–12 (133,5)

 

STM:n ja THL:n koronatilannekatsaus 15.4.2021

STM:n ja THL:n 15.4.2021 koronatilannekatsauksessa on todettu, että positiivisten näytteiden osuus testatuista on ollut 2,1 % viikolla 14. Tarttuvuusluku R viikolla 14 on ollut 0.75–0.95.

Osastohoidossa on ollut 14.4. yhteensä 180 henkilöä, joista tehohoidossa 34, erikoisairaanhoidossa 104 ja perusterveydenhuollon osastohoidossa 42.  

Ensimmäisen annoksen koronarokotetta on 14.4.2021 saanut 25,6 % yli 16-vuotiaista. Yli 70-vuotiaista rokotteen on saanut 82,6 % ja yli 80-vuotiaista 87,3 %.

 

 

2.2 Valtioneuvoston asetus 8.6.2021 ja epidemiatilanne Suomessa

Epidemian leviämisvaiheen alueella (Päijät-Häme, Uusimaa ja Kanta-Häme) sijaitsevat ravintolat on määrätty valtioneuvoston asetuksella suljettavaksi ennen kello 23 ja anniskelu päättymään ennen kello 22 seuraavasti:

  • ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07–18. Ravintolat saavat olla auki klo 05–19.
  • Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7–20 ja aukioloaika on klo 05–21.

 

STM perustelumuistio 8.6.2021

STM:n perustelumuistiossa[3]  todetaan, että epidemian hellitettyä otettaan valtioneuvosto puolsi 6.5.2021 periaatepäätöksellään valtakunnallisten toimenpidetasojen käytöstä (tasot 1–3) luopumista. Sosiaali- ja terveysministeriö teki 10.5.2021 asiaa koskevan päätöksen. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva on siten jaettu jälleen kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valtioneuvoston 27.5.2021 tekemän periaatepäätöksen jälkeen samana päivänä päivittänyt hybridistrategian toimintasuunnitelman. Päivitetyn suunnitelman tavoitteena on pitää epidemian kehitys Suomessa kurissa siihen asti, että rokotuskattavuus on riittävä ja epidemian uudelleen kiihtymisen riski on vähentynyt ratkaisevasti. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt alueille ohjauskirjeen päivitetyn toimintasuunnitelman mukaisista toimenpidesuosituksista.

STM:n muistiossa todetaan, että ehdotuksen mukaan nämä suuremmat anniskeluaikaa ja aukioloaikaa koskevat rajoitukset koskisivat vain Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. Kun epidemian esiintyminen on vähentynyt valtakunnallisesti ja myös kyseessä olevilla alueilla, nyt voimassa olevia rajoituksia ei voida enää kaikilta osin pitää välttämättöminä.

STM:n muistiossa todetaan, että 8.6.2021 esiteltävä asetusehdotus perustuu edelleen uusimpaan koko maata koskevaan epidemian tilannekuvaan (2.6.2021) ja siihen tulleeseen yhtä maakuntaa koskevaan epidemiatilanteen muutokseen (7.6.2021).

 

THL:n lausunto 2.6.2021

THL:n lausunnossa[4]2.6.2021 todetaan, että Suomen koronavirusepidemia on taittunut maaliskuun puolivälin jälkeen siten, että valtakunnallisesti tartuntojen määrä vastaa nyt tilannetta syys-lokakuun 2020 vaihteessa, ollen noin 80 % alhaisempi kuin maaliskuun huippuvaiheessa. Tapausmäärä tasaantui keväällä usean viikon ajaksi (19.4.–23.5.) noin 1 300 – 1 600 tapaukseen viikossa, mutta viimeksi kuluneella viikolla tartuntojen määrä oli tätä huomattavasti pienempi, 877 tapausta. Väestöön suhteutettuna tartuntoja ilmaantui kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (17.–30.5.) noin 40 tapausta, ja tätä edeltävien kahden viikon aikana (3.–16.5.) noin 53 tapausta 100 000 henkeä kohti.

THL:n mukaan eroja uusien tartuntojen ilmaantuvuudessa ja sen ajallisessa kehityksessä esiintyy Suomen maantieteellisten alueiden välillä: suurella osalla alueista tilanne on rauhallinen, mutta joillakin alueilla tilanteen tarkka seuranta ja tiukat rajoitustoimet ovat edelleen tarpeen viime viikkoina ilmenneiden, laajojen tartuntaryppäiden vuoksi. Yhteenveto epidemiatilanteen kehittymisestä sairaanhoitopiireittäin on esitetty Liitteessä 1.

THL:n lausunnossa todetaan, että sairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 31.5. yhteensä 95, mikä on 23 potilasta vähemmän kuin viikkoa aikaisemmin (25.5.).

THL:n lausunnon liitteessä on listattu alueiden epidemiatilanteita ja ilmaantuvuuslukuja. Yli 50 ilmaantuvuuslukuja viikoilla 20–21 on ollut neljällä alueella.

 

                                                          Vkot 18-19      Vkot 20-21

Helsingin ja Uudenmaan SHP                 83,6               63,7

Päijät-Hämeen SHP                                 111.1             67.2

Kanta-Hämeen SHP                                 70.2               109.3

Keski-Pohjanmaa SHP                            160.6             117.9

 

THL:n lausunnosta selviää, että ilmaantuvuusluvun 25–50 (viikot 20-21) sairaanhoitopiirejä on ollut 4 ja alle 25 ilmaantuvuusluvun (viikot 20–21) sairaanhoitopiirejä on ollut 13.  

 

STM:n ja THL tilannekatsaus 3.6. koronavirustilanteesta

STM:n ja THL:n 3.6.2021 pitämässä tilannekatsauksessa[5]on todettu viikon 21 yleiskuvana, että tilanne vastaa syys-lokakuun 2020 vaihdetta. Tartunnat ovat laskeneet lähes koko maassa, lasku koskee myös korkealla tasolla olleita ja suuria ryvästymiä kokeneita alueita. Jäljityksessä tartunnanlähde selvisi 70 %:ssa, mutta alueellisia eroja on.

Tilannekatsauksen mukaan positiivisten näytteiden osuus testatuista on ollut 0,7 % viikolla 21 (17 alueella positiivisten näytteiden osuus alle 1 %).  Tarttuvuusluku R on ollut 0.75–0.95.

Sairaalahoidossa on ollut 2.6.2021 yhteensä 79 henkilöä, joista teho-osastolla 14, erikoissairaanhoidon vuodeosastolla 43 ja perusterveydenhuollon osastohoidossa 22. Potilaiden määrä sairaaloissa on laskenut nopeasti. Toukokuun 19. päivänä potilaiden määrä on ollut yhteensä 148, joista 26 teho-osastolla, 82 erikoissairaanhoidossa ja 40 perusterveydenhuollossa.

Tilannekatsauksen mukaan rokottaminen on edennyt ripeästi: 54 % kohdeväestöstä on saanut 1. rokotuksen ja yli 80-vuotiaista 91,4 %, 75–79-vuotiaista 91.7 % ja 70–74-vuotiaista 89,8 %.

 

 

3. Arviointia valtioneuvoston päätöksen oikeasuhtaisuudesta ja laillisuudesta

Tartuntatautilain 58 §:n 4 momentissa normaalia tiukempien rajoitusten käytölle on asetettu valtakunnalliseen epidemiatilanteeseen ja alueelliseen epidemiatilanteeseen liittyvät edellytykset, joiden molempien on täytyttävä:

 

  • tartuntataudin leviämisen estäminen on valtakunnallisesti epidemian nopean kiihtymisen tai muuntuneen viruksen leviämisen uhan vuoksi välttämätöntä ja (= valtakunnallista epidemiatilannetta koskeva edellytys) ja
  • alueella todetaan muuntuneen viruksen väestöleviämistä tai tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella (= alueellista epidemiatilannetta koskeva edellytys).

 

Jos valtakunnallista epidemiatilannetta koskeva edellytys ei täyty, ei alueella voida tehdä 58 a §:n 4 momentin mahdollistamia rajoitustoimia, vaikka alueellista epidemiatilannetta koskeva edellytys täyttyisi. Jos valtakunnallista epidemiatilannetta koskeva edellytys täyttyisi, ei alueella voida tehdä rajoituksia, jos alueellista epidemiatilannetta koskeva edellytys ei täyty.

 

3.1 Valtakunnallista epidemiatilannetta koskeva edellytys

Uusien koronatapausten määrä laskenut tasaisesti

Kun asetuksella 16.4.2021 säädettiin normaalia ankarammista aukioloaika- ja anniskeluaikarajoituksista, valtakunnallinen ilmaantuvuus oli 15.3.-28.3 välillä 160 ja 29.3 11.4. välillä 104. Yli 50 ilmaantuvuuslukuja (viikot 13-14) oli 7 sairaanhoitopiirin alueella ja useilla alueilla oli hyvin korkeita ilmaantuvuuslukuja.

Kun asetuksella 8.6.2021 säädettiin normaalia ankarammista ravintoloiden aukioloaika- ja anniskeluaikarajoituksista kolmen maakunnan alueella, väestöön suhteutettuna tartuntoja ilmaantui kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (17.–30.5.) noin 40 tapausta, ja tätä edeltävien kahden viikon aikana (3.–16.5.) noin 53 tapausta 100 000 henkeä kohti. Yli 50 ilmaantuvuuslukuja viikoilla 20–21 on ollut neljällä alueella. Alle 25 ilmaantuvuusluvun (viikot 20–21) sairaanhoitopiirejä on ollut 13.

Valtakunnallinen ilmaantuvuus on kesäkuun alussa ollut vain murto-osa siitä, mikä se on ollut maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa.  Koronavirusepidemia on kääntynyt selvään laskuun päivittäisten tai viikkotasolla todettavien uusien tapausten suhteen ja laskusuunta on jatkunut useita viikkoja vakaana.  

Epidemian hellittämisestä kertoo myös positiivisten koronatestien määrän vähentyminen (prosenttiosuus testeistä). STM:n ja THL:n koronatilannekatsauksen mukaan positiivisten näytteiden osuus testatuista on ollut 2,1 % viikolla 14, kun viikolla 21 positiivisten näytteiden osuus testatuista on ollut 0,7 % (17 alueella positiivisten näytteiden osuus alle 1 %).

Myös jäljittäminen toimii. Kotimaassa saaduista tartunnoista 70 %:ssa tartunnanlähde saatiin selvitettyä (STM ja THL tiedote 3.6.2021).[6]

 

Sairaalassa olevien potilaiden määrä on laskenut

Valtioneuvoston asetuksen 16.4.2021 antamisen hetkellä sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä (14.4) oli yhteensä 180, joista tehohoidossa oli 34 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 42 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 104 covid-19-potilasta.

Sairaalahoidossa on ollut kesäkuun alussa 2.6.2021 yhteensä 79, joista teho-osastolla 14, erikoissairaanhoidon vuodeosastolla 43 ja perusterveydenhuollon osastohoidossa 22. Kuten edellä on todettu, potilainen määrä laskenut vakaasti.

Sairaalahoitoa vaativien tapausten määrän lasku kevään korkeista lukemista osoittaa myös epidemian laantuneen.

 

Rokotekattavuus lisääntynyt merkittävästi

STM:n ja THL:n tilannekatsauksen (14.4.2021) ensimmäisen annoksen koronarokotetta on saanut 25,6 % yli 16-vuotiaista. Yli 70-vuotiaista 82,6 % ja yli 80-vuotiaista 87,3 %.

STM:n ja THL:n tilannekatsauksen (3.6.2021) mukaan 54 % kohdeväestöstä on saanut 1. rokotuksen ja yli 80-vuotiaista 91,4 %, 75-79-vuotiaista 91.7 % ja 70-74-vuotiaista 89,8 %.

Koronarokotuskattavuuden lisääntyminen on vaikuttanut koronapandemian valtakunnalliseen laantumiseen eli uusien tapausten ja sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrän laskun. Rokottaminen suojelee väestöä tartunnalta, vakavalta taudilta ja sairaalahoidon tarpeelta.

STM ja THL ovat myös tiedotteessa[7] 3.6. todenneet, että koronarokotukset ovat edenneet hyvin. Koko maassa kaikista yli 16-vuotiaista noin 54 % on saanut yhden rokoteannoksen. Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja sekä virusmuunnoksia vastaan. Rokote ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä.

 

4. Johtopäätökset valtakunnallisesta edellytyksestä

Lain sanamuodon ja viranomaisten epidemiatilanteesta antamien arvioiden perusteella voidaan päätyä vain yhteen johtopäätökseen: valtioneuvoston 8.6. jatkamia rajoituksia ei voi pitää välttämättöminä eikä niihin ole perusteita tartuntatautilain 58 a §:n 4 momentin nojalla, koska valtakunnallista epidemiatilannetta koskeva edellytys ei enää täyty.

Valtakunnallisen epidemiatilanteen positiivisen kehityksen valossa on täy-sin suhteetonta ja lainvastaista, että valtioneuvosto on pitänyt lyhyeksi aikaa tarkoitettuja ankaria ravintolatoiminnan rajoituksia voimassa useita viikkoja ja jatkanut niitä 8.6. tehdyllä päätöksellä edelleen.

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan (PeVL 9/2021) huhtikuussa asetetut rajoitukset laillisiksi, koska uusille tiukemmille rajoituksille ase-tettiin lisäedellytykset. Perustuslakivaliokunta totesi, että valtioneuvoston on tarkoin seurattava ovatko rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos rajoitukset eivät ole enää välttämättömiä, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi. Kesäkuun 8. päivä tekemässään päätöksessä valtioneuvosto ei toiminut tartuntatautilain ja perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lausunnossaan (StVM 9/2021) huhtikuussa, että tiukemmat rajoitukset sulkutilan jälkeen voivat olla perusteltuja niillä alueilla, joilla epidemiatilanne näyttäisi vaikeutuvan tai pysyisi edelleen vaikeana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että ruokaravintoloiden sulkeminen ennen klo 21:tä tarkoittaa tosiasiassa useiden ruokaravintoloiden sulkemista. Valiokunnan mukaan ruokaravintoloiden osalta sulkeminen asetuksella ennen klo 21:tä tulee olla erityisen korkean kynnyksen takana. Valtioneuvosto ei ottanut 8.6.2021 huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnankaan kannanottoa ja perusteluja.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi 15.4. antamassa perustelumuistiossa, että ”nykyistä suurempien rajoitusten erityisenä edellytyksenä on valtakunnallisesti, että rajoittaminen on välttämätöntä epidemian nopean kiihtymisen tai muuntuneen viruksen leviämisen vuoksi”. Muistiossa todetaan, että epidemia ei enää kiihdy, mutta on uhka siitä, että sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti ylikuormittuu lähikuukausien aikana. Lopuksi sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että rokotteiden ja kausivaihtelun vaikutuksesta rajoituksia voidaan asteittain lieventää. Ministeriö toteaa, että valtioneuvosto tarkastelee alueiden epidemiatilannetta viikoittain ja lisäksi valmistelee säännösten rakenteelliset lievennykset kahden viikon välein alkaen 3.5.2021 toteutettavista lievennyksistä. Kesäkuun 8. päivänä epidemia oli voimakkaassa jarrutusvaiheessa, sairaalahoidon tarve oli laskenut merkittävästi, rokotteen oli saanut yli puolet kohderyhmästä ja muistiossa mainittu kausivaihtelu oli alkanut. Perusteet merkittäville rakenteellisille lievenyksille 8.6.2021 olivat ilmiselvät.

Valtioneuvosto arvioi toukokuussa, että epidemia on hellittänyt otettaan ja puolsi 6.5.2021 periaatepäätöksellään valtakunnallisten toimenpidetasojen käytöstä (tasot 1–3) käytöstä luopumista. Sosiaali- ja terveysministeriö teki 10.5.2021 asiaa koskevan päätöksen. Tässä vaiheessa epidemiatason 2 alueilla toimivat ravintolat ja tapahtumat odottivat merkittäviä rajoitusten purkamisia, joihin oli eduskunnan valiokunnissa käytävissä keskusteluissa viitattu. Asiasta on kirjaus myös hallituksen esityksessä ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä. Siitä huolimatta aikaisemmat tiukat rajoitukset pidettiin voimassa vielä useiden viikkojen ajan.

STM:n ja THL:n tilannekatsaus 3.6. osoitti epidemia selvää laantumista. Tilannekatsauksen (3.6.) mukaan tilanne vastasi syys-lokakuun vaihdetta 2020. Tarttuvuusluku R 0.75–0.95 osoitti, että tartunnat vähenevät. Positiivisten näytteiden osuus testatuista oli laskenut viikolla 21 0,7 prosenttiin. Sairaalahoidossa oli 79 henkilöä 2.6.2021. Rokottaminen oli edennyt ripeästi: vanhemmat ikäluokat oli rokotettu ja 54 prosenttia kohdeväestöstä oli saanut ensimmäisen rokotuksen. Kaikki mittarit osoittivat epidemian lievenemistä, eikä mitään hälyttävää kehitystä ollut nähtävissä.

Rajoituksien säätäminen tartuntatautilain 58 a §:n nojalla ei ole tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaan laillisuusharkintaa. Valtioneuvoston tulee tarkoin noudattaa lakia rajoituksista päättäessään.

MaRa katsoo, että tartuntataudin leviämisen estäminen ei enää ole valtakunnallisesti epidemian nopean kiihtymisen tai muuntuneen viruksen leviämisen uhan vuoksi välttämätöntä. Valtioneuvostolla ei ole ollut  8.6.2021 laillisia perusteita määrätä ravitsemisliikkeiden anniskelua päättymään aiemmin kuin klo 22 ja ravintolat sulkemaan ovensa asiakkailta ennen klo 23.

 

5. Alueellista epidemiatilannetta koskeva edellytys

Ankarat aukioloaikaa ja anniskeluaikaa koskevat rajoitukset ovat mahdollisia valtakunnallisen epidemiatilannetta koskevan edellytyksen täyttyessä, jos alueella todetaan muuntuneen viruksen väestöleviämistä tai tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen alueella.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut perustelumuistiossaan 15.4.2021 alueellisten rajoitusten välttämättömyyttä. Muistiossa todetaan, että kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla on ravintolasulun päättymisen jälkeen välttämätöntä varmistaa, että ihmisten väliset kontaktit ja epidemian leviämisen riskit eivät lisäänny hallitsemattomasti. Muistiossa todetaan, että:

  • epidemia ei ole vielä kääntynyt selvään ja riittävään laskuun
  • rokotukset eivät vielä lähiviikkoina suojaa riittävästi kaikkia niitä väestöryhmiä, joissa riski vakavaan covid-19-tautiin on suurentunut,
  • epidemian kiihtyminen johtaisi terveydenhuollon ylikuormittumiseen,
  • päättyneen sulun positiivisia vaikutuksia ei haluta vaarantaa ja rajoi-tukset eivät nykyisen tiedon valossa ole välttämättömiä kuin enintään joitakin viikkoja.

 

Kesäkuun 8. päivänä epidemia oli kääntynyt selvään ja riittävään laskuun, rokotukset olivat edenneet hyvin, leviämisalueen tartuntoja oli pystytty jäljittämään hyvin ja terveydenhuollon ylikuormittumiselta oli vältytty. Silti valtioneuvosto päätti jatkaa tiukkoja rajoituksia vastoin huhtikuussa tehtyä arviointia, jonka mukaan ne ovat tarpeen vain muutamien viikkojen ajan.

Kireimpiä rajoituksia on määrätty valtioneuvoston asetuksella 8.6.2021 Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen.

COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportissa  (2.6.2021)[8] todetaan, että alueiden epidemiatilanteissa on suuria eroja: maan etelä- ja lounaisosissa sekä Keski-Pohjanmaalla Covid-19- tapausten ilmaantuvuus on edelleen suurempi kuin muualla maassa (Kuvaajat 4 ja 5, Taulukko 3). Epidemia on monella alueella kuitenkin rauhoittunut: väkirikkaista alueista varsinkin Varsinais-Suomessa ilmaantuvuus on merkittävästi pienentynyt toukokuun aikana. Myös Uudellamaalla ilmaantuvuus on pienentynyt. Valtaosalla alueista tartuntoja todetaan tällä hetkellä vähän ja epidemiatilanne on rauhallinen. Osalla alueista paikalliset tartuntarypäät ovat aiheuttaneet alueellisen tilanteen äkillisen heikentymisen ja tartuntojen lisääntymisen, ja vastaavasti osalla alueista tilanne on nopeasti myös rauhoittunut, kun epidemia on saatu hallintaan (Kuvaajat 4 ja 5).

 

Uusimaa

Tilannearvioraportista selviää, että HUSIn alueella ilmaantuvuus on ollut laskussa: 83,6 (2 viikon tarkastelujaksona viikot 18–19) ja 64,4 (2 viikon tarkastelujaksona viikot 20–21). Positiivisten näytteiden osuus testatuista on myös laskenut tasaisesti 1,4 % (vko 19) 1,3 % (vko 20) ja 1,0 % (viikko 21). Selvitettyjen tartunnanlähteiden osuus on ollut 63 % viikolla 21.

MaRa katsoo, että tartuntatautilain 58 a §:n 4 momentin mukaisia alueellisia erityisiä edellytyksiä ankarille rajoituksille ei ole ollut Uudenmaan alueella, kun valtioneuvoston asetus on annettu 8.6.2021.

                     

Kanta-Häme

Tilannearvioraportista selviää, että Kanta-Hämeessä ilmaantuvuus on kääntynyt hetkelliseen nousuun: 70,8 ilmaantuvuusluvusta lukuun 111,1. Positiivisten näytteiden osuus on ollut 3,2 % (viikko 19), 3,4 % (viikko 20) ja tämän jälkeen huomattavasti matalampi 1,6 % (viikko 21).  Selvitettyjen tartunnanlähteiden osuus on ollut 94 % viikolla 21. 

MaRa toteaa, että syynä Kanta-Hämeen tilanteen heikentymiseen on ollut sairaalassa ja terveyskeskuksessa levinnyt koronavirusmuunnos. Tartuntaketjut on pystytty jäljittämään ja virusmuunnos ei ole levinnyt laajasti väestössä. 

MaRa katsoo, että tartuntatautilain 58 a §:n 4 momentin mukaisia alueellisia erityisiä edellytyksiä ankarille rajoituksille ei ole ollut Kanta-Hämeessä, kun valtioneuvoston asetus on annettu 8.6.2021.

 

Päijät-Häme

Tilannearvioraportista selviää, että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella ilmaantuvuus on ollut 111,1 (2 viikon tarkastelujaksona viikot 18–19), josta se on laskenut 68,7:een (2 viikon tarkastelujaksona viikot 20–21). Positiivisten näytteiden osuus on ollut 2,7 % (vko 19) 1,9 % (vko 20) ja 1,6 %. Selvitettyjen tartunnanlähteiden osuus on ollut 79 %.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä PHHYKY:n johtajaylilääkäri Tuomo Niemisen antaman haastattelun (16.5)[9]mukaan tartunnoissa korostuvat nyt yksityistilaisuudet ja vapaa-ajan tapaamiset ystävien ja sukulaisten kanssa.

Päijät-Soten 31.5.2021 antaman tilannekuvan mukaan[10] viime viikolla alueemme koronaepidemia kehittyi oikeaan suuntaan. Uusia koronatartuntoja todettiin 62, kun lukema oli edellisellä viikolla 82. Uusien tartuntojen määrä aleni neljänneksen. Alueemme koronaepidemia on kuitenkin edelleen leviämisvaiheessa. Kiihtymisvaiheeseen pääsemiseksi tartuntojen pitäisi vähentyä vielä yli 50 prosenttia.

Päijät-Soten mukaan 31.5.2021 tartunnanlähde oli selvillä 81 prosentilla viime viikon koronatapauksista. Karanteenissa olleilla varmistui 23 tartuntaa. Samassa taloudessa asuvilla todettiin 17 jatkotartuntaa. Ulkomailta tartuntoja tuli kaksi. Työpaikalla tapahtuneita tartuntoja ei todettu. Päiväkodeissa ja alakouluissa ei tartuntoja tapahtunut. Yläkouluissa varmistui yksi tartunta ja toiseen asteen oppilaitoksissa kaksi tartuntaa. Yksityisistä juhlista sekä pienimuotoisemmista ystävien tai sukulaisten tapaamisista seurasi peräti 27 jatkotartuntaa. Nämä yksityistilaisuudet olivat nyt merkittävämpi tartuntalähde kuin koti.

MaRa katsoo, että tartuntatautilain 58 a §:n 4 momentin mukaisia alueellisia erityisiä edellytyksiä ankarille rajoituksille ei ole ollut Päijät-Hämeessä, kun valtioneuvoston asetus on annettu 8.6.2021.

 

6. Yhteenveto

Edellä todetuilla perusteilla MaRa katsoo, että valtioneuvostolla ei ole ollut 8.6.2021 tartuntatautilain 58 §:n momentissa mainittuja erityisiä edellytyksiä määrätä Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueiden ravintolat lopettamaan anniskelu ennen klo 22 ja sulkemaan ovensa ennen klo 23.                                  

Valtioneuvosto on 11.6.2021 pitänyt voimassa ankarat rajoitukset Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Epidemiatilanne ei ole valtakunnallisesti eikä näillä alueilla heikentynyt, joten perusteita ankarien rajoitusten määräämiselle ei ole tällöinkään ollut.

 

Kunnioittavasti,

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                         Veli-Matti Aittoniemi

toimitusjohtaja                    varatoimitusjohtaja