Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Flow Festival on Helsingin matkailulle vetovoimatekijä – jollainen Suvilahtikin voisi olla

Kalasataman rakentamissuunnitelma uhkaa edelleen Flow Festivalin tulevaisuutta Helsingin Suvilahdessa. Flow’n toimitusjohtajan Suvi Kallion mukaan niin ei tarvitsisi olla, jos alueesta kehitettäisiin vetovoimainen kaupunkikulttuurin keskus, johon tapahtumille jäisi tilaa.


Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat (järjestyksessä ylhäältä alas): Samuli Pentti, Jussi Hellsten, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, KopterCam, Timo Niemi ja Kimmo Metsäranta

 

Suvilahden kulttuurikeskuksen alue Helsingin Sörnäisissä uinuu helmikuun talvisena pakkaspäivänä. Vilskettä riittää lähinnä sähkönjakelukeskuksen työmaalla.

Päätapahtumakentän reunaan nouseva rakennus kaventaa alueella järjestettävien festivaalien elintilaa kuin enteillen lähivuosina koittavaa lopullista taistelua siitä, voidaanko alueella enää järjestää nykyisen kokoluokan tapahtumia.

Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio katsoo turhautuneena tyhjää tapahtumakenttää ja rakennustyömaata. Pihapiiri näyttää joutomaalta.

– Suvilahti ei ole lähellekään sellainen kuin sillä olisi edellytykset olla, hän puuskahtaa.

Flow on näyttänyt kymmenille tuhansille vuotuisille kävijöilleen ja sadoille tapahtumaan ihastuneille ulkomaisille toimittajille, millainen alue parhaimmillaan on.

Flow on elokuun tapaus. Musiikkifestarin poikkeuksellisen viihtyisä tunnelma herättää haaveen, kunpa Suvilahti olisi jollain tasolla samantyyppinen idylli aina: jälkiteolliseen ympäristöön kehittynyt ajanvietepaikka, jossa voi nauttia kaupunkikulttuurista, musiikista, ruoasta ja juomasta tyylillä.

Tapahtuman ajan Helsingissä toimii urbaanin ja avarakatseisen kaupunkilaisen unelmien ”kaupunginosa”.

– Nyt Suvilahti on sitä vain muutamina kesäisinä viikonloppuina, mutta se voisi olla sitä ympäri vuoden, Kallio toteaa.

Suvilahti herää eloon Flow Festivalin ja muiden tapahtumien aikaan. Yhteistyöllä alueesta voitaisiin kehittää ympärivuotisesti matkailijoita kiinnostava kohde. 

Toimistoja vai tapahtumia?

Suvilahden kulttuurikeskuksen kehitys on polkenut paikoillaan vuosia. Suojelluissa teollisuusrakennuksissa on jonkin verran luovien alojen toimintaa, muun muassa uuden sirkuksen keskus Circo, kellaribändien esiintymispaikka Oranssi, Stadin Panimobaari ja ravintola Lämpö. Mutta ne ovat vasta hyvä alku.

Ihmisiltä puuttuu todelinen syy tulla alueelle.

Helsinki on suunnitellut Suvilahden tulevaisuutta osana rakenteilla olevan Kalasataman kaavaa. Kaupungin luonnostelmissa alue on täytettäisiin toimitilarakennuksilla.

Kallion mielestä hyvää suunnitelmassa on se, että korkeat rakennukset blokkaisivat tehokkaasti Suvilahdesta kantautuvaa ääntä. Tuhoisaa se, että uudisrakentaminen peittäisi yli puolet Flow’n festivaalialueesta. 

– Käyttöömme jäisi kolmannes nykyisestä alueestamme. Se ei riitä meille eikä monelle muullekaan tapahtumalle, Kallio toteaa.

Kyse ei ole pelkästään Flow'sta vaan siitä, missä Helsingin suuret festivaalit tulevaisuudessa järjestetään. Urheiluhiekkakentät soveltuvat huonosti kaupunkitapahtumien luonteeseen, eivätkä nurmialueet ilmeisesti kestä yleisömääriä.

– Keskusta-alueella ei ole toista paikkaa, jossa vastaavan kokoluokan tapahtumat tulevaisuudessa järjestetään. Ajamme myös muiden tapahtumien ja koko kaupungin monimuotoisuuden etua, Kallio huomauttaa.


Havainnekuva Suvilahteen suunnitellusta rakentamisesta. Harmaat rakennukset, kuten pyöreät kaasukellot, ovat alueen nykyistä kantaa. Mustat ovat kaavaan merkittyjä uusia toimitilarakennuksia.
 

Visio puuttuu – Flow luo omansa

Suvilahden kulttuurikeskuksen rakennukset ja maa-alueet omistaa Helsingin kaupunki, ja niitä hallinnoivat Kaapelitehdasta pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo, tilakeskus, kiinteistövirasto sekä Helsingin Energia.

Kallion mielestä hallinnoivilta tahoilta puuttuu selkeä visio ja into alueen kehittämiseksi. Flow'n organisaatio on aloittanut oman selvitystyön, jotta Suvilahdelle ei kävisi kuten Ruoholahden Kaapelitehtaalle, jonka vierustat kaavoitettiin täyteen toimistoja ja kerrostaloja.

Tonttivarauksia ei ole tehty, joten kaupungin suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa. Kovin paljoa Kallio ei Flow'n suunnitelmista kuitenkaan halua tässä vaiheessa kertoa. 

– Omassa visiossamme Suvilahtea ympäröivät tontit tukevat monimuotoista elinkeino-, tapahtuma- ja kulttuuritoimintaa. Suunnitelmamme ei sulje pois kaikkia toimisto- ja liiketiloja vaan ajatuksena on luoda alueelle elinvoimaista tulevaisuuden kaupunginosaa, Kallio kertoo.

Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä, kuinka entisiä teollisuusmiljöitä on muutettu valtavirrasta poikkeaviksi alueiksi.

Suvilahdessa olisi potentiaalia Amsterdamin Westergasfabriekin, Tallinnan Telliskiven tai Berliinin Kreuzbergin kaltaiseksi luovan kaupunkikulttuurin keskukseksi.

– Helsingistä vastaavanlainen alue puuttuu. Esimerkiksi Kalliossa voi olla kivaa pöhinää, mutta Sörnäisten kulmilla todellisuus näyttäytyy turistille melko karuna. Senaatintorin turistikortteleita lukuun ottamatta kaupungin mielenkiintoiset jutut sijaitsevat hyvin hajallaan toisistaan, Kallio miettii.

Hänen mukaansa keskusteluyhteys kaupungin suunnitteluviranomaisiin on olemassa, ja kaupunki on ilmoittanut olevansa avoin ehdotuksille. Aineksia positiiviseen lopputulokseen kuulemma on.

Kaupungin rakennussuunnitelma uhkaa eniten aluetta, jossa sijaitsee muun muassa Flow’n kakkoslava, 15 000 henkeä vetävä Lapin Kulta Red Arena. Teltan kattorakennelma näkyy kuvan alareunassa.

Huomattava imagohyöty

Flow’n ja monen muun tapahtuman tulevaisuus Suvilahdessa on pitkälti kiinni myös siitä, miten kaupunki sitoutuu uuteen brändi- ja markkinointistrategiaansa. Siinä on ensimmäisen kerran huomioitu tapahtumien arvo kaupungin monimuotoisuudelle, viihtyisyydelle ja imagolle.

Flow’n toissa vuonna teettämän vaikuttavuusselvityksen mukaan festivaali toi Helsinkiin 20 miljoonan euron matkailutulot lippukaupan, ihmisten käyttämän rahan ja tuotannon ansiosta. Viime vuonna tulo suureni entisestään yleisömäärän kasvun myötä.
 
Laskelmassa ei ole huomioitu Flow'n kansainvälisen medianäkyvyyden vaikutusta Helsingin matkailumarkkinoinnille ja imagolle.
 

– Teemme kansainvälisen markkinointimme itse, mutta myydessämme festivaalia ulkomaille myymme samalla Helsinkiä matkakohteena. Helsinkiläisyys on tärkeä osa festivaalimme identiteettiä, Kallio huomioi.

Flow on kansainvälinen matkailutuote. Viime vuonna yli 5 000 kävijää saapui ulkomailta, eniten Venäjältä ja Britanniasta.

Kallion mielestä sekä Flow’n että Helsingin kansainvälisten vieraiden määrän kasvua hillitsee osittain väärä mielikuva siitä, että kaupunki on kaukana ja kallis.

– Suomeen on toimivat ja järkevän hintaiset lentoyhteydet, mutta on myönnettävä, että yleisöllemme ei tahdo löytyä tarpeeksi majoitusta tai ainakin kesäsesongilla hinta koetaan korkeaksi. Euroopan suurkaupungeissa majoituksen skaala ja hintahaitari on laajempi kuin meillä. Nuorille metropolimatkailijoille suunnatuille edullisille ja persoonallisille hostelleille olisi Helsingissäkin tilausta. 


 

"Asiakkaat haluavat laatua"

Yli 10 vuoden ajan järjestetty helsinkiläisfestivaali on kotimainen edelläkävijä.

Flow Festival on lähes seitsemän miljoonan euron liikevaihdollaan maan toiseksi suurin musiikkifestivaali, joka houkutteli viime vuonna 75 000 kävijää kolmen päivän aikana.

Suosion syytä voi hakea ainakin järjestelyistä. Monet Flow’n aloittamat käytänteet ovat muodostuneet viime vuosina tietynlaisiksi standardeiksi Suomen festivaaleilla.

– Festivaalien on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistään ja palvella omaa kohderyhmäänsä, mutta kaikkialla asiakkaat haluavat tällä hetkellä laatua, Suvi Kallio (kuvassa) näkee.
 
Flow'n luonne syntyy järjestäjiensä intohimoisesta kiinnostuksesta kaupunkikulttuurin ilmiöihin. Suvi ja Tuomas Kallion johtaman festivaalin ydinryhmä on luonut alusta asti tapahtumaa, jollaiseen haluaisivat itse osallistua.
 

Flow’n tunnelma syntyy paitsi korkeatasoisesta ohjelmasta myös Suvilahden miljöön pieteetillä suunnitellusta ja yksityiskohtaisesta hyödyntämisestä. Toteutukset on hiottu poikkeuksellisen näyttäviksi, ja illan hämärtyessä valotaide aiheuttaa wow-efektin kanta-asiakkaassakin.

Flow on ollut edelläkävijä Suomessa myös sponsoroinnin hyödyntämisessä: festivaali etsii yhteistyökumppanit tarpeidensa mukaan ja huolehtii, että kumppanien toteutukset tuovat lisäarvoa festivaalikävijälle.

– Flow ei tarjoa vain logonäkyvyyttä vaan vaatii kumppaneiltaan arvopohjaista yhteistyötä. Tapahtumapisteiden on sovelluttava meidän henkeemme, Kallio luonnehtii.
 
Kiinnostavan ja kunnianhimoisen ruokakulttuurin esitteleminen on ollut olennainen osa Flow’ta alusta asti. Suvilahteen tulee ihmisiä, joille ruokatarjonta on artisteja suurempi syy lipunostoon.
 
– Helsingissä on todella paljon hyviä ravintoloitsijoita, joita haluamme tuoda tapahtumaamme. Kuratoimme ja kutsumme ruokamyyjät mukaan itse, siksi ravintolatarjontamme poikkeaa muista. Haasteita tuo lähinnä se, että osalla ravintoloitsijoista ei ole aiempaa kokemusta festivaalimyynnistä.
 


Flow’ssa ei tarvitse ahtautua aidattuihin kaljakarsinoihin.
Eurooppalainen anniskelukäytäntö 
Flow on laadullinen edelläkävijä myös anniskelukäytäntöjensä osalta. Täysi-ikäisille tarkoitettu festivaali on päälavan edustaa ja rakennettua istumakatsomoa lukuun ottamatta yhtä laajaa anniskelualuetta. Vapaa liikkuminen on olennainen osa Flow’n viihtyisää ilmapiiriä. 
 
– Olemme todistaneet, että ihmiset osaavat käyttäytyä vaikka saavat liikkua anniskeltu juoma kädessään. Tapahtuman järjestäminen on huomattavasti sujuvampaa tällaisella järjestelyllä. Alueiden ja kulkuväylien runsas rajaaminen aidoin on joukkotapahtumassa aina ongelmallista, Kallio sanoo.
 
Flow’ssa anniskelualuerajauksia voi pitää esimerkkinä tavasta, jonka pitäisi olla käytäntönä laajemminkin. Valitettavasti näin ei kaikkien festivaalien kohdalla ole.
 
– Tapahtumien anniskelulle ei pitäisi asettaa etukäteen mitään muita rajoitteita kuin sen, että anniskelija osoittaa omavalvonnallaan toteuttavansa valvonnan tehokkaasti. Järjestäjä voisi osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen ja kiristykset tulisivat vasta, jos homma ei toimisi. Valvonta sinänsä on tärkeä asia, kunhan se keskittyy oikeisiin asioihin, Kallio toteaa.
 
Alkoholikulttuurissa ja toimintaympäristössä on käynnissä selvä muutos Suomessa. Siitä Flow on oiva esimerkki. Ihmiset käytöksellään tekevät tunnelman.
 
– Olemme olleet edelläkävijöitä uudenlaisen tapahtumakonseptin luomisessa Suomessa ja osoittaneet, että festivaali voi olla kokonaiselämys, muutakin kuin esiintymislava ja kaljakarsina. •
 

FAKTA:
FLOW FESTIVAL

  • Järjestetty vuodesta 2004. Vuodesta 2007 lähtien elokuussa Helsingin Suvilahdessa.
  • Ydinorganisaatiossa kahdeksan henkilöä. Järjestelyihin osallistuvassa verkostossa noin 2 000 henkilöä.

    Tunnusluvut 2016:

  • Kolmessa päivässä 75 000 kävijää, joista 70 prosenttia pääkaupunkiseudulta, 16 prosenttia muualta Suomesta ja 14 prosenttia ulkomailta.
  • 11 esiintymislavaa, 144 musiikkiartistia, 26 taideprojektia, 39 ruokakojua sekä 22 baaria.
  • Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa, josta: lipputulot 4,9 miljoonaa, yritysyhteistyö ja muu myynti 1,9 miljoonaa, Helsingin tapahtuma-avustus 30 000 euroa.

 

 

Päivitetty 13.09.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake