Sisäministeriölle
Asia: Yksityisen turvallisuusalan koulutusta, ohjausta ja valvontaa selvittävän työryhmän raportti (VN/2135/2023)
Sisäministeriö asetti 27.1.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitetun vartioimisliike- ja järjestyksenvalvojatoiminnan koulutusta, ohjausta ja valvontaa sekä tehdä tarvittavat ehdotukset niiden kehittämiseksi. Työryhmän loppuraportti on valmistunut 5.10.2023 ja se on lähetetty lausuntokierrokselle 1.12.2023 asti.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n (jäljempänä MaRa) jäsenistä järjestyksenvalvojia käyttävät majoitus- ja ravitsemisliikkeet, festivaalit, huvipuistot ja kongressi- ja messutapahtumien järjestäjät.
MaRa toteaa loppuraportista seuraavaa:
1. Työryhmän kokoonpano ja lausuntojen pyytäminen
Raportin laatineen työryhmän jäseninä on ollut edustajat vain sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:stä ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:stä sekä pysyvä asiantuntija yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Työryhmän raportista käy ilmi, että siinä ei ole huomioitu järjestyksenvalvojia toiminnassaan käyttävien tahojen näkemyksiä. Järjestyksenvalvontaa koskeva sääntely vaikuttaa olennaisella tavalla MaRan jäsenyrityksiin ja MaRalla olisi tullut olla edustus työryhmässä.
MaRa hämmästelee, että myös työryhmän raportti on lähetetty lausuntokierrokselle hyvin suppealla jakelulla, käytännössä lausuntoja on pyydetty lähes yksinomaan viranomaisilta.
2. Tilapäisten järjestyksenvalvojien käyttö tapahtumissa
Työryhmä ehdottaa, että laista poistetaan mahdollisuus asettaa tilaisuuksiin kouluttamattomia järjestyksenvalvojia.
Raportissa todetaan, että ”Laissa on edelleen mahdollisuus asettaa järjestyksenvalvojien perinteisille toimialueille ns. tilapäisiä järjestyksenvalvojia, joilla ei ole järjestyksenvalvojan peruskoulutusvaatimuksia. Vaikka näiltä järjestyksenvalvojilta puuttuu eräitä järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia eikä heillä ole oikeutta voimankäyttövälineiden kantamiseen, olisi perusteltua, että kaikilta järjestyksenvalvojilta edellytettäisiin vähintään järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen suorittamista. Työryhmä ehdottaa siten poistettavaksi laista mahdollisuus asettaa kouluttamattomia järjestyksenvalvojia tilaisuuksiin. On oletettavaa, että sääntelyn muuttaminen asettaisi vaatimuksia muun muassa eräille yhdistystoimijoille. Ottaen huomioon tilapäisten järjestyksenvalvojien vähäisen määrän suhteessa järjestyksenvalvojien kokonaismäärään, näille toimijoille asetettavaa lisätaakkaa ei kuitenkaan voitaisi pitää kohtuuttomana.”
Raportin mukaan tilapäisiksi järjestyksenvalvojaksi oli hyväksytty 237 henkilöä 31.12.2022 ja vastaava luku 31.3.2021 oli 224 henkilöä. Maaliskuun 6. päivänä 2019 hyväksyttyjä tilapäisiä järjestyksenvalvojia oli 313 henkilöä. Raportin mukaan tilapäisiksi järjestyksenvalvojiksi hyväksyttävien henkilöiden määrää ei siis voi pitää erityisen suurena verrattuna ”varsinaisten” järjestyksenvalvojien määrään. Viimeksi mainittujen hyväksyntöjä oli voimassa 36 373 kappaletta 31.12.2022.
MaRa toteaa, että raportissa olevat luvut tilapäisten järjestyksenvalvojien määrästä eivät vastaa todellista asiantilaa. Tilapäisiä järjestyksenvalvojia on hyväksytty tapahtumiin huomattavasti enemmän.
Vuoden alussa (maaliskuu) tai vuoden lopussa (joulukuu) voimassa olevat hyväksynnät tilapäisistä järjestyksenvalvojista jättävät lukumäärän ulkopuolelle kaikki kesän tapahtumiin hyväksytyt tilapäiset järjestyksenvalvojat. Poliisilaitos voi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (jäljempänä turvapalvelulaki) 37 §:n nojalla hyväksyä tilapäisen järjestyksenvalvojakortittoman järjestyksenvalvojan yksittäiseen tilaisuuteen tai saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään neljäksi kuukaudeksi yhden vuoden aikana. Näin ollen esimerkiksi kesän festivaali-, kulttuuri- ja urheilutapahtumien tilapäiset järjestyksenvalvojien hyväksynnät eivät ole enää voimassa vuoden lopussa.
Poliisilaitokset ovat toimittaneet Olympiakomitean tietopyynnön perusteella tiedon vuoden 2022 aikana hyväksytyistä tilapäisistä järjestyksenvalvojista. Poliisilaitoksilta saadut lukumäärät tilapäisistä järjestyksenvalvojista ovat huomattavasti korkeammat kuin mitä raportissa todetaan.
Vaasan poliisilaitos: 1311 kappaletta
Helsingin poliisilaitos: 799 kappaletta
Sisä-Suomen poliisilaitos: 704 kappaletta
Itä-Suomen poliisilaitos: 560 kappaletta
Lounais-Suomen poliisilaitos: 500 kappaletta
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos: 38 kappaletta
Lapin poliisilaitos: 32 kappaletta
Itä-Uudenmaan poliisilaitos: 15 kappaletta
Hämeen poliisilaitos: 6 kappaletta
Kaakkois-Suomen poliisilaitos: 0
Tietoja ei ole saatu 1.12.2023 mennessä Oulun poliisilaitokselta eikä Pohjanmaan poliisilaitokselta. Tietoja ei ole kysytty Ahvenanmaalta.
MaRa toteaa, että tilapäisiä järjestyksenvalvojia käytetään varsinaisten järjestyksenvalvojien apuna esimerkiksi kesätapahtumissa. Monesti tapahtumanjärjestäjä sopii yhdistysten (esimerkiksi urheiluseura) kanssa siitä, että yhdistykset toimittavat tilapäisiä järjestyksenvalvojia tapahtumaan. Tilapäiset järjestyksenvalvojat toimivat tapahtumassa vapaaehtoisina ja yhdistys saa tästä tapahtumanjärjestäjältä korvauksen (yhdistyksen varainhankintaa).
Jos tilapäisiltä järjestyksenvalvojilta vaadittaisiin jatkossa järjestyksenvalvojan koulutusta, se edellyttäisi, että tapahtumassa tilapäisenä järjestyksenvalvojana toimiva vapaaehtoinen joutuisi suorittamaan monta sataa euroa maksavan monipäiväisen koulutuksen. Tapahtumien ja tapahtumaan tilapäisiä järjestyksenvalvojia toimittavien yhdistysten kulut nousisivat kohtuuttomalla tavalla, koska tilapäisten järjestyksenvalvojien koulutuksesta aiheutuvat lisäkulut tulisivat niiden maksettavaksi. Tilapäisiin järjestyksenvalvojatehtäviin hakeutuvien henkilöiden määrä myös romahtaisi uuden koulutusvaatimuksen seurauksena. Ehdotus vaarantaisi suurten ja pienten kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämisen Suomessa.
MaRa toteaa, että voimassa olevan lain nojalla poliisilaitos määrittää aina, kuinka monta kortillista järjestyksenvalvojaa tapahtumassa on oltava tilapäisten järjestyksenvalvojien ohella. Kouluttamattomien järjestyksenvalvojien enimmäismäärä suhteessa koulutettuihin järjestyksenvalvojiin arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja poliisilaitokset ja tapahtumanjärjestäjät käyvät asiasta vuoropuhelua.
MaRa toteaa, että tilapäisten järjestyksenvalvojien käyttö tapahtumissa ei ole aiheuttanut mitään ongelmia tai turvallisuus- tai järjestyksenvalvontapuutteita. Tilanne on päinvastainen. Vakiintuneet ammattimaiset tapahtumajärjestäjät ja turvallisuusalan palveluntarjoajat huolehtivat siitä, että tilapäiset kortittomat järjestyksenvalvojat perehdytetään tehtäviin. Tilapäiset kortittomat järjestyksenvalvojat ovat tapahtumissa korvaamattoman tärkeitä toimiessaan varsinaisten järjestyksenvalvojien apuna järjestyksen ja turvallisuuden varmistamisessa ja asiakaspalvelijoina.
MaRa vastustaa työryhmän ehdotusta. Tilapäisten kouluttamattomien järjestyksenvalvojien käyttö tapahtumissa tulee sallia jatkossakin eikä turvapalvelulain 37 §:ään tule tehdä muutoksia.
3. Järjestyksenvalvojien koulutusvaatimuksien lisääminen
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella työryhmän asettamisen syynä on ollut vartijoiden yksittäinen voimankäyttötilanne kauppakeskuksessa, mikä on johtanut asiakkaan kuolemaan, ja turvapalvelulain 28 §:n nojalla poliisin avuksi pääradan juna-aseman liikenneasemille asetettujen järjestyksenvalvojien epäilty väkivaltaisuus.
Työryhmän raportissa esitetään kaikkien järjestyksenvalvojien peruskoulutusten pidentämistä ja pakollista voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta myös muille kuin yksityisen turvallisuusalan elinkeinonluvan haltijan palveluksessa työskenteleville järjestyksenvalvojille, jotka kantavat voimankäyttövälineitä. Tämän lisäksi ehdotetaan, että tällä hetkellä poliisilaitoksen harkintaan perustuvan voimakäytön lisäkoulutus tehtäisiin pakolliseksi kaikille järjestyksenvalvojille.
Työryhmä perustelee koulutusvaatimuksien pidentämisen tarvetta sillä, että yleisesti ottaen perusoikeuksiin puuttumisen mahdollisuus on järjestyksenvalvojan työssä vartijan työtä suurempi. MaRa katsoo, että koulutusvaatimusten pidentäminen ja kiristäminen ei ole perusteltua.
Peruskoulutus
Järjestyksenvalvojan peruskoulutus antaa järjestyksenvalvojalle hyvät perusvalmiudet järjestyksenvalvojan työhön ja osaaminen kehittyy käytännön työssä. Raportista ei voida tehdä johtopäätöstä, että nykyinen peruskoulutus ei olisi riittävä.
MaRa korostaa, että työvoimapula koskee myös järjestyksenvalvontatehtävissä työskenteleviä. Hallituksen ei tule vaikeuttaa turvapalvelualan yritysten, tapahtumien ja majoitus- ja ravitsemisliikkeiden mahdollisuutta saada palvelukseensa uusia järjestyksenvalvojia pidentämällä järjestyksenvalvojakortin saamisen edellytyksenä olevaa peruskoulutusta.
Voimankäyttövälineiden kertauskoulutus
Raportissa ehdotetaan, että kaikkien voimankäyttövälineiden kantavien järjestyksenvalvojien tulisi suorittaa vuosittain voimankäyttövälineiden kertauskoulutus. Tällä hetkellä vaatimus koskee turvallisuusalan elinkeinoluvan palveluksessa olevia järjestyksenvalvojia, jotka kantavat työssään voimankäyttövälineitä.
MaRa toteaa, että turvapalvelulain nojalla voimankäyttövälineitä saa kantaa ainoastaan järjestyksenvalvoja, joka on saanut voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen. Sallittuja voimankäyttövälineitä ovat käsiraudat, patukka ja kaasusumutin. Kaasusumuttimen kantaminen edellyttää lisäksi erillistä kaasusumutinkoulutusta. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoiden palveluksessa olevilla järjestyksenvalvojilla on oikeus kantaa myös teleskooppipatukkaa.
Valtaosa järjestyksenvalvojien asiakaskohtaamisista ravintoloissa ja tapahtumissa on normaaleja asiakaspalvelutilanteita. Suurin osa järjestyksenvalvojien kohtaamista häiriötilanteista pystytään hoitamaan kehotuksin. Voimankäyttö pääsyn epäämisissä, poistotilanteissa tai järjestyshäiriössä tapahtuu useinmiten ilman voimankäyttövälineitä. Kiinniottitilanteissa järjestyksenvalvojat saattavat joutua käyttämään käsirautoja. Järjestyksenvalvojan kaasusumuttimen käyttö ravintoloissa ja tapahtumissa ei ole yleistä. Raportissa ei kuvata, että järjestyksenvalvojien voimankäyttövälineiden käyttöön liittyisi yleisesti sellaisia epäkohtia, jotka vaatisivat koulutusvaatimusten kiristämistä. Yksittäisten järjestyksenvalvojien mahdolliset ylilyönnit eivät voi olla peruste kiristää kaikkien voimankäyttövälineitä työssään kantavien järjestyksenvalvojien koulutusvaatimuksia.
MaRa katsoo, että voimankäyttövälineiden kertauskoulutusvaatimus tulee säilyttää vain turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevilla järjestyksenvalvojilla, joilla on muita laajempi oikeus voimankäyttövälineiden kantamiseen.
Voimakäytön lisäkoulutus
Turvapalvelulain nojalla, jos järjestyksenvalvojan tehtävä tai työturvallisuus sitä vaatii, toimialueen poliisilaitos voi edellyttää, että 26 §:ssä tarkoitetuissa tilaisuuksissa, alueilla tai paikoissa järjestyksenvalvojana saa toimia vain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun koulutuksen lisäksi Poliisihallituksen määrittämät vaatimukset täyttävän voimankäytön lisäkoulutuksen (järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutus) hyväksytysti suorittanut. Lisäkoulutuksen tämänhetkinen pituus on 16 tuntia.
Työryhmä ehdottaa, että nykyistä voimankäytön lisäkoulutusta vastaava koulutus siirrettäisiin suoraan sisäministeriön asetukseen perustuviin järjestyksenvalvojan koulutusvaatimuksiin. Raportissa ei ole perusteltu, miksi nykyinen poliisilaitoksen harkintaan perustuva malli ei ole toimiva tai riittävä. Ehdotus kiristäisi myös tältä osin järjestyksenvalvojien koulutusvaatimuksia. MaRa vastustaa sääntelyn muuttamista.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Veli-Matti Aittoniemi Kai Massa
varatoimitusjohtaja lakimies