Kirjaudu MaRan jäsensivuille

unohdin salasanani

Yritysjohdon ja yrittäjien ammattilehti


Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle.

Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä.

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja lue näköislehti.


 

Ylläksen edelläkävijät       

Epäilijöitä ja vähättelijöitä riitti, kun Meeri ja Toivo Qvist alkoivat vuonna 1990 houkutella alppikansaa Ylläkselle hiihtämään. Tarve erikoistua ja omasta visiosta kiinnipitäminen kannattivat, sillä Ylläshumina toi ensimmäisenä Äkäslompoloon kansainväliset pakettimatkalaiset, karaoken ja maastopyöräilyn.

Nykyisin hotellissa majoittuu lähes pelkästään kansainvälisiä vieraita.

– Hotellimme on tunnetumpi Keski-Euroopassa kuin Suomessa, yrittäjäpariskunta toteaa.

Perheyrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Omat pojat jatkavat vanhempiensa pitkäjänteistä työtä.

 

Tilauspohja järkevin isolle ravintolalle

Turkulaisen ravintola Hus Lindmanin yrittäjän Henrik Ulfstedtin mielestä ravintolatoiminnan hankalimpia asioita ovat viime hetken peruutukset.

 

Verokarhu edustusapajilla

Elinkeinoverolakiin kirjattu muutos poisti yritysten edustusmenojen verovähennysoikeuden kokonaan. Nyt verokarhu saa aiempaa isomman osan edustuskakusta. Ravintoloiden asiakasyrityksille muutos näkyy hitusen kevyempänä kukkarona ja päänvaivan lisääntymisenä. Hotelli- ja ravintola-alalle se tietää myynnin vähentymistä – joillekin yrityksille jopa romahdusmaisesti.

 

Pääkirjoitus: Matkailun kasvu on lentoliikenteen varassa

Sujuvat lentoyhteydet ja kattava lentoasemaverkosto ovat Suomeen suuntautuvan matkailun kulmakiviä.  Suomalainen matkailuala on voinut olla viime vuosiin asti varsin tyytyväinen siihen, että lentoyhteydet Suomeen ja maan sisällä ovat olleet toimivat. Kattava lentoasemaverkosto on ollut hyvänä lähtökohtana eri puolille Suomea suuntautuvan matkailun kasvulle.

Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä yhtä hyvältä. Finnairin ympärillä keskustellaan, mikä sen omistuspohja on tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan puolestaan, millainen lentoasemaverkosto on tulevaisuudessa.

Helmikuun yöpymisluvut olivat yllättävän negatiivisia. Venäläisten yöpymiset vähenivät 11 prosenttia, brittien 13 prosenttia ja japanilaisten 21 prosenttia. Kiinalaisten yöpymiset kasvoivat sentään lähes 25 prosentilla. Matkailun edistämiskeskus selvitti syitä heikkoon kehitykseen.

Venäläisten matkustusinnon hiipuminen oli odotettua, Ukrainan kriisi ja ruplan voimakas heikkeneminen samalla kun hinnat ovat nousseet Suomessa selvästi. Suomi on venäläisille 30 prosenttia kalliimpi kuin kolme vuotta sitten.

Brittimarkkinoilta tuli selkeä viesti Pohjois-Suomeen suuntautuvasta matkailusta. Lentoyhteydet olivat huonot. Suomeen ei ollut lentoja tai ei ainakaan sujuvan vaihdon tarjoavia lentoja Helsinki-Vantaalta eteenpäin.

Sama syy selittänee ainakin osan myös japanilaisten matkailijoiden määrän vähenemisestä. Toki syitä oli muitakin, muun muassa Suomen hintojen kalleus suhteessa kilpailijamaihin. Sen sijaan Finnairin uudet vuorot Kiinasta toivat tulosta myös Suomen matkailulle.

Helmikuu osoitti hyvin matkailumme haavoittuvuuden. Finnairin Aasian strategia ja Finnairin kyky lentää kilpailukykyisesti on Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta avainasemassa. Poliitikot keskustelevat siitä, että valtio voisi vähentää osakeomistustaan niin, että erilaiset omistusjärjestelyt olisivat helpompia tehdä.

Jos Finnair myydään osaksi suurempaa kokonaisuutta, miten käy Suomen sisäisten lentoyhteyksien? Onko uudella omistajalla kiinnostusta kehittää Suomen sisäistä lentoliikennettä? Vai kiinnostaako sitä enemmän matkailijoiden kuljettaminen Aasian ja Euroopan välillä?

Suomalaisen matkailualan kannalta ei ole yhdentekevää, miten Finnairille käy. Olen seurannut huolestuneena Finnairin pitkää kamppailua ay-liikkeen kanssa toimintojen saattamiseksi kannattavaksi. Ay-liike ei näy vieläkään ymmärtävän, että niin tiukassa kansainvälisessä kilpailussa kuin Finnair on, ei voida toimia muuten kuin kilpailukykyisillä ehdoilla.

Finnairin on pakko saada kilpailukykyiset työehdot. Jos ay-liike ei suostu siihen, kilpailukyky haetaan muilla ratkaisuilla, jotka ovat henkilöstön kannalta vähänkin pidemmällä aikavälillä huonompia kuin sopeutuminen. Aika käy vähiin.

Finnair ja matkailuyritykset ovat päässeet sopimukseen siitä, että ensi syksystä alkaen lentoyhteydet Pohjois-Suomeen parantuvat. Tämä on hyvä merkki. Matkailualan yritysten tuleekin nähdä Finnair strategisena kumppanina ja keskustellen yhdessä päästä molempia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin.

Suomeen suuntautuvan matkailun kasvun kannalta on välttämätöntä, että Finnair pystyy lentämään kilpailukykyisillä ehdoilla. Finnairin luisuminen osaksi suurempaa konsernia voi samalla romahduttaa Suomeen suuntautuvan matkailun, puhumattakaan kasvutavoitteista.

Joka tapauksessa on tärkeää, että Finnair voi jatkossakin päättää reiteistään itsenäisesti. En nimittäin usko, että yksikään muu lentoyhtiö pystyisi korvaamaan Finnairin jättämää aukkoa kotimaan lentoliikenteessä.

Timo Lappi