Puolella MaRan jäsenyrityksistä liikevaihto puolittuu tammi-maaliskuussa verrattuna edelliseen vuoteen, kolmanneksella yrityksistä liikevaihto laskee yli 75 prosentilla. Myös konkurssiuhka ja liiketoiminnan lopettamiset ovat kasvaneet. Peräti 22 prosenttia yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua ja kolme prosenttia on lopettanut liiketoimintansa. Yritykset pitävät kuitenkin sitkeästi kiinni henkilöstöstään, sillä 74 prosenttia yrityksistä ei ole irtisanonut yhtään henkilöä. Yritykset tarvitsevat valtiolta uuden kustannustuen nopeasti. Palvelujen kysyntätilanne on niin heikko, että vuokranantajien on alennettava vuokria siihen asti, kunnes kysyntä palautuu normaaliksi.

MaRan jäsenyritysten tilanne jatkaa heikentymistään. Palvelujen kysyntänäkymät talven ajalle ovat surkeat koronaviruksen leviämistilanteen, rajoitustoimien ja asiakkaiden varovaisuuden vuoksi. Heikoimmat kysyntänäkymät ovat kongresseilla ja messuilla, ohjelmapalveluilla, hotelleilla ja kylpylöillä sekä pubeilla ja yökerhoilla.

– Heikoin kysyntä on niillä toimialoilla, joilla on tiukimmat eduskunnan, valtioneuvoston ja viranomaisten asettamat rajoitustoimet. Kongressit ja messut, ohjelmapalvelut sekä hotellit ja kylpylät ovat riippuvaisia ulkomaalaisista matkailijoista ja kotimaan liikematkustuksesta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Kun Suomen rajat ovat kiinni vapaa-ajanmatkailulta sekä etätyö ja erittäin tiukat yleisötilaisuuksien rajoitukset ovat voimassa, asiakkaita on erittäin vähän.

– Pubien ja yökerhojen toiminta on erittäin kannattamatonta kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa. Erityisen huolestuttava tilanne on kongressi- ja messualalla, jossa yli 90 prosenttia yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän vähintään 70 prosentilla kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Ohjelmapalvelualan yrityksistä 85 prosenttia arvioi liikevaihtonsa laskevan vähintään 70 prosentilla sekä hotelleista ja kylpylöistä kolmella neljäsosalla liikevaihto laskee vähintään puolella, Lappi sanoo.

Palvelujen heikko kysyntä vaikuttaa myös yritysten konkurssiuhkaan ja yritystoiminnan lopettamisiin. Konkurssilain muutos tulee lisäämään konkursseja talven ja kevään aikana siihen asti, kunnes koronarokote vapauttaa matkustamista kotimaassa ja Suomen rajat aukeavat ulkomaalaisille matkailijoille. Yritysten huolenpito henkilöstöstään näkyy siinä, että erittäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kolme neljästä yrityksestä ei ole irtisanonut ketään.

– Jäsenyrityksemme elävät kesään asti kotimaisen kysynnän varassa. Yritysten ja niiden työntekijöiden selviämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että eduskunta, valtioneuvosto ja viranomaiset eivät heikennä kotimaisen kysynnän edellytyksiä. Ravintoloita koskevat uudet tiukemmat rajoitustoimet olisivat myrkkyä ravintola-alan selviämiselle ja työllisyydelle, Lappi toteaa.

Ravintola-ala työllistää yrittäjät mukaan lukien 77 000 henkilöä. Koronavirus ei ole levinnyt etenkään ruokaravintoloista. Ulkomailta tulevat tartunnat ovat merkittävä uhka lähitulevaisuudessa.

– Vaikka Suomen rajojen sulkeminen vapaa-ajanmatkailulta onkin raju toimenpide, kannatamme sitä. Valtioneuvoston on kuitenkin ennakollisesti ja nopeasti valmisteltava kilpailukykyiset Suomeen saapumisen ehdot, jotta olemme valmiita, kun kansainvälinen matkailu alkaa kesällä tai viimeistään syksyllä. Patoutunut matkailukysyntä on valtava, eikä meillä ole varaa myöhästyä startista, Lappi toteaa.

Kustannustuen kriteereitä uusittava

Yritysten kustannustuen myöntämisperusteet ovat liian kireät. Ensimmäisestä 300 miljoonan euron kustannustuesta jäi jakamatta 173 miljoonaa euroa. Kesä-lokakuulta maksettavaan kustannustukeen on varattu 550 miljoonaa euroa. Näyttää siltä, että siitäkin jää jakamatta yli 400 miljoonaa euroa.

– Jäsenyritystemme ja niiden työntekijöiden tilanne on niin heikko käytännössä peruuntuneen pikkujoulukauden sekä heikon talven ja kevään kysyntänäkymien vuoksi, että valtioneuvoston tulee valmistella uusi kustannustuki, jota maksettaisiin marraskuun 2020 ja tammikuun 2021 väliseltä ajalta. Kun yrityksen liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia, kustannustuen kertymisen tulee alkaa liikevaihdon aleneman alusta lukien. EU on vastikään korottanut tuen enimmäismäärän 10 miljoonaan euroon. Suomen tulee käyttää tämä mahdollisuus täysimääräisesti hyväksi, mikä mahdollistaisi oikeudenmukaisen tuen myös isommille ja paljon työllistäville yrityksille, Lappi esittää.

Varsin suuri osa vuokranantajista vapautti ravintolat vuokranmaksusta tai ainakin alensi vuokria merkittävästi huhti-toukokuussa 2020, kun ravintolat olivat lain nojalla kiinni. Sen jälkeen tilanne on muuttunut heikompaan suuntaan.

– Jäsenyrityksiltämme tulee paljon palautetta siitä, että vuokranantajat ovat joustamattomia. Monissa vuokrasopimuksissa on kiinteä vuokra, joka ei ota huomioon sitä, että yritysten liikevaihto on alentunut merkittävästi niistä riippumattomista syistä. Vuokrasopimuksissa on myös liikevaihtosidonnaisia vuokria, mutta useissa niissä on minimivuokra, joka on tässä kysyntätilanteessa aivan liian korkea. Vuokranantajien on oman etunsa vuoksi alennettava vuokria vastaamaan heikkoa kysyntää. Myös kauppakeskusten tulee joustaa aukioloajoissa, jotta vuokralaiset voivat sopeuttaa kustannuksiaan kysyntää vastaaviksi. Hyvien vuokralaisten konkurssit ja liikepaikkojen sulkemiset eivät ole vuokranantajienkaan edun mukaista, koska hyviä vuokralaisia ei ole niin vain tarjolla kriisin päätyttyä, Lappi toteaa.

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 708 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-teema- ja elämyspuistot, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

 

Lisätietoja   

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549