Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Matkailuviennissä on kotimaisuus kohdallaan

Matkailu nousi viime vuonna globaalin maailmankaupan kolmanneksi suurimmaksi tekijäksi. Myös Suomen matkailun vienti on Venäjää lukuun ottamatta hyvässä kasvussa. Matkailuvienti on kansantalouden ja valtiontalouden kannalta parasta mahdollista vientiä. Se tuotetaan lähes kokonaan kotimaisin käsin ympäri Suomea ja siitä saatavat verotulot jäävät Suomeen.

Perinteisen tavaraviennin merkitys maailmankaupassa on vähentynyt. Tämä on koskettanut erityisen voimakkaasti Suomen taloutta. Tavaroiden ulkomaankaupan väheneminen on ollut merkittävin maamme taloutta ja työllisyyttä supistava tekijä vuoden 2008 jälkeen. Rakennemuutoksen suunta näyttää pysyvältä ja globaalilta. Onneksi palveluviennissä kehitys on toisensuuntaista. Mitä Suomen pitäisi tehdä, kun taloudellisen hyvinvoinnin vanhat perusteet murenevat?

Kansantalouden ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta on periaatteessa yhdentekevää, millä talouden osa-alueilla kasvu syntyy. Vaikka talouden käänteet seuraavat ennemminkin kulutuksen muutosta, Suomessa on perinteisesti ajateltu, että loppujen lopuksi sitä ihan ”oikeata” talouskasvua voi tulla vain tavaroiden ulkomaankaupasta. Vanhakantainen asenne on näkynyt suomalaisen päätöksenteon eri tasoilla.

Matkailuala on hyvä esimerkki kasvavasta vientialasta, joka työllistää ympäri Suomen, tuottaa kotimaista arvonlisää ja verotuloja. Suomen valtion panostukset matkailun markkinointiin ovat pohjoismaisittain matalat ja tulokset suhteessa muihin Pohjoismaihin sen mukaiset. Valtion kannattaisi lisätä panostuksia matkailuun, sillä matkailu on kansantalouden ja valtion talouden kannalta parasta mahdollista vientiä, josta saa hyvän tuoton.   

 

Matkailuviennin arvonlisävero maksetaan Suomeen

Suomi vie matkailua ulkomaille noin neljän miljardin arvosta vuosittain. Kokonaisvienti on muutamana edellisvuotena supistunut venäläisten matkailijoiden vähennyttyä. Venäjää lukuun ottamatta matkailuvienti on hyvässä kasvussa. Tämän vahvistavat myös hyvin kehittyneet yöpymisluvut muun muassa EU-maista ja etenkin Aasiasta.

Palveluiden vienti ja erityisesti matkailuvienti on kotimaisuusasteeltaan erittäin korkeata. Perinteisen tavaraviennin arvonlisäyksestä jopa yli 40 prosenttia valuu ulkomaille. Matkailuvienti sen sijaan syntyy lähes kokonaan kotimaisin käsin. Yli 80 prosenttia hotellien ja ravintoloiden viennin tuottamasta arvonlisäyksestä syntyy Suomessa. Osuus on jopa hieman muita palvelualoja korkeampi.  

Kansantalouden ja verotulojen kannalta kotimaisuusasteeltaan korkeat vientialat ovat parhaita mahdollisia vientialoja. Kun arvonlisäys syntyy suurimmalta osin kotimassa, sen tuotoksista palaa enemmän rahaa muille suomalaisille yrityksille ja verotulojen muodossa valtiontalouteen. Matkailuviennillä on lisäksi valtion talouden kannalta erikoinen ominaisuus: perinteiseen vientiin verrattuna myös arvonlisävero matkailuviennistä maksetaan Suomeen. Se tarkoittaa enemmän työtä ja hyvinvointia koko Suomeen. Matkailun potentiaali on iso, sillä maailman markkinan näkymät ovat varsin hyvät. Kysymys kuuluu: minkä markkinaosuuden Suomi haluaa kasvavasta markkinasta?


Matkailueurot leviävät laajalle

Matkailuviennistä saatavat eurot jakaantuvat useammalle toimialalle kuin muilla aloilla ja palvelualoilla keskimäärin. Noin 60 prosenttia ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämistä euroista kulutetaan puhtaasti matkailulle tyypillisiin tuotteisiin: majoittumiseen ja ravintolaruokailuun kulutetaan vain hieman yli 20 prosenttia. Loput kulutuksesta suuntautuu henkilöliikenteeseen, kulttuuriin ja virkistäytymiseen.

Reilusti yli kolmasosa matkailun euroista päätyy kokonaan varsinaisten matkailutoimialojen ulkopuolelle ja koituu kaupan alan hyödyksi erilaisina ostoksina. Euroilla mitattuna matkailu tuottaa enemmän hyötyä kaupalle ja liikennesektorille kuin omalle toimialalleen.  


Matkailua viedään kaikkialta Suomesta

Suomessa toimii 25 000 matkailu- ja mara-alan yritystä Utsjoelta Hankoon. Suuri osa yrityksistä nojaa sekä kotimaiseen että ulkomaiseen kysyntään. Paikallistasolla matkailu on suhdanneherkkää, mutta maailmanlaajuiset suhdannetilanteet tasaavat matkailuviennin kautta alan kysyntää Suomessa. Globaali matkailu on kasvanut 4-5 prosentin vuosivauhtia suhdanteista ja kriiseistä huolimatta. Se on taannut Suomen matkailulle kysyntää aina jostakin päin maailmaa.

Esimerkiksi Venäjän talouden hyvä kehitys globaalin finanssikriisin jälkeen toi muuten uinuvaan kansantalouteemme parhaimmillaan melkein puolitoista miljardia euroa matkailutuloa. Nyt kovin kasvu on vielä idempänä Aasiassa.    

Matkailuun liittyvä palvelurakenne on usean yrityksen varassa. Yritykset ovat usein pieniä ja hajallaan ympäri Suomea. Se on kansantalouden ja paikallistalouden riskinsietokyvyn kannalta hyvä asia. Paikalliset tulot ja työpaikat eivät ole yhden yrityksen varassa. Matkailu ei ole tutkimusten mukaan yhtä rakennemuutosherkkää kuten vaikkapa yhden yrityksen varassa oleva paikallinen teollisuustuotanto.

Matkailuun voi turvallisesti panostaa. Se työllistää kaikkialla Suomessa jatkossakin.


Teksti ja kuviot: Jouni Vihmo

 

Päivitetty 04.11.2016

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake