Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 7/2013

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry näköislehteen kantta klikkaamalla.

 

 

Sanna ja Mika Nylund, Kamisak: Nyt on hyvä draivi

 – Matkailijamäärien kasvaessa ohjelmapalveluilla ei ole enää tilaa minne mennä, kun reittilupien saaminen kansallispuistoihin tai poronhoitoalueille on niin vaikeata, sanovat ivalolaiset ohjelmapalvelualan yrittäjät Sanna ja Mika Nylund.

 

Matkailijavirtaa Moskovasta

Viisumivapaus on Suomen matkailualan suuri mahdollisuus, sillä kotimaisesta kysynnästä kasvua ei ole näköpiirissä. Lisääntyvien matkailu- ja verotulojen taustalla piilisi erityisesti keski- ja hyvätuloisten moskovalaisten kiinnostus tulla Suomeen matkustusmuodollisuuksien helpottumisen myötä.

 

Uudet Jäsenet -palstalla esitellään MaRaan liittyneitä jäsenyrityksiä

Falafeleihin keskittynyt helsinkiläinen pikaruokayritys Fafa’s on kasvanut nopeasti kolmen ravintolan yritykseksi. Jatkossa kasvu voi perustua franchisingiin.

 
Pääkirjoitus: VATT hämmentää – jälleen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi lokakuussa 2013 suuren kohun saattelemana muistion ravintolaruoan arvonlisäveron alentamisen siirtymisestä hintoihin ja sen vaikutuksesta työllisyyteen. VATT julkaisi kaksi tiedotetta samasta aiheesta jo vuonna 2010. Miksi VATT tiedottaa kolmen vuoden jälkeen samasta selvityksestään ja samalla tavalla - virheineen ja puutteineen?

VATT:n mukaan hinnat alenivat vain 2,2 prosenttia. VATT kuitenkin toteaa tiedotteessaan, että ”koska suuremmat ravintolat laskivat hintojaan enemmän kuin pienemmät, niin kuluttajahinnat alenivat keskimääräistä hinnan laskua enemmän, noin 5 prosenttia”. Tämä tuloshan on ravintola-alan kannalta parempi kuin Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimus. KTK:n mukaan koko ravintola-alalla hinnat laskivat 4,1 prosenttia. Tilastokeskuksen tulosten mukaan hinnat alenivat 5,5 prosenttia. Miksi VATT tiedotti selvityksestään tarkoitushakuisesti tullen julkisuuteen painottamattomalla luvulla (2,2 prosenttia) eikä Tilastokeskuksen tilaston ja KTK:n tutkimuksen mukaisella painotetulla luvulla (noin 5 prosenttia)?

Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) selvitti kesän 2010 aikana, miten ravintolaruoan arvonlisäveron alennus siirtyy asiakkaiden maksamiin hintoihin ja mitkä ovat sen työllisyysvaikutukset. KTK:n tutkimus perustui ravintoloiden ruokalistojen vertailuun ennen heinäkuun 2010 veronalennusta ja sen jälkeen. Kenttätyön tekivät pääsääntöisesti aluehallintoviraston alkoholitarkastajat vierailemalla ravintoloissa. Mukana oli 392 ravintolaa ja 2 058 hintahavaintoa.

KTK painotti tutkimustaan ravintoloiden koon ja liikeidean mukaan niin, että se vastaa ravintoloiden todellista jakaumaa Suomessa. KTK eritteli MaRan jäsenravintolat ei-jäsenistä. MaRan jäsenravintolat alensivat hintoja 5,7 prosenttia. Ei-jäsenravintolat alensivat hintoja 1,8 prosenttia. Koko toimialalla hinnat alenivat 4,1 prosenttia. Jäsenravintoloiden tulos on erinomainen, kun ottaa huomioon, että hinnanalennusvara oli 6,6 prosenttia. Hinnanalennusvarassa huomioon tuli ottaa se, että take away -ruoan alv nousi prosenttiyksiköllä. Työllisyysvaikutus oli 2 000 – 2 500 työpaikkaa.

VATT:n muistion ja etenkin tiedottamisen suuri virhe on siinä, että se kohtelee kaikenkokoisia ravintoloita samalla painoarvolla. Siis VATT:n mielestä on tieteellisesti oikein asettaa samalle viivalle ravintolat, joista toinen myy päivässä tuhat ruoka-annosta ja toinen 30. Jos toinen on alentanut hintaa täysimääräisesti ja toinen ei lainkaan, VATT katsoo, että kokonaisuutena tarkastellen hintavaikutus on puolet alv:n alentamisen mahdollistamasta hinnanalennusvarasta.

VATT:n muistiossa on useita virheitä ja puutteellisuuksia. Siinä ei esimerkiksi otettu huomioon take away  –ruoan alv:n nousemista. Tutkimusmenetelmä on epäluotettava: hintatietoja hankittiin pääosin vain ravintoloiden internet-sivujen kautta. Nämä olivat myös ne pääasialliset syyt, kun MaRa valitsi arvonlisäverotutkimuksen tekijäksi KTK:n eikä VATT:ia vuonna 2010.

VATT:n muistio voitaisiin jättää omaan arvoonsa, jollei sitä olisi julkaistu juuri nyt ja jollei se olisi saanut suurta julkisuutta. Niin nykyinen kuin vuoden 2015 vaalien jälkeinen hallitus joutuu miettimään, mistä valtion pohjattomaan kirstuun saadaan lisää täytettä. Jos hallitukselle syntyy käsitys, että ravintolat pitivät ravintolaruoan alv:n alentamishyödyn itsellään, on pelkona, että ravintolaruoan alv:tä nostetaan. Tästä, vaikkakin hieman erilaisessa tilanteessa, on pelottava esimerkki parturi- ja kampaamoalalta.

VATT:n julkisuudessa esittämät kannanotot antavat virheellisen ja puutteellisen kuvan MaRan jäsenyritysten toiminnasta. Alv:n alentaminen käänsi ravintolaruoan kysynnän selvään nousuun erittäin huonon vuoden 2009 ja vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon jälkeen. Se pelasti monen ravintolan konkurssilta ja työntekijän työpaikan menetykseltä. Jäsenravintolamme siirsivät alv:n alentamisen hintoihin 86 prosenttisesti. Asiakkaat saivat siitä hyödyn. MaRan ja jäsenyritystemme tehtävänä on saattaa tosiasiat poliitikkojen ja virkamiesten tietoon, jotta tulevat päätökset perustuvat oikeaan tietoon. VATT:n muistio ja tarkoitushakuinen tiedottaminen vaikeuttavat tehtäväämme.

Päivitetty 24.09.2014

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake