Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Nollatuntisopimuksiin esitetyt muutokset heikentäisivät työllistämismahdollisuuksia

31.08.2017

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimineen kolmikantaisen työryhmän erimielisessä mietinnössä esitetään muutettavaksi muun muassa työsopimuslakia ja työaikalakia. MaRa on lausunnossaan vastustanut esitettyjä lakimuutoksia. Toteutuessaan esitys lisäisi työnantajan suoranaisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vaikuttaisi työllistämismahdollisuuksiin ja työllisyyteen heikentävästi.

Eduskunnan hylättyä kansalaisaloitteen ns. nollatuntisopimusten kieltämiseksi maan hallitus päätti toimenpiteistä, joilla korjattaisiin nollasopimusten epäkohtia vaarantamatta työllisyyttä ja työpaikkojen luomista. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toiminut kolmikantainen työryhmä on hallituksen linjausten pohjalta valmistellut esityksen työlainsäädännön muuttamiseksi.

Työryhmän erimielisessä mietinnössä esitetään muutettavaksi muun muassa työsopimuslakia ja työaikalakia. Esityksen mukaan tarkoituksena on parantaa vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa sekä varmistaa työsuhdeturvan säännösten tehokas toteutuminen.

Esityksen mukaan vaihtelevan työajan sopimusten käyttöala rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoiman tarve. Tällaisia esityksessä tarkoitettuja vaihtelevan työajan sopimuksia ovat ns. nollasopimukset, erikseen tarvittaessa kutsuttavien työsopimukset ja sopimukset, joissa työtuntimäärän on sovittu vaihtelevan tiettyjen rajojen sisällä (esim. 10–30 t/viikko). Esityksen mukaan tällaisia sopimuksia voisi tehdä vain silloin, kun tarjolla olevan työn määrä vaihtelee niin ennakoimattomasti ja epäsäännöllisesti, ettei kiinteää työaikaa ole mahdollista määritellä tarjolla olevaa työtä vastaavasti. Rajoituksia ei esitetä kiinteän työajan työsopimuksiin (esim. keskimäärin 60t/3vkoa), mutta lain kiertämiseksi voitaisiin kuitenkin katsoa tilanne, jossa työntekijän kanssa sovittaisiin vähäisestä kiinteästä työtuntimäärästä, jonka lisäksi hänellä teetettäisiin runsaasti lisätyötä.

Työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle arvio ennakoidusta työn määrästä. Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkkaan varmistettaisiin siten, ettei työnantaja pystyisi yksipuolisin työnjohtotoimin vaikuttamaan niiden määrään. Mikäli työnantaja ei enää tarjoaisi työntekijälle työtunteja, voisi työntekijä irtisanoa työsopimuksen ja saada korvauksen irtisanomisajalta toteutuneiden työtuntien keskiarvon mukaisesti.

Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voisi lisäksi painavasta syystä kieltäytyä hänelle työvuoroluetteloon merkitystä työvuorosta tietyissä tilanteissa. Julkaistun työvuorolistan mukaisten työtuntien lisäksi tehtäviin lisätyötunteihin edellytettäisiin työntekijän joka kerta erikseen antamaa suostumusta.

MaRan käsityksen mukaan työryhmän esitys poikkeaa hallituksen linjauksesta ja on sellaisenaan toteuttamiskelvoton. Esitys on vaihtelevan työajan sopimusten lisäksi laajentunut koskemaan myös sellaisia kiinteitä osa-aikaisia työsopimuksia, joissa työntekijälle voidaan antaa runsaasti lisätöitä. Esitys on siten ristiriidassa työsopimuslain mukaisen lisätyön tarjoamisvelvoitteen kanssa.

MaRa on lausunnossaan vastustanut esitettyjä lakimuutoksia. Toteutuessaan esitys lisäisi työnantajan suoranaisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa sekä vaikuttaisi työllistämismahdollisuuksiin ja työllisyyteen heikentävästi.


Lisätietoja:

työmarkkinajohtaja Eero Lindström, p. 09 6220 200

 


Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake