Talousvaliokunnalle
Asia: Hallituksen esitys laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 53/2023 vp)

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) edustaa kattavasti Suomessa toimivaa matkailu- ja ravintola-alaa. Polttoaineen hintaan vaikuttavilla jakeluvelvoitepäätöksillä on olennainen vaikutus kotimaan matkailun kustannuksiin. Suurin osa kotimaan matkailusta tehdään omalla autolla pitkälle tulevaisuuteen.

MaRa toteaa lausuntonaan hallituksen esityksestä HE 53/2023 vp seuraavaa:

 

1. Kotimarkkinoiden tilanteesta

Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen on inflaation kiihtymisen myötä heikentynyt. Tämä heijastuu palveluyritysten näkymien vaikeutumisena. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten tilannetta hankaloittaa esimerkiksi elintarvikkeiden tukkuhintojen nousun jatkuminen hintatasojen yleistä nousua voimakkaampana. Ravintoloiden maksamat elintarvikkeiden tukkuhinnat ovat kohonneet kuluttajahintoja nopeammin. Vuoden 2020 syyskuusta vuoden 2023 syyskuuhun inflaatio oli 17 prosenttia. Samalla aikavälillä ravintoloiden elintarvikeraaka-aineiden tukkuhinnat nousivat 29 prosenttia. Korkojen nopea ja tuntuva nousu syö kuluttajien ostovoimaa ja pahentaa koronarajoitusten jäljiltä velkaisten yritysten rahoitustilannetta.

Venäjän Ukrainassa helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota on näkynyt raaka-aineiden, energian ja polttoaineiden kallistumisena. Koti-markkinoilla toimivien yritysten kilpailukyvyn ja työllistämismahdollisuuksien edistäminen ja kuluttajien ostovoiman turvaaminen on tärkeää. Jos taloudellinen tilanne on heikko, toimijat eivät esimerkiksi pysty tekemään päästöjä vähentäviä toimia. Valtion on tärkeää tehdä yritysten ja kuluttajien ahdinkoa helpottavia päätöksiä. 


2. Kallis polttoaineen hinta heikentää kotimaan matkailun kilpailukykyä ulkomaan matkailuun verrattuna

Vuonna 2020 bensiinin (95 E10) keskihinta on ollut noin 1,42 euroa litralta ja vuonna 2021 1,69 euroa litralta. Vuonna 2022 bensiinin keskihinta on ollut noin 2,14 eurossa litralta. Se olisi ollut sitäkin korkeampi, jollei jakeluvelvoitetta olisi kesällä 2022 laskettu 12 prosenttiin. Vuonna 2023 (tammi-syyskuu) litrahinta on ollut noin 1,98 euroa jakeluvelvoitteen tason ollessa 13,5 prosenttia.

Sama kehitys on ollut dieselissä. Vuonna 2020 keskimääräinen litrahinta dieselissä on ollut noin 1,27 euroa ja vuonna 2021 noin 1,53 euroa. Vuonna 2022 keskimääräinen hinta nousi noin 2,16 euroon ja vuonna 2023 keskimääräinen litrahinta (tammi-syyskuu) on ollut noin 1,96 euroa (lähde: Autoalan tiedotuskeskus – Bensiinin ja dieselin hintakehitys[1]).   

Kotimaassa kulutetusta liikennepolttoaineesta maksetaan polttoaineveroa (moottoribensiini 75,960 senttiä litralta ja dieselöljy 59,480 senttiä litralta) ja arvonlisäveroa (24 %). Liikennepolttoaineiden verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeaa. Esimerkiksi tammikuussa 2023 bensiinin kuluttajahinnasta noin 56 prosenttia koostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta arviolta 46 prosenttia muodostui syyskuun 2022 hintatasolla veroista (lähde Autoalan tiedotuskeskus – Liikennepolttoaineiden verotus).[2]

Polttoaineen hintaan vaikuttaa myös biopolttoaineen jakeluvelvoitteen taso, joka on tällä hetkellä 13,5 prosenttia. Mikäli jakeluvelvoite nousisi voimassa olevan lain nojalla vuoden 2024 osalta 28 prosenttiin, sen on arvioitu vaikuttavan dieselin pumppuhintaa nostavasti 17 senttiä litralta ja bensiinin pumppuhintaa nostavasti noin 15 senttiä litralta (HE 53/2023 vp sivu 7). Lisävelvoitteen osuus hinnan noususta olisi noin 4 senttiä litralta.

Suurin osa kotimaanmatkailusta tehdään omalla autolla nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaiset tekevät esimerkiksi Pohjois-Suomen matkoista noin 90 prosenttia henkilöautolla. Useille tärkeille matkailupaikkakunnille ei ole rautateitä, ja lentäminen on varsinkin sesonkiaikaan kallista esimerkiksi lapsiperheelle. Autolla ajaminen lomalle on usein ainoa realistinen matkustusvaihtoehto perheelle. Usein lomakohteessa halutaan myös liikkua omalla autolla eikä muut vaihtoehdot ole usein mahdollisia. Autolla tehty kotimaanmatkailu lisää kotimaista kysyntää, työllistää erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella ja tuo myös taloudellista hyvinvointia ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Kotimaanmatkailu tuottaa paljon erilaisia verotuloja valtiolle.

Bensiini- ja dieselhenkilöautoja oli vuoden 2022 lopussa Suomessa yhteensä vajaa 2,6 miljoonaa, joka on noin 93,8 prosenttia koko henkilöautokannasta (lähde Autoalan Tiedotuskeskus – henkilöautokanta vuoden lopussa käyttövoimittain[3]).  

Kallis polttoaineen hinta vaikuttaa suoraan suomalaisten matkustushalukkuuteen kotimaassa. Viihderisteilyjen ja ulkomaan lentojen polttoaineet ovat polttoaineveroista ja arvonlisäveroista vapaita. Polttoaineen korkea hinta tukee kotimaan matkailun sijaan ulkomaan matkailua.

 

3. Jakeluvelvoitteen pysyminen 13,5 prosentissa vuonna 2024 on välttämätöntä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jakeluvelvoitelakia muutettaisiin hallitusohjelman jakeluvelvoitetta koskevien kirjausten toimeenpanemiseksi. Jakeluvelvoitelain 5 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että vuoden 2024 jakeluvelvoitetaso olisi 13,5 prosenttia. Samalla vuosien 2024 ja 2025 lisävelvoitteita laskettaisiin 2 prosenttiyksikköön ja 3 prosenttiyksikköön.

MaRa pitää jakeluvelvoitteen pitämistä 13,5 prosentissa vuonna 2024 erittäin tervetulleena ja välttämättömänä. Tällä vältytään polttoaineen pumppuhinnan merkittävältä nousulta, joka nostaisi kotimaan matkailun kustannuksia.  

                    

Kunnioittavasti,

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry


Veli-Matti Aittoniemi                              Kai Massa

varatoimitusjohtaja                                lakimies

 

[1] https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/bensiinin_ja_dieselin_hintakehitys

[2] https://www.aut.fi/tieliikenne/liikenteen_verotus/polttonesteiden_verotus

[3] https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/autokanta_kayttovoimittain/henkiloautokanta_kayttovoimittain