Kirjaudu MaRan jäsensivuille

unohdin salasanani

Yritysjohdon ja yrittäjien ammattilehti


Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle.

Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä.

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry Vitriinin lukusaliin kantta klikkaamalla.


 

Kentän yhtenäisyys on avainasia

– MaRa on kokoaan suurempi vaikuttaja yhteiskunnassa. Liittoa arvostetaan ja sen ääntä kuunnellaan, mutta yksin se ei pysty epäkohtia korjaamaan. Siksi alan on toimittava yhtenäisesti, samalla äänellä puhuen, MaRan uusi puheenjohtaja Harri Ojanperä sanoo.

 

Verojen lasku toisi positiivista vireyttä

Yhtenä ravintoloiden ahdingon syynä ovat vuosia jatkuneet verojen korotukset. Anniskelu on pudonnut noin kymmeneen prosenttiin kokonaiskulutuksesta parinkymmenen vuoden aikana.

– Veronalennusten myötä entistä suurempi joukko löytäisi ravintolat, ravintoloitsija Mika Hämäläinen arvioi.

 

Lisää stopover-matkailijoita Suomeen

Helsinki-Vantaan lentokentällä konetta vaihtaa vuosittain kaksi miljoonaa lentomatkustajaa, joista suurin osa on aasialaisia.  Tavoitteena on Suomeen saapuvien kansainvälisten stopover-matkailijoiden määrän kasvattaminen ja heidän viipymänsä pidentäminen.

Tarkoitus olisi, että mahdollisimman moni tulisi kentältä ulos, yöpyisi täällä ja käyttäisi oheispalveluita, joiden kehittäminen ja paketointi ovat oleellinen osa hanketta. Tuotteiden kehittämiseksi rahoitusta on tarkoitus suunnata pk-sektorille.

 

Uudet alkoholin mainontakiellot eivät vesitä ravintolamainontaa

Vuoden alusta voimaan tulleet mietojen alkoholijuomien mainontaa koskevat kiristykset hämmentävät alan yrityksiä odotettua vähemmän, sillä kiristykset sosiaalisen median kieltoja lukuun ottamatta vaikeuttavat vain vähän ravintoloiden mainontaa. Mikä hämmentää -palstalla MaRan lakiasiainosaston juristi vastaa alkoholin mainontakieloa koskeviin kysymyksiin.  

 

Pääkirjoitus 1/2015: Palvelualat suossa

Suurten kotimarkkinatoimialojen, kaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan, palvelujen kysyntä ja näkymät ovat heikentyneet voimakkaasti. Syitä kielteiseen kehitykseen on monia. Suomalaisten ostovoima on laskenut työttömyyden kasvun sekä valtion ja kuntien tekemien verojen korotusten vuoksi. Yrityskysyntä on ollut vaimeaa, mitä osaltaan heikensi viime vuonna lakkautettu edustuskulujen verovähennysoikeus.  Kuin pisteenä iin päälle tulivat Venäjän talousongelmat ja Ukrainan kriisi, mikä vähensi venäläisten yöpymisiä viime vuonna vähintään 15 prosenttia. Pienenä valopilkkuna oli muiden ulkomaalaisten yöpymisten kasvu.

Yhtenä tärkeänä syynä heikkoon tilanteeseen on ollut tällä vaalikaudella noudatettu talous- ja veropolitiikka. Hallitus on sopeuttanut valtion taloutta etupäässä verojen korotuksilla, jotka ovat nostaneet palvelualojen tuotteiden hintoja ja vähentäneet kansalaisten ostovoimaa. Seurauksena on ollut kysynnän väheneminen, jatkuvat yt-menettelyt, yritystoiminnan lopettamiset ja budjetoitujen verokertymien alittamiset.

Ruotsi tarjoaa tässä suhteessa mielenkiintoisen vertailukohteen. Syksyn 2008 Lehman Brothersin konkurssin aiheuttama kriisi iski myös ruotsalaiseen vientiteollisuuteen, ei tosin yhtä rankasti kuin suomalaiseen. Ruotsissa hallitus valitsi verojen kiristämisen sijaan kotimarkkinoiden elinvoimaisuus -politiikan. Hallitus muun muassa puolitti alle 26-vuotiaiden palkkojen sivukulut, laski ravintolaruoan arvonlisäveron 25 prosentista 12 prosenttiin ja antoi enemmän rahaa Ruotsin maakuvan markkinointiin ulkomailla. Lopputuloksena kaikesta tästä on, että muun muassa matkailu- ja ravintola-ala kukoistaa Ruotsissa: viime vuosi oli toimialalla kaikkien aikojen paras.

Eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tulisi ottaa oppia Ruotsista. Suomi tarvitsee elinvoimaiset kotimarkkinat. Vaikka valtion talouden tilanne on huono, ansiotulojen verotusta tulee alentaa erittäin maltillisten palkkaratkaisuun osaratkaisuna. Tämä turvaa ostovoiman pysymisen edes joltisenkinlaisella tasolla.
Vaalien jälkeinen hallitus etsinee kotimarkkinoiden piristyskeinoja, jotka eivät maksa paljon. Mara-alalla niitä on tarjolla useita. Valtion talouden kannalta myönteisin ratkaisu on nostaa edustuskulujen verovähennysoikeus puolesta sataan prosenttiin. PTT:n keväällä tekemän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että toimialamme palvelujen kysyntä, työllisyys ja verotuotot kasvavat niin paljon, ettei verovähennysoikeuden laajentaminen maksa valtiolle lainkaan.

Toisena halpana, mutta tehokkaana hankkeena on lainsäädännön määrän merkittävä vähentäminen ja valvonnan kohdistaminen riskiyrityksiin yleisvalvonnan sijaan. Lainsäädäntö ja sitä tukeva viranomaisnormisto on kasvanut hallitsemattomiin mittoihin. Byrokratian purkaminen tuo säästöjä valtiolle ja kunnille sekä antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä olennaiseen. Tämä asia vaatii ministereiltä päättäväisyyttä, sillä todennäköistä on, että ministeriöissä on vastustusta sääntelyn vähentämiselle.

Myös anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin on valtiontalouden ja kansanterveyden kannalta järkevä toimi. Sillä ohjattaisiin kulutusta takaisin ravintoloihin, mikä lisäisi myös ravintolaruoan kysyntää ja työllisyyttä, joten dynaamiset vaikutukset toisivat osan veromenetyksistä takaisin.
Uusi hallitus on vaikean tilanteen edessä. Valtion ja kuntien taloutta on sopeutettava siihen, mitä yksityissektori pystyy rahoittamaan. Verojen korotukset eivät lisää valtion ja kuntien talouden kestävyyttä, vaan heikentävät sitä monella tavalla. Tämä on nähty tällä vaalikaudella.

Timo Lappi