Viite: dnro VN/18993/2024
Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta.
Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 9 artiklan vaatimukset olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista eli energiatehokkuuden enimmäiskynnysarvoista, direktiivin 10 artiklan vaatimukset aurinkoenergian käyttöönotosta rakennuksissa sekä säätää myös edellytyksistä, joiden perusteella rakennusten energiatehokkuutta ja aurinkoenergian käyttöönottoa koskevista vaatimuksista olisi mahdollista poiketa, jos se olisi tarkoituksenmukaista. Esityksen tavoitteena on siten direktiivin täytäntöönpanon kautta parantaa rakennuskannan energiatehokkuutta, lisätä aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa sekä vähentää rakennuksista aiheutuvia päästöjä direktiivin vaatimusten mukaisesti.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Rakennuskohtaiset vaatimukset energiatehokkuuden parantamisesta
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että vaikutetaan siihen, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kirjaukset mahdollistavat mahdollisimman laajan kansallisen liikkumavaran. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa asukkaille ja kiinteistön omistajille ei tule asettaa kohtuuttomia velvoitteita
Esityksen 3 §:n ja sen muita kuin asuinrakennuksia koskevien energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksien taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artikla 9. Siinä asetetaan rakennuskohtaiset vaatimukset muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuudelle. Rakennuskohtaiset vaatimukset energiatehokkuuden parantamisesta ovat ongelmallisia ja tämä tunnistettiin jo direktiivin valmisteluvaiheessa. Artikla kohdistaa energiatehokkuuden parantamisvaatimukset ei-asuinrakennuksille vain rakennuksen energiatehokkuuteen perustuen ottamatta huomioon esimerkiksi rakennuksen jäljellä olevaa elinkaarta. Se ei huomioi myöskään kansallisia olosuhteita eikä aluekehitykseen ja väestön muuttoon liittyviä asioita, joilla on vaikutuksia rakennusten käyttöön.
MaRa kannattaa, että esityksessä noudatetaan hallitusohjelman kirjausta toimeenpanna direktiivi sen vähimmäisvaatimusten tasolla. Direktiivin mahdollistamat ja esityksen mukaiset poikkeukset yksittäisen rakennuksen osalta kynnysarvovelvoitteesta välttämättömiä. Kaikki rakennuskantaan epätarkoituksenmukaisesti kohdennetut investoinnit ovat pois olennaisemmista ja kustannustehokkaammista panostuksista. MaRa pitää kannatettavana, että Suomessa otetaan käyttöön mahdollisuus poiketa kynnysarvovaatimuksesta.
HE-luonnoksen ehdotuksen nojalla (3 §) kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää vapautuksen 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta, mikäli rakennuksen omistaja osoittaa, ettei rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa rakennuksen odotettavissa olevan tulevan käytön, epäsuotuisan kustannushyötyanalyysin tai muun vaikean ongelmatilanteen perusteella
MaRa esittää lakiehdotusta muutettaisiin jatkovalmistelussa niin, että poikkeuksen perusteet olisi esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle tarvittaessa eikä rakennuksen omistajan tarvitsisi erikseen hakea vapautusta velvoitteesta poikkeamiseen. Tämä vähentäisi rakennusten omistajien hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa.
Aurinkoenergialaitteistot
Hallituksen esitysluonnoksen 4 §:ssä säädetään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 10 artiklan mukaisesti soveltuvien aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotosta tietyissä rakennusluokissa tiettyihin määräaikoihin mennessä sekä näistä vaatimuksista poikkeamisen edellytyksistä.
MaRa toteaa, että pykälän 1 momentti on kirjoitettu direktiiviä vastaavasti lukuun ottamatta 1 kohtaa. Direktiivissä vastaava kohta on kirjattu ” viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 kaikissa uusissa julkisissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2;”
Katsomme, että ehdotuksessa on tässä kohdin selkeä virhe. Esitämme, että kyseinen kohta korjataan direktiivissä olevan tekstin mukaiseksi:
1) viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 kaikissa uusissa julkisissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden pohjakerroksen hyötypinta-ala on yli 250 m2;”
Rakennuksen omistaja voisi poiketa 2 momentin nojalla säädetyistä velvoitteista, mikäli aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotto ei olisi taloudellisesti kannattavaa taikka teknisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa.
Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Taloudellisen kannattavuuden osalta olisi arvioitava sitä, ovatko aurinkoenergialaitteiston asentamisesta odotettavissa olevat hyödyt oikeasuhtaisia laitteiston asentamisen kustannukset ja sen odotettu käyttöikä huomioon ottaen. Aurinkoenergia-laitteistojen käyttöönoton toiminnallinen toteutettavuus tarkoittaisi sen sijaan sitä, että laitteistot voidaan ottaa käyttöön ilman, että käyttöönotto johtaa tilanteeseen, jossa rakennusta ei voida käyttää sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla. Soveltuvien aurinkoenergialaitteistojen käyttöönoton edellytysten täyttyminen voi olla rakennustyypistä ja yksittäisestä rakennuksesta riippuen tapauskohtaista. Joissakin rakennustyypeissä aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotto saattaa olla teknisesti tai rakenteellisesti rajoitettua.
MaRa katsoo, että perusteluissa voisi vielä tuoda esille tilanteita, joissa laitteistojen asentamisen kustannukset ovat suhteettomia suhteessa saavutettaviin hyötyihin. Esimerkiksi rakennukseen, johon on lähitulevaisuudessa tulossa vesikattosaneeraus, ei ole tällä hetkellä kannattavaa asentaa katolle aurinkoenergiajärjestelmiä vaan vasta saneerauksen jälkeen tai saneerauksen yhteydessä.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kai Massa Veli-Matti Aittoniemi
lakiasiainjohtaja lakimies