Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 8/2013

 
Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry näköislehteen kantta klikkaamalla.

  


Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori käynnisti matkailuhankkeen tukemaan alan
kasvua ja työllisyyttä

Vapaavuori näkee matkailualalle valoisan tulevaisuuden, mutta antaa vain vähän vastauksia elinkeinon nykyisiin ongelmiin.

 

TOK:n Mikko Eskelisen mukaan toimialalla on menossa iso murros

- Uudenlainen kuluttaja vaatii uudenlaisia palveluita. Alan murroksen kautta tullaan vielä näkemään erilainen hotelli- ja ravintolaelinkeinon, Eskelinen sanoo.

 

Toinen kerta toden sanoo?

Guggenheim Helsinki olisi matkailulle menestyshanke. Julkinen keskustelu on tähän mennessä keskittynyt museon hintalappuun.

 

Pääkirjoitus: Liiallinen sääntely luo harmaata taloutta

Alkoholiveron viisi korotusta vuodesta 2008 alkaen, arvonlisäverojen korotus vuonna 2013, sähkö- ja virvoitusjuomaverojen korotukset vuonna 2014, edustuskulujen verovähennyksen poisto vuonna 2014, Oiva keväällä 2013, kuitintarjoamisvelvollisuuslaki vuonna 2014, useiden kaupunkien terassivuokrien korotus vuosina 2013–14, kiristyneet terassisäännökset vuonna 2014, kaavailtu olutta mainostavien päivänvarjojen vaihto Helsingin kaupungin terasseilla vuonna 2014, vuosi vuodelta tiukentunut alkoholivalvonta, kiihtyvällä tahdilla kiristyvä ympäristölainsäädäntö, tiukentuva yhdenvertaisuuslainsäädäntö 2015, järjestyksenvalvonnan kiristykset vuonna 2015, allergeenien ilmoittaminen ja muut vaatimukset vuonna 2014. Tässä on vain muutamia esimerkkejä matkailu- ja ravintolayritysten arjesta.

Sääntelyyn liittyy nopea kustannuskehitys: elintarvikkeiden hinnat + 5 prosenttia, alkoholin tukkuhinnat + 9,5 prosenttia, vuokrat + 3,6 prosenttia ja palkat + 3,1 prosenttia yksinomaan vuonna 2012. Kustannuskehitys on jatkunut vuonna 2013 hieman maltillisempana.

Jatkuvasti paisuva lainsäädäntö, kiristyvä verotus ja huima kustannusten nousu ovat johtaneet siihen, että matkailu- ja ravintolapalvelujen hinnat ovat nousseet, alan kannattavuus laskenut ja kysyntä kääntynyt laskuun.

Lainsäädännön, verotuksen ja kustannusten kehitys on johtanut siihen, että ensin kuluttaja-asiakkaat ja sittemmin myös yritykset ovat alkaneet etsiä halvempia tapoja käyttää majoitus-, kylpylä- ja ravintolapalveluja sekä järjestää juhlia ja yritystilaisuuksia. Tämä tarkoittaa tapoja, joita Suomen lainsäädäntö ei koske tai paikkoja, joissa sitä ei noudateta.

Alkoholi ja sen hinta ovat toimineet ajureina, kun juhlat ja yritystilaisuudet ovat siirtyneet pois ravintoloista. Suomalaisten matkat Viroon ovat kasvaneet viidessä vuodessa yli 50 prosentilla. Virossa käydään kylpylöissä ja ravintoloissa. Matkustajatuonti on kasvanut viidessä vuodessa 15 prosentista lähemmäs 20 prosenttiin alkoholin kokonaiskulutuksesta. Samassa ajassa anniskelun, siihen liittyvien usean lajin verotulojen ja työllisyyden määrä on Suomessa vähentynyt.

Viidessä vuodessa on syntynyt uusi juhlamarkkina: ravintolat, jotka sallivat omat alkoholijuomat. Tämä markkina on kasvanut nopeasti. Jäsenravintolamme, joilla oli vielä muutama vuosi sitten useita kymmeniä hää- ja syntymäpäiväjuhlia per vuosi, eivät voita enää kuin jonkin harvan tarjouskilpailun silloin tällöin. Uusi ilmiö on, että myös yritykset hakevat alkoholijuomia tilaisuuksiinsa Virosta. Voittajia ovat Viro, laivayhtiöt, verotus-, alkoholi- ja muun lainsäädännön ulkopuolella toimivat ravintolat ja epämääräiset juhlatilat, joissa työehtosopimus ei rasita tulosta.

Yöravintolatoiminta, etenkin yökerhot, ovat suurissa vaikeuksissa. Lainsäädännön ulkopuolella toimivilla juhlapaikoilla omat juomat on sallittu, ja Virosta tuotu alkoholi virtaa niissä. Yökerhoon tullaan myöhään, siellä nautitaan keskimäärin kolme alkoholiannosta illassa. Siitä huolimatta yöravintolatoiminta on lainsäätäjän ja viranomaisten hampaissa. Aukioloaikoja on lyhennettävä, että järjestys kaupunkien keskustoissa säilyy. Aukioloaikoja lyhentämällä suosittaisiin Viron matkustajatuontia, harmaita yökerhoja ja kotibileitä.

Lainsäätäjällä, eurooppalaisella ja kotimaisella, on hyviä tarkoituksia uutta lainsäädäntöä luotaessa. Valitettavasti lainsäätäjillä ei ole aikaa tai kiinnostusta tehdä syvällisiä lainsäädännön seurausvaikutusten arviointeja, puhumattakaan sen toimivuuden seuraamista. Jokainen EU:n komission pääosasto, samoin kuin Suomen ministeriö, valmistelee vain omaan toimivaltaansa kuuluvaa lainsäädäntöä.

EU:sta ja Suomesta puuttuu kokonaisnäkemys siitä, millainen lainsäädännön paljous koskee esimerkiksi matkailuja ravintola-alaa. Liiallinen lainsäädäntö johtaa lain mukaan toimivien yritysten toiminnan näivettymiseen ja harmaalla alueella toimivien yritysten kasvuun, mistä Suomessa on hyviä esimerkkejä. Lainsäädännön noudattamisesta on muodostunut Suomessa toimialallamme kilpailuhaitta.

Timo Lappi

Päivitetty 24.09.2014

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake