Rautatiealan sääntelyelin
Asia: Rautateiden henkilöliikennepalvelun käyttäjien edustajien kuuleminen 2025 (TRAFICOM/555301/03.06.03/2025)
Euroopan Unioni (EU) on erilaisin sääntelymuutoksin pyrkinyt edistämään rautatiekilpailua jo 1990-luvulta lähtien. Tavaraliikenne vapautettiin kilpailulle vuonna 2007. Kansainvälisiä henkilöliikennepalveluja koskevat Euroopan unionin markkinat ovat olleet avoinna kilpailulle vuodesta 2010 ja kansallinen henkilöliikenne vuodesta 2021, lukuun ottamatta julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, jotka on kilpailutettu alalla 25.12.2023 jälkeen. Suomen rautatieliikenteen markkinat on avattu sekä tavara- että henkilöliikenteessä ns. vapaan markkinoille tulon mallilla ("open access").
Rautatiealan sääntelyelin seuraa, valvoo ja edistää rautatiemarkkinoiden toimivuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Raideliikennelain 149 §:n 4 momentin mukaan sääntelyelimen on kuultava vähintään kahden vuoden välein rautateiden tavara- ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajia ottaakseen huomioon näiden näkemykset rautatieliikenteen markkinoista.
Rautatiealan sääntelyelin on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä (jäljempänä MaRa) lausuntoa. MaRa keskittyy lausunnossaan erityisesti kaukoliikenteeseen. Lausunto perustuu MaRan toimialoita saatuihin kommentteihin. Lausuntoa laadittaessa on huomioitu myös VR:ltä saatuja kommentteja. Ne on tuotu erikseen esille lausunnossa.
1. Junakalusto
Toimialalta tulleissa kommenteissa todettiin, että junakalusto on osin ikääntynyttä ja junavaunujen sisätilat kaipaavat uudistamista.
VR on todennut, että se tuo henkilöjunaliikenteeseen uutta kalustoa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Vuoden 2025 lopulla uusi Pendolino Plus -juna aloittaa liikennöinnin Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Oulun välillä. Pendolino Plus -junien lisäksi liikenteeseen ovat tulossa uudet, nykyaikaiset yöjunavaunut. Tulevien vuosien aikana kaukoliikenteen junakaluston sisä- ja ulkoilme uudistuvat. Pendolino Plus -junien myötä matkustajille on tarjolla myös täysin uusi Ekstra Plus -matkustusluokka.
Toimialalta kommenteissa nostettiin esille, että pyörämatkailua on kehitetty viime vuosien ajan voimakkaasti koko maassa. VR:n junissa pyöräpaikkoja on edelleen liian vähän, mikä on pullonkaula pyörämatkailun kasvulle. Myös autovaunuja pohjoisen juniin tarvitaan lisää. Matkalaukuille ei ole tarpeeksi tilaa ja että niille ei ole myöskään lukitsemismahdollisuutta tai lukollisia matkalaukkusäilytyksiä on liian vähän.
2. Palvelutaso ja asiakastyytyväisyys
VR:n mukaan asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti viimeisten vuosien ajan. Tämän vuoden ensimmäisen puolen vuoden jälkeen kaukoliikenteen asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS on ennätyskorkealla. VR toteaa, että erityisesti kaukoliikenteessä VR panostaa asiakaskokemukseen kehittämällä matkustusmukavuutta ja palvelukonsepteja, joita asiakkaat myös arvostavat.
Toimialalta on tullut positiivista palautetta siitä, että henkilöjunaliikenteessä huomioidaan nyt myös matkailu eikä pelkästään työmatkaliikenne. Kehittämisehdotuksena mainittiin, että päivä- ja yöjunista puuttuu luksustasoinen elämyksellisempi matkustusluokka. Ko. matkustusluokka palvelisi matkailijoita, jotka ovat valmiita panostamaan merkittäviä rahallisia summia elämykselliseen lomaan Suomessa. Yksi ratkaisu voisi olla se, että VR mahdollistaisi ulkopuolisten palvelutarjoajien liittymisen nykyiseen junaverkkoon esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden erikoistuneiden junavaunujen liittämiseen osaksi kaukojunia rikastuttamaan palvelukokemusta. Samalla palvelun jalostusaste ja matkailijan Suomeen jättämä rahamäärä nousisi.
3. Junien nettiyhteydet
Toimialalta saaduissa kommenteissa on tuotu esille, että junien nettiyhteydet ovat parantuneet. VR on todennut, että on panostanut junien verkkoteknologian ja wifi-laitteiston parantamiseen lähes 5 miljoona euroa.
Radalla on edelleen katvealueita, joissa yhteyttä ei ole saatavilla. Näillä alueilla tarvitaan teleoperaattoreiden markkinaehtoisia panostuksia verkkoon ja tukiasemiin (esimerkiksi tukiasemien modernisointi, kapasiteetin lisäys, uusien tukiasemien rakentaminen). VR mukaan teleoperaattoreilla onkin käynnissä erilaisia toimenpiteitä, joilla junakuuluvuutta parannetaan seuraavien vuosien aikana.
4. Lippujärjestelmät ja dynaaminen hinnoittelu
VR:n lippujärjestelmä toimii yleisellä tasolla hyvin ja tätä tukee myös VR:n asiakaskokemusmittarit.
Toimialalta saaduissa kommenteissa nostettiin esille, että yöjunia ja autojunia pitäisi pystyä varaamaan VR-mobiilissa.
Kaukoliikenteen liput tulevat nykyisin myyntiin liian myöhään. Kaukaa tulevat matkailijat suunnittelevat matkojaan kuukausia etukäteen. Etenkin kriittinen resurssi eli matkaliput ja majoitus varataan jopa vuosi etukäteen. Tällöin myös junalippujen tulisi olla tarjolla samassa aikataulussa. Toimialalta nostettiin esille myös se, että VR:n lippujen saatavuutta tärkeimmistä kansainvälisistä digitaalisista myyntikanavista tulisi parantaa. Lento ja juna - lippupakettien rakentaminen ja aktiivinen markkinointi jakelukanavissa olisi tärkeää matkailun kansainvälisen kasvun kannalta.
Toimialalta kommentoitiin myös sitä, että junalippujen vaihtaminen on hankalaa. Esimerkiksi jos lento on myöhässä ja jatkoyhteys junaan katkeaa, matkustaja menettää junalipun, koska muutos olisi pitänyt tehdä ennen junan lähtöä.
VR toteaa, että se otti vuonna 2023 dynaamiseen hinnoitteluun aiempaa enemmän hintaportaita. Kun hintatasoja tulee lisää, hinnan nousu hintatasolta seuraavalle on pienempi, eli lipun hinta nousee junavuoron täyttyessä tasaisemmin kuin ennen. Tämä tarkoittaa, että asiakkaille tuli tarjolle myös aiempaa edullisempia hintoja ja uusia hintavaihtoehtoja myös entisten hintaportaiden välille. Edullisia hintoja on saatavilla runsaasti etenkin ruuhka- ja sesonkihuippujen ulkopuolella. Vastaavasti kovan kysynnän junavuoroille lipun hinta voi olla nykyistä kalliimpi. Kokonaiskuvassa suurelle osalle asiakkaita lipun hinta on laskenut, vaikka julkisuudessa keskustelu on keskittynyt hintapiikkeihin.
MaRa toteaa, että dynaamisen hinnoittelun vuoksi korkeiksi kohonneista lipun hinnoista tulee edelleen palautetta. On myös kommentoitu, että dynaaminen hinnoittelu ei tue lapsiperheiden liikkumista junalla. Lapsiperheellä matkalle lähtöpäätös tehdään usein lähellä matkapäivää ja jos lipun hinta on kohonnut dynaamisen hinnoittelun takia liian korkeaksi, matka tehdään junan sijasta omalla autolla.
5. Matkaketjut ja jatkoyhteydet
VR:n tavoitteena on madaltaa junan valitsemisen kynnystä edistämällä matkaketjujen syntymistä. Matkaketjuilla (esim. paikallisliikenteen lipunmyynti, liityntäpysäköintiyhteistyö, taksipalvelut sekä auton vuokraus) VR haluaa sujuvoittaa ja lisätä matkustusta joukkoliikenteessä koko maassa.
Toimiala pitää tärkeänä, että matkailijoille saataisiin myyntiin juna- ja lentolipun yhdistelmiä. Yhdistelmissä olisi hyvä huomioida se, että jos juna tai lento myöhästyy, niin matkustaja voidaan siirtää seuraavalle lennolle tai junaan samoilla eduilla tms.
Toimialalta saaduissa kommenteissa on nostettu esille puutteita juna-asemilta lähtevissä jatkobussiyhteyksissä. Esimerkiksi bussiyhteydet Tampereen juna-asemalta muualle Pirkanmaalle tai Tampere-Pirkkalan lentoasemalle eivät tällä hetkellä toimi hyvin.
Matkojen yhdistelmät voivat muodostua myös henkilöautolla tehtävän matkan ja junalla tehtävän matkan yhdistelmästä. Jos auton jättäminen parkkiin juna-aseman yhteyteen on helppoa ja henkilöauton käyttäjä kokee (liityntä)pysäköinnin hinnan kohtuulliseksi, se lisää myös junalla tehtäviä matkoja. Vastaavasti jos autoilija kokee pysäköinnin kalliiksi, autoa ei jätetä parkkiin ja junamatkoja tehdään vähemmän.
6. Tapahtumayhteistyö
VR toteaa, että se tekee yhteistyötä matkailualan, tapahtumajärjestäjien ja kaupunkien kanssa järjestämällä erikoisjunia, lisävuoroja tai sovittamalla junien aikatauluja tapahtumakävijöille sopiviksi. VR huomioi tapahtumia junavuoroja suunniteltaessa ja vuoroja lisätään tarpeen mukaan. VR on lisännyt vuoroja lukuisten urheilutapahtumien, konserttien ja festivaalien yhteyteen. Tänä syksynä tapahtumayhteistyön merkeissä tapahtumajunia ja lisävuoroja liikennöidään mm. Turun kirjamessujen, Bob Dylanin Helsingin konsertin ja Ellinooran Tampereen konsertin yhteydessä.
Toimialalta saatujen kommenttien perusteella tapahtumayhteistyö on parantunut ja siihen ollaan tyytyväisiä. Kehityskohteeksi on nostettu esille, se että VR voisi lähteä taloudelliseksi kumppaniksi myös yksittäisten tapahtumien kanssa. Tämä toisi uuden ulottuvuuden yhteistyöhön, mikä hyödyttäisi myös tapahtumakävijöitä.
7. Junayhteyksien parantaminen
Lähes 90-prosenttisesti yksiraiteinen rataverkko on myös hyvin häiriöherkkä. Valtaosa junaliikenteen myöhästymisistä johtuu Väyläviraston rataan liittyvistä syistä, mikä tieto ei usein välity asiakkaille. Väylävirastolla ja Finntrafficilla on merkittävä rooli täsmällisyyden parantamisessa.
Toimialalta saaduissa kommenteissa rataverkon parantamista ja kehittämistä on pidetty tärkeänä, koska sillä voidaan nostaa junien matkanopeuksia ja näin lyhentää matka-aikaa. Rataverkon parantaminen vähentää myös häiriöherkkyyttä.
Jatkoyhteyksien tulee olla toimivia. Toimialan kommenteissa on nostettu esille, että etelä-pohjoissuunnassa matkustettaessa jatkoyhteyksiä länteen voi joutua odottamaan jopa 1–2 tuntia.
VR on todennut kommenteissaan, että pyrkii lisäämään henkilöjunaliikenteen vuoromäärää täydentämällä nykyistä tarjontaa ja lisäämällä matkustusmahdollisuuksia erityisen kysyttyinä ajankohtina. Esimerkiksi Oulun junayhteydet monipuolistuvat, kun VR lisää vuoroja sekä etelään että pohjoiseen. VR on todennut, että erityisesti matkailua palvelee esimerkiksi lisäliikenne Kemijärvelle, jonne liikennöi kuntien rahoittama päiväjuna 18 kertaa vuodessa.
8. Pieksämäki – Joensuu radan sähköistäminen ja junavuorojen lisääminen Joensuuhun
Venäjän hyökkäyssota vei Itä-Suomesta matkailun terävimmän kärjen. Itäsuomalaiset yritykset ovat investoineet matkailun kehittämiseen, yhtenä tukijalkana venäläiset matkailijat. Kun heitä ei nykyisin ole eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, kotimaisten asiakkaiden merkitys on kasvanut. Moni matkailuyritys Itä-Suomessa on tämän takia vaikeuksissa.
Toimialalta saatujen tietojen mukaan Pieksämäki – Joensuu -radan sähköistäminen ja sen myötä kaluston nykyaikaistaminen ja kasvattaminen lisäisivät merkittävästi Pohjois-Karjalan saavutettavuutta. Nykyinen kiskobussi ei palvele alueen matkailua edes tyydyttävästi. Radan sähköistämien palvelisi myös Suomen huoltovarmuutta.
Rataverkon korjausvelkaa pienennettävä ja ostoliikenne turvattava
VR toteaa kommenteissaan, että raideliikenteen suurimpia haasteita on noin 1,7 miljardiin euroon kasvanut rataverkon korjausvelka, joka heikentää rataverkon palvelutasoa ja toimivuutta. Ratainfran kunnossapito ja korjausvelan kertyminen muodostavat riskin laadukkaalle palvelun tuottamiselle. Riittävät ja oikein kohdennetut uudet infrainvestoinnit sekä korjausvelan taittaminen ovat perusedellytys kaiken raideliikenteen kasvulle ja kilpailun edistämiselle.
MaRa toteaa, että rautatieverkosto ja olemassa olevat junayhteydet eri puolille Suomea ovat tärkeitä Suomen eri alueiden ja paikkakuntien saavutettavuudelle, elinvoimaisuudelle ja matkailulle. Kaukojunaliikenne toimii pääosin markkinaehtoisesti, mutta harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa junayhteyksien turvaaminen vähemmän liikennöidyillä osuuksilla edellyttää valtion toimenpiteitä esimerkiksi ostoliikenteellä tai muilla instrumentein. Valtion on rataverkon omistajana huolehdittava siitä, että raiteet pidetään kunnossa, rataverkkoa käytetään eikä henkilöjunaliikenne kuihdu pois tietyiltä osuuksilta.
VR katsoo, että alueiden saavutettavuuden ja myös koko Suomen matkailun kannalta ostojunaliikenteen jatkaminen ja sen rahoituksen turvaaminen 2030-luvulla on välttämätöntä siellä missä liikennettä ei voida ylläpitää markkinaehtoisesti.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies