Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini

Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle. Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä. Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry Vitriinin näköislehteen kantta klikkaamalla.

 

Pajarin mailla

Kiteeläinen Pajarinhovi poikkeaa matkailutilastoista, sillä yritys on kasvattanut venäläisasiakkaidensa määrää vuosi vuodelta. Kiteen matkailukeskus kiinnostaa myös kiinalaisia.

Positiivista kehitystä ovat vuosien varrella hidastaneet kaavavalitukset, nyt majoitusinvestointeja uhkaa uusi kiinteistöverolaki.

Pajarinhovin johtajaa Kalle Keskimäkeä kuunnellessa investointimyönteinen Suomi vaikuttaa vielä haaveelta.

 

Finnvera on yritysten rahoituksen täydentäjä

Matkailualan näkemyksen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten lainarahan saantimahdollisuudet ovat viime vuosina heikentyneet. Erityisesti kasvuloikkaa havittelevien yritysten tilanne on tiukka.

– Hyville hankkeille ja osaaville yrityksille löytyy rahoitusta, kun rahoitus on tasapainossa. Puute on usein omasta pääomasta. Pelkällä velkarahalla isot investoinnit eivät nouse pystyyn, Finnveran matkailutiimin vetäjä Kari Tuominen sanoo.

 

Ravintoloiden anniskeluaikojen vapauttaminen ei toteuttanut uhkakuvia Britanniassa

Tony Blairin johtama työväenpuoluevetoinen hallitus vapautti alkoholin anniskeluajat Englannissa ja Walesissa osana anniskeluluvan myöntämistä koskevaa lakia vuonna 2005. Tavoitteena oli edistää mannereurooppalaisemman ravintolakulttuurin syntymistä Britanniaan ja vapauttaa ravintolaliiketoimintaa entistä markkinavetoisempaan suuntaan.

Yli 60 prosenttia kansasta oli hanketta vastaan. Vastustajat maalailivat uhkakuvia, mutta tuoreen selvityksen mukaan ne eivät toteutuneet.

 

Leirintämatkailija käyttää palveluja

Leirintämatkailija käyttää laskusuhdanteesta huolimatta entistä enemmän rahaa ja palveluita vierailupaikkakunnalla.

Leirintämatkoja tehdään nyt lukumääräisesti vähemmän kuin vuonna 2013, mutta matkat ovat kilometreissä pidempiä. Matkailijoiden rahankäyttö on kasvanut 26 prosenttia vuodesta 2013.

 

Yritysten kilpailukyky kuntoon – arvonlisäverojako korottamalla?

Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on kunnianhimoinen – ja oikea – tavoite saada Suomen kansainvälinen kilpailukyky kuntoon kolmella toimenpidekokonaisuudella, joilla yhteenlaskettuna kilpailukyky parantuisi 15 prosenttia. Yksi toimenpiteistä on kustannuskilpailukyvyn parantaminen alentamalla yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Kun työmarkkinajärjestöt eivät ole toistaiseksi onnistuneet tekemään sopimusta, hallitus on tehnyt useita esityksiä, joista tuoreempi on ollut kilpailukyvyn parantamisen kannalta heikompi kuin edellinen.

Kun yksikkötyökustannuspaketin eteenpäinvieminen on osoittautunut hankalaksi, useat maamme eturivin ekonomistit ovat ehdottaneet korvaavaksi ratkaisuksi niin sanottua fiskaalista devalvaatiota eli arvonlisäverojen korottamista. Kun on välttämätöntä tehdä rakenteellisia uudistuksia, ekonomistit ovat esittäneet ratkaisuksi perinteistä vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamista kotimarkkinayrityksiä kurittamalla, mikä ei ratkaise yhtään rakenteellista ongelmaa. Tämä ratkaisu syventäisi kotimarkkinayritysten kriisiä tilanteessa, jossa talouskasvu muissa Euroopan maissa perustuu pääasiassa yksityiseen kulutukseen. VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki on syystä moittinut ekonomistien ehdotuksia.

Ekonomistien ehdotus perustuu vanhakantaiselle ajattelulle suljetuista kotimarkkinoista. Kun kerran kilpailua ei ole eikä kuluttajilla ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia hyödykkeitä kotimarkkinoilta, arvonlisäverojen korottamisesta aiheutuva hintojen nousu ei vaikuta hyödykkeiden kysyntään, mutta tuo muhkean potin verotuloja valtiolle. Näin ei tietenkään ole nykypäivänä. Kotimainen kysyntä laskisi, mutta ulkomainen verkkokauppa, matkustaminen ulkomaille ja verojärjestelmän ulkopuolella olevat jakamistalouden muodot kasvaisivat kohisten. Mitä enemmän veroja korotetaan, sitä enemmän ne kasvavat. Häviäjiä ovat rehellisesti kotimaassa toimivat yritykset ja niiden työntekijät sekä pidemmällä aikavälillä myös veronsaajat.

Talouskasvu Euroopassa perustuu pääosin yksityiseen kulutukseen. Suomen julkinen velka oli pienempi suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin Ruotsin ennen Lehman Brothersin kaatumista syksyllä 2008. Sen jälkeen Ruotsin talous on kirinyt merkittävän etumatkan Suomeen. Yhtenä keskeisenä syynä on maiden hallitusten erilaiset poliittiset valinnat. Ruotsissa pääministeri Fredrik Reinfeldtin kaksi peräkkäistä hallitusta paransivat merkittävästi työllistävien kotimarkkinayritysten toimintaedellytyksiä samalla kun vienti hiipui kansainvälisen talouskriisin seurauksena. Reinfeldtin hallitukset muun muassa puolittivat nuorten työtekijöiden sivukulut, alensivat työssäkäyvien verotusta ja ravintolaruoan arvonlisäveroa.

Ruotsi korjaa nyt noiden päätösten satoa. Bruttokansantuotteen kasvu perustuu melkein kokonaan palveluihin ja yksityiseen kulutukseen, julkinen velka on pieni suhteessa Suomeen ja talouden näkymät ovat Suomea huomattavasti valoisammat. Ruotsin hallitusten hyvä politiikka käy ilmi myös matkailu- ja ravintola- alan kehityksestä näissä maissa. Toimialat kasvoivat samassa tahdissa vuoteen 2008 asti, mutta sen jälkeen tilanne on muuttunut. Ruotsin matkailu- ja ravintola-ala tekee kaikkien aikojen parasta tulostaan. Toimialalle on syntynyt 52 000 työpaikkaa. Ei voi kuin positiivisen kateellisena seurata Ruotsin menestystä.

Suomessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joilla kilpailukykymme paranee. Rakenteelliset ongelmat eivät ratkea veroja korottamalla. Kauppa sekä matkailu- ja ravintola-ala ovat tiukassa kansainvälisessä kilpailussa ja joutuvat samalla kilpailemaan myös verojärjestelmän ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. Nyt jos koskaan olisi syytä ottaa oppia Ruotsista. Toivoa sopii, että pääministeri Juha Sipilän hallitus ratkaisee Suomen rakenteellisia ongelmia eikä tartu helppoon ja kotimarkkinayritysten kilpailukykyä heikentävään arvonlisäverojen korottamiseen. Parasta tietysti olisi, että työmarkkinaosapuolet löytäisivät yhteisen ratkaisun kilpailukykyongelmiimme.

                                                                                                                                                               
Timo Lappi

 

Päivitetty 08.02.2016

Yhteistyökumppanit