Koronavirus uhkaa hävittää matkailu- ja ravintola-alalta tuhansia yrityksiä ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja

Päivitetty 30.3.2020

Koronakriisi on iskenyt ennennäkemättömällä tavalla matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin, kuten ravintoloihin, hotelleihin, kylpylöihin, keilahalleihin, leikki- ja seikkailupuistoihin sekä liikenneasemiin. Eduskunta, hallitus ja viranomaiset ovat määränneet kokoontumis- ja liikkumisrajoituksia sekä määränneet ravintolat suljettaviksi. Toimiala pitää rajoituksia hyväksyttävinä, mutta niiden seuraukset ovat alan yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta dramaattisia.

Alan yritysten myynti on käytännössä loppunut. Koska toimiala ei ole voinut sopeuttaa kulujaan kysynnän äkkipysähdykseen riittävän nopeasti, alan yritysten kassat ovat tyhjiä. Tämä kriisi ei ole alan yritysten ja sen työntekijöiden vika, mutta ne kärsivät sen seuraukset.

Matkailu- ja ravintola-ala merkittävä veronmaksaja

Matkailu- ja ravintola-ala on suuri veronmaksaja ja hyvinvoinnin luoja. Sen vuosittainen verojalanjälki on yli 2,6 miljardia euroa. Se työllistää 140 000 henkilöä. Ala työllistää myös niillä alueilla, jotka ovat rakennemuutoksen kourissa. Suomen kansantaloudella ei ole varaa menettää toimialan yrityksiä ja sen työntekijöitä. Konkurssien ja työttömyyden taloudellinen, sosiaalinen ja inhimillinen hinta on mittaamaton.

Ilman mittavia valtion tukitoimia ja vuokranantajien vastaantuloa tuhannet toimialan yritykset ajautuvat ilman omaa syytään konkurssiin ja kymmenet tuhannet työntekijät jäävät työttömiksi.

Massakonkurssit ja massatyöttömyys uhkana

Yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi yritykset ovat lomauttaneet ja lomauttavat henkilökuntaansa. Yrityksillä on omien ongelmiensa lisäksi valtava huoli lomautettujen työntekijöidensä toimeentulosta. Ilman mittavia valtion tukitoimia ja vuokrien merkittävää alentamista ja jopa maksuvelvollisuuden poistamista tuhannet toimialan yritykset ajautuvat ilman omaa syytään konkurssiin ja kymmenet tuhannet työntekijät jäävät työttömiksi.

Aalto-yliopiston Rahoituksen laitoksen selvityksen (26.3.2020) mukaan 39–50 prosenttia yrityksistä voi ajautua maksuvaikeuksiin jo kuukaudessa ilman ulkopuolista tukea. Ensimmäisen kuukauden kohdalla alalle syntyvä kassavaje tulee kokoluokaltaan olemaan 176 – 314 miljoonaa euroa. Kolmessa kuukaudessa 70–80 prosenttia alan yrityksistä voi ajautua maksuvaikeuksiin liikevaihdon romahtamisen seurauksena. Tilanteen jatkuessa puoli vuotta seuraukset ovat jo brutaalit ja vain 10–15 prosentin osuus yrityksistä selviää itsenäisesti ilman maksuvaikeuksia alakohtaisen kassavajeen noustessa 1,9–3,1 miljardiin euroon.

Hallitus on luvannut yrityksille tukea. Muun muassa yritysten työeläkemaksuja alennetaan tilapäisesti, ja verojen maksuun voi saada lykkäystä. Toimiala kiittää hallitusta tähänastisista toimista. Ne eivät kuitenkaan pelasta tyhjän kassan kanssa painivia matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä konkurssiaallolta. Lisävelkaantuminen ei ole ratkaisu, koska toimialan yrityksiltä vie vuosia toipua koronakriisin aiheuttamista tappioista. Toimiala tarvitsee valtiolta suoraa tukea, jotta konkurssit ja massatyöttömyys voidaan välttää.

Suurten vuokranantajien on osallistuttava yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liiketoiminta on pysähdyksissä. Rahaa laskujen ja palkkojen maksamiseen ei tule mistään. Työntekijät kantavat kortensa kekoon ollessaan lomautettuina ja sinnitellessään työttömyyskorvauksilla. Myös moni muu yhteistyökumppani on osoittanut ymmärtämystä toimialan kriisille ja auttanut yrityksiä niiden hädässä.

On kuitenkin yksi toimiala, joka ei ole suurelta osin talkoissa mukana. Enemmistö isoista vuokranantajista katsoo, ettei koronakriisi kosketa heitä lainkaan. Ne voivat ehkä siirtää vuokrien maksuvelvollisuutta kriisin jälkeiseen aikaan, mutta ne eivät alenna vuokria tai poista niiden maksuvelvollisuutta. Tämä ei ole yhteiskuntavastuullista toimintaa.

MaRa vetoaa vuokranantajiin, sillä loppujen lopuksi olemme samassa liemessä kaikki. Kenelläkään ei ole varaa olla välittämättä.

Toimialan yrityksillä ei ole rahaa maksaa koronakriisin aikaisia vuokria sen jälkeenkään. Ne ovat pahasti velkaisia. Kun koronakriisi on voitettu, yritysten pitäisi pystyä maksamaan palkkoja työntekijöille ja luomaan kysyntää uudelleen. Isot vuokranantajat haluavat, että vähät rahat käytetään niiden kriisinaikaisten vuokrien maksuun työntekijöiden palkanmaksun sijaan. Ne siis vaativat täyttä vuokraa ajalta, jolloin yritysten ovet olivat suljettuina ja asiakkaita ei ollut.

Olemme samassa liemessä kaikki

Olemme vedonneet suuriin vuokranantajiin, mutta pääosin huonolla menestyksellä. On kuitenkin suuri joukko pieniä vuokranantajia ja joitakin suuria, jotka ovat osoittaneet vastuullisuutta. Ne ovat välittäneet toimialan yritysten ja sen työntekijöiden selviämisestä koronakriisistä. Ne ovat alentaneet ja poistaneet vuokranmaksuvelvollisuuden kriisin ajalta. Lämmin kiitoksemme heille. Helsingin kaupunki näytti erinomaista esimerkkiä ja vapautti yritykset vuokranmaksuvelvollisuudesta huhti-kesäkuun ajalta. Myös muiden kuntien tulisi toimia samalla tavalla – kuntatalouden heikosta tilasta huolimatta. Vaihtoehdot ovat pitkällä tähtäimellä vielä huonommat.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa vetoaa vuokranantajiin, jotta nämä alentaisivat vuokria merkittävästi kriisin ajalta tai jopa poistaisivat vuokranmaksuvelvollisuuden. Sillä loppujen lopuksi olemme samassa liemessä kaikki. Kenelläkään ei ole varaa olla välittämättä.
 

Materiaalia jaettavaksi sosiaalisessa mediassa

Alla on jpg-formaatissa olevia kuvia, joita voi jakaa sosiaalisessa mediassa tuen osoituksena matkailu- ja ravintola-alalle.