Kirjaudu MaRan jäsensivuille

unohdin salasanani

Yritysjohdon ja yrittäjien ammattilehti

Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle.  Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä.

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry Vitriinin lukusaliin kantta klikkaamalla.


 

Teollisuuskaupungista matkailukohteeksi

Serlachiuksen tehdassuvun perintö elää Mäntässä vahvana, mutta paperiteollisuuden rakennemuutoksen myötä katseet kohdistuvat entistä kiinteämmin kaupungin kulttuuriperintöön ja sen tuomiin matkailumahdollisuuksiin. Uusi nykytaiteen museo Gösta on yli kaksinkertaistanut kaupungin museokävijöiden määrän.

– Pöhinä taiteen ympärillä on voimakkaampaa kuin koskaan ennen. Se näkyy myös matkailuyrittäjän arjessa, Mäntän Klubi Oy:n yrittäjä Iris Mäkinen sanoo.

 

Museot ja matkailupalvelut entistä tiiviimpään yhteistyöhön

Matkailuyritykset eivät välttämättä miellä museoita matkailukohteiksi. Asia selvisi menossa olevan Museot kulttuurimatkailun kärkeä -hankkeen alkuvaiheessa. 

Suomen museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mukaan museot ja matkailuyritykset eivät ole vielä löytäneet tarpeeksi tiivistä symbioosia. Yhteistyö pitäisi saada toimimaan nykyistä paremmin, kun yhteinen tavoite on tehdä kiinnostava tuote suomalaiselle matkailijalle.

 

Osa-aikatyötä vai ilman työtä

Ammattiyhdistystaustainen kansalaisaloite ”Operaatio Vakiduuni” vaatii rajoituksia osa-aikatyön teettämiselle. Vaatimuksen mukaan työnantajalla pitäisi olla perusteltu syy osa-aikaisen työsopimuksen tekemiseen ja työajaksi tulisi sopia vähintään 18 tuntia viikossa, ellei työntekijä itse halua lyhyempää työaikaa.

Kansalaisaloitteen vaatima 18 viikkotunnin minimityöaika tekisi palvelualoilla kysynnän vaihteluihin vastaamisen ja tilapäisten poissaolojen paikkaamisen käytännössä mahdottomaksi.

 

Pääkirjoitus

Uusi hallitus byrokratian purkutalkoisiin

Vaalit on käyty, ja kirjoittaessani pääkirjoitusta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on aloittamassa hallituksen muodostamista. Hallituspuolueilla oli useista asioista erilaisia näkemyksiä tai ainakin painotuksia. Yhdestä asiasta on kuitenkin suuri yksimielisyys: elinkeinotoiminnan kehittymistä, työpaikkojen syntymistä ja verotulojen kasvua haittaavaa byrokratiaa on karsittava.

Kun keskustelimme useiden puolueiden edustajien kanssa MaRan vaalivaikuttamisen aikana toimialaamme riivaavasta byrokratiasta, se sai aikaan epäuskoisia kommentteja. Onkin ihme, miten Suomeen on päässyt aikojen kuluessa syntymään moinen byrokratia ja joillakin hallinnonaloilla myös virkavaltainen ja ei-asiakaslähtöinen toimintatapa. Matkailu- ja ravintola- alan kannalta kolmen alan byrokratian purkutalkoot ovat tärkeimmät: alkoholilainsäädäntö ja -hallinto, elintarvikelainsäädäntö ja -hallinto sekä rakentamisen byrokraattisuus ja kuntalaisen rajoittamaton valitusoikeus rakentamiseen liittyvissä asioissa.

Alkoholilainsäädäntö asettaa ravintoloille lukuisia pikkutarkkoja säännöksiä, joilla ei ole yhteyttä alkoholihaittojen torjumiseen. Valvira on ohjeillaan vielä tarkentanut ja myös tiukentanut ravintoloiden anniskelutoimintaa lainsäädännössä säädetystä. Ikään kuin tämä ei olisi riittänyt, yksittäiset alkoholitarkastajat ovat vielä katsoneet, että valvontalinjaa tulee tästäkin tiukentaa. Tämä on johtanut byrokratiaviidakkoon, joka hakee vertaistaan. Valvonnan väärin kohdistaminen on johtanut myös virkamiesresurssien hukkakäyttöön.

Alkoholilainsäädäntö tulee uudistaa perusteellisesti. Uudistuksessa tulee ottaa huomioon puolueiden selkeät linjaukset siitä, että alkoholin kulutusta tulee ohjata takaisin ravintoloihin. Ravintola-anniskeluun riittäisi neljä sääntöä: ravintolan tulee hakea anniskelulupa, tehdä pakollinen omavalvontasuunnitelma, alaikäisille ei saa anniskella eikä henkilöille, joiden päihtymys on selvästi havaittavissa. Kun samalla anniskellun alkoholin arvonlisävero alennetaan 14 prosenttiin, puolueiden tavoite alkoholin kulutuksen kääntymisestä takaisin ravintoloihin on mahdollinen.

EU on maatalousorganisaatio, mikä näkyy elintarvikelainsäädännössä. Uusia vaatimuksia toisensa perään on tulossa. Myös Suomessa kansanterveydestä huolta kantavat esittävät jatkuvasti uusia velvoitteita, jotka lisäävät byrokratiaa. Tuoreimpia on vaatimus siitä, että ravintoloiden ruoka-annoksissa ja jopa alkoholiannoksissa tulisi esittää kalorien määrä. Ravintoloiden kannalta epätasa-arvoista on, että samalla kaupunkeihin on syntynyt lukuisia ruokaan liittyviä tapahtumia, joissa viranomaiset katsovat, ettei elintarvikelainsäädäntöä käytännössä tarvitse noudattaa. Vaikuttaakin siltä, että ruokailu ravintolassa, jossa on ammattitaitoinen henkilökunta, on riskipitoista, mutta erilaisissa katutapahtumissa tällaista riskiä ei ole.

Elintarvikelainsäädäntöä tulee karsia samalla tavalla kuin alkoholilainsäädäntöä. Samalla myös valvontaa on yhdenmukaistettava maan eri osissa.

Kunnallinen rakentamiseen liittyvä byrokratia ja jokaisen kuntalaisen valitusoikeus vievät Suomesta pelkästään mara-alalla satoja työpaikkoja ja kymmenien miljoonien eurojen verotulot vuodessa. Esimerkiksi useat hotelli- ja kylpylähankkeet seisovat useita vuosia byrokratian ja valitusten vuoksi. Puolueilla on selkeä näkemys niin investointien kuin työpaikkojen tarpeellisuudesta. Rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä on vähennettävä ja kuntalaisten nykyistä valitusjärjestelmää on uudistettava.

Uusi hallitus on mielenkiintoisen ja tärkeän tehtävän edessä. Onpa hallitus minkävärinen hyvänsä, byrokratian purkaminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Hallituksen tulee purkaa byrokratiaa siitä huolimatta, että virkamiehet vakuuttelevat yksityiskohtaisen sääntelyn tarpeellisuutta.

Timo Lappi