MaRa vastustaa ympäristöministeriön ylimitoitettua lakiesitystä sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvoitteesta ei-asuinrakennusten pysäköintialueille. Esitys on kohtuuton matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Esimerkiksi huvipuisto joutuisi rakentamaan jopa 200 ja hiihtokeskus 100 latauspistettä. Liikenteen päästöjen vähentämisehdotukset näyttävät kohdistuvan yksinomaan tieliikenteeseen. Autolla matkustamisen kallistuminen kotimaassa voi johtaa hiilidioksidipäästöjen kasvuun ulkomaille suuntautuvan lomalentoliikenteen ja viihderisteilyjen lisääntyessä.

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen sähköautojen latauspisteiden asentamisvelvoitteesta ei-asuinrakennusten pysäköintialueille. Ehdotuksen mukaan jo olemassa oleville yli 20 parkkipaikan pysäköintialueille pitäisi vuoden 2025 alkuun mennessä rakentaa latauspisteitä 10 prosenttia parkkipaikkojen kokonaismäärästä.

Hiihtokeskusten ja huvipuistojen pysäköintipaikat on mitoitettu huippusesongin mukaan. Hiihtokeskuksella voi olla pysäköintipaikkoja 1 000 ja huvipuistolla jopa 2 000. Ympäristöministeriön lakiehdotus tarkoittaa huvipuistoyrittäjälle velvoitetta asentaa jopa 200 sähköauton latauspistettä ja hiihtokeskusyrittäjälle 100. Jos yksi peruslatauspiste maksaa 3 000 euroa, ympäristöministeriön ehdotus tarkoittaa huvipuistoyrittäjälle 600 000 euron kustannuksia. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset kiinteistöllä tehtävät sähköremontit, jos esimerkiksi kiinteistön sähköjärjestelmä pitää uusia. Rakentamisvelvollisuus on raskas myös hotelleille, kylpylöille ja messuille.

Velvoitteen perustuttava markkinaehtoisuuteen ja energiatehokkuusdirektiiviin

Ympäristöministeriön lakiehdotus ylittää selvästi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset. MaRa pitää ehdotusta ylimitoitettuna. Siinä sivuutetaan perusteettomasti markkinaehtoisuus julkisten latauspisteiden rakentamisessa, vaikka markkinaehtoisuus on linjattu noudatettavaksi periaatteeksi vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkostoa koskevassa kansallisessa toimintaohjelmassa vuosille 2017–2030. Lisäksi lakiehdotus rikkoo teknologianeutraalisuuden periaatetta.

– Energiatehokkuusdirektiiviä selvästi kireämmästä rakentamisvelvoitteesta aiheutuisi kymmenien miljoonien eurojen kustannukset yksinomaan matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Kiinteistöillä oleville pysäköintialueille jouduttaisiin rakentamaan suhteeton määrä sähköautojen latauspisteitä riippumatta siitä, mikä on todellinen kysyntä. Esitys ei ota huomioon, että osa matkailuyritysten parkkipaikoista on käytössä vain osan vuodesta, toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

MaRa vaatii, että energiatehokkuusdirektiiviin perustuva latauspisteiden asentamisvelvoite pannaan täytäntöön Suomessa markkinaehtoisuutta noudattaen niin, että direktiivin perustasoa ei ylitetä.

– Sähköautojen julkinen latauspisteverkosto täyttää jakeluinfradirektiivin ja kansallisen toimintakehyksen suosituksen julkisten latauspisteiden määrästä suhteessa sähköautojen määrään. Sitä mukaa kun ladattavien autojen määrä kasvaa, myös latauspisteiden määrä kasvaa markkinaehtoisesti, Timo Lappi toteaa.

Automatkailu vain pieni osa matkailun päästöistä

Hallitusohjelman mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelmassa todetaan sinänsä kannatettavasti, että lentoliikenteen ja merenkulun päästöjen vähentämisessä edetään EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Sovun saaminen niistä kestää kauan. Näyttää siis siltä, että liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen sälytetään yksinomaan tieliikenteelle. Norjassa tehdyn selvityksen mukaan automatkailu muodostaa vain 12 prosenttia matkailuelinkeinon päästöistä. Viihderisteilyjen ja lentomatkustamisen osuus on noin 80 prosenttia.

– Suomalaiset matkailevat kotimaassa henkilöautoilla. Jos kotimaan automatkailu tulisi yhä kalliimmaksi polttoaineiden hintojen korottamisen, kilometriveron ja tietullien vuoksi, se edistäisi ulkomaille matkailua lentäen ja viihderisteilijöillä. Samalla kun Suomi saisi yhä vähemmän verotuloja ja työpaikkoja kotimaanmatkailusta, hiilidioksidipäästöt kasvaisivat. Kotimaanmatkailu on huomattavasti ekologisempaa kuin ulkomaanmatkailu. Suomalaiset ovat jo nykyisin EU:n innokkaimpia ulkomaan matkailijoita, toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549