Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 6/2012

 Kirjaudu jäsentunnuksilla ja lue näköislehti.

 

Laiton anniskelu rehottaa maaseudulla


Maaseudulla toimiva juhlapalveluyrittäjä saattaa menettää valtaosan yksityisasiakkaistaan, jos hankkii anniskeluluvat. Pinsiöläinen Urkin Piilopirtti on malliesimerkki yrityksestä, joka anniskeluluvat haettuaan menetti kaikki häätilaisuudet.

 – Etenkin nuorempi väki haluaa tuoda alkoholin juhliinsa itse ja mahdollisimman halvalla. Maaseudulla häissä oletetaan, että viinan pitää virrata vapaasti. Oma vaikutuksensa uudessa tilanteessa on ollut silläkin, että emme toimi taajamassa. Jos yritykseni olisi kirkon vieressä, häätilaisuuksia voisi vielä ollakin, yrittäjä Jyrki Sasi kertoo.

 Katoa on käynyt myös muiden perhejuhlien osalta. Sasi arvioi menettäneensä viimeisen vuoden aikana lähes 100 000 euroa ainoastaan siksi, että yksityiset eivät halua tulla alkoholilakia kunnioittavaan juhlapaikkaan.

– En voi sanoa olevani tyytyväinen liikevaihtoni kehitykseen. Jos säännöt olisivat kaikille alan toimijoille samat, myyntini olisi todennäköisesti moninkertainen nykyiseen verrattuna, Sasi arvioi.

Lue lisää sivulta 18.

  
Työvoiman saanti on polttava ongelma

 
– Kainuussa polttavin ongelma on työvoiman saanti. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, vaikka alueella on oma ammattiopisto ja -korkeakoulu. Kokkeja ei ole tarjolla eikä ammattitaitoisia tarjoilijoitakaan, paltamolainen yrittäjä Pirjo Ronkainen sanoo.

Esimerkiksi perheyrityksen lähes kaikki Paltamon Sydän -ravintolan sesonkityöntekijät ovat olleet muuhun kuin ravintola-alan ammattiin opiskelevia nuoria, joten heidät on pitänyt aina alkajaisiksi laittaa hankkimaan hygienia- ja anniskelupassit. Kun alalta ei ole mitään koulutusta, Ronkainen opettaa heistä tarjoilijoita kädestä pitäen.

 Lue lisää sivulta 30.

 

Pääkirjoitus 6/12
Palvelualat tarvitsevat piristysruiskeen


Suomen talouskehitys ja kuluttajien luottamus siihen ovat pysyneet eurooppalaisittain hyvällä tasolla menneeseen kesään asti. Mutta syksyn aikana talousnäkymät saattavat heikentyä, jos Euroopan talouskriisiin ei löydetä sijoittajia vakuuttavia ratkaisuja.

 Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntä on ollut alkuvuoden hienoisessa kasvussa. Toimialan suhdanneodotukset olivat EK:n elokuun alkupuolella julkaiseman suhdannebarometrin mukaan vahvemmat kuin muualla elinkeinoelämässä.

Matkailu- ja ravintolapalvelujen kasvua ovat pitäneet yllä Euroopan talouskriisin aikana kuluttajien ostovoiman positiivinen kehitys, euron heikentyminen, matala korkotaso ja venäläisten matkailijoiden määrän erittäin suotuisa kehitys.    

Ulkomaalaisten yöpymisten kehitys Suomessa on ollut parasta Pohjoismaissa. Kokonaisyöpymisissä kasvumme on toiseksi heikointa. Syynä siihen on kotimaan matkailun heikko kehitys. Tämä puolestaan aiheutuu siitä, että kotimaan matkailua valuu Viroon. Tallinnan edullinen hintataso vetää suomalaisia puoleensa. Suomen valtio kannustaa suomalaisia matkaamaan Viroon alkoholiverojen korotuksilla ja tukemalla verovaroilla runsaskätisesti Tallinnan autolauttoja.

Kaikki suhdanteita ennustavat ovat laskeneet Suomen talouden kasvulukuja ensi vuodelle. Ennusteiden mukaan kuluttajien ostovoiman kehitys heikkenee ensi vuonna. Samalla myös matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä heikkenee. Sen myötä myös nuorisotyöttömyys kasvaa.

Palveluelinkeinot ovat ylläpitäneet Suomen talouden myönteistä kehitystä teollisuuden yskiessä. Nyt siis myös palveluelinkeinojen imu on heikentymässä. Tämä ei ole juuri huolestuttanut hallitusta, koska minkäänlaisia palveluelinkeinojen toimintaa edistäviä hankkeita ei ole vireillä. Huomio on kiinnittynyt kokonaan tavaravientiä harjoittavaan teollisuuteen.

 Päinvastoin hallitus ja eduskunta ovat omilla toimillaan pahentamassa kotimaan palveluelinkeinojen kysyntätilannetta. Ensi vuoden alussa voimaan tulevat arvonlisäverokantojen korotukset ja ansiotulojen verotuksen kiristyminen syövät kuluttajien ostovoimaa juuri silloin, kun palvelualojen kysyntä heikkenee.

 Kaksi kolmasosaa Suomen kansantuotteesta kertyy palvelualoilta. Yksityinen palveluala edustaa kansantuotteesta noin puolta. Näiden lukujen valossa on hämmästyttävää, kuinka vähän hallitukset väristä riippumatta kantavat huolta palvelualojen menestyksestä.

 Myönteinen talous- ja työllisyyskehitys ovat olleet viime vuosina palvelualaojen varassa. Niistä ei kuitenkaan ole talouden vetureiksi enää ensi vuonna. Hallituksen esitykset verojen korotuksista heikentävät palvelualojen kysyntää ja kasvattavat inflaatiota. Hallituksen tulisi edistää toiminnallaan myös palvelualojen kysyntää. Hyvä alku voisi olla esimerkiksi palvelualan yritysten sähköveron alentaminen ja investointien verovähennysten asettaminen samalle tasolle teollisuusyritysten kanssa.

Päivitetty 11.12.2012

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake