Työehtosopimuksen piirissä on noin 85 000 työntekijää muun muassa ravintoloissa, majoitusyrityksissä, liikenneasemilla, kongressikeskuksissa ja keilahalleissa. Toimialan yrityksille on tyypillistä henkilöstökulujen suuri osuus liikevaihtoon suhteutettuna. Esimerkiksi ravintoloissa henkilöstökulut ovat 30 – 40 prosenttia liikevaihdosta. Tämän vuoksi palkkaehdoilla ja muilla työehdoilla on matkailu- ja ravintola-alalla paljon suurempi merkitys kuin esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa. – Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina neuvotteluina. Neuvottelut olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Hankalin asia oli kuitenkin palkan korotusten taso. Toimialan yritysten kannattavuus on heikko erittäin raskaan verotuksen ja muun kustannusrakenteen vuoksi. Tämän vuoksi yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu on toimialan lähtökohdista liian kallis. Halusimme kuitenkin olla mukana siinä. Vaikka neuvotteluasetelma oli vaikea, neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Eduskunta päätti korottaa alkoholijuomaveroa 100 miljoonalla eurolla tämän vuoden alusta lukien. Hallituksen hyvistä aikomuksista huolimatta lainsäädäntöbyrokratia on kasvanut tällä vaalikaudella matkailu- ja ravintola-alalla alkoholilainsäädännön uudistusta lukuun ottamatta. Byrokratia on yrityksille kallista. – Eduskunnan tulisi keventää matkailu- ja ravintolapalvelujen verotusta ja purkaa byrokratiaa, jotta matkailu- ja ravintola-alan yritysten kannattavuus paranisi. Se loisi pohjaa myös palkkauksen kehittämiselle tulevaisuudessa. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin olisi hyvä alku, Lappi toteaa. Lisätietoja toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 7345549