Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini

Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle. Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä. Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry Vitriinin näköislehteen kantta klikkaamalla.

 

Harmaa mökkivuokraus kasvaa

Lomarengas ja Destination Lapland arvioivat, että jopa 30–40 prosenttia talvisesongin mökkivuokrauksesta on harmaata taloutta. Mökinomistajien harjoittama suorakauppa on lisääntynyt muun muassa netin uusien jakelukanavien myötä.

 

Palveluiden sähkövero on syrjivä

Sähköveroa on korotettu viime vuosina toistuvasti. Korotukset eivät ole kuitenkaan kohdistuneet tasaisesti eri elinkeinoihin. Palvelualat ovat joutuneet teollisuuden halvemman sähkön maksumiehiksi, kun sähköveron korottaminen näyttää olevan poliittisesti muita keinoja helpompaa.

 

 


Rahaa roskikseen

Yli jääneen ruoan muodossa ravintoloiden jäteastioihin menee selvää rahaa. Ruoan tuotannon ympäristövaikutusten pienentäminen on turhaa, mikäli emme pysty hyödyntämään ravintoa optimaalisesti.                          

Rikastetun todellisuuden mahdollisuudet hotelli- ja ravintola-alalla

Rikastetulla todellisuudella on tulevaisuudessa suuri rooli palvelualoilla. Ei aikaakaan, kun kännykkä kertoo reaaliaikaisesti varaustilanteen ohittamassamme ravintolassa. Rikastetun todellisuuden uskotaan olevan valtavirtaa vuoteen 2020 mennessä.

Hotelli- ja ravintolamuseo palveluksessasi

Helsingin Kaapelitehtaalla toimiva Hotelli- ja ravintolamuseo huolehtii alamme historian keräämisestä ja sen tunnetuksi tekemisestä. Museo ei ole juuttunut eiliseen: se tallentaa jatkuvasti nykypäivää tulevaisuutta silmällä pitäen. Alamme yrityksille museo tarjoaa tukun palveluita.

 
Pääkirjoitus:

Miten italialaiset selviävät ravintolaruokailusta hengissä?

Olin huhtikuun alussa MaRan eteläsuomalaisten jäsenyrittäjien kanssa opintomatkalla Sisiliassa. Vierailimme useassa elintarvikkeita valmistavassa yrityksessä ja nautimme ruokaa ravintoloissa. Näkemäni ja keskusteluni jäsenyrittäjiemme kanssa vahvistivat käsitystäni elintarvikkeita koskevan sääntelyn ja sen valvonnan ylimitoitetusta luonteesta Suomessa. Elintarvikelainsäädäntö perustuu EU-sääntelyyn, ja sen pitäisi olla kaikissa jäsenmaissa samanlaista. Ei ole. Miten me tarvitsemme niin paljon sääntelyä ja valvontaa ja Italiassa pärjätään paljon vähemmällä? Italia on kuitenkin maailmanlaajuisesti tunnettu gastronomiastaan. Lähestyn tätä asiaa muutaman esimerkin avulla.

Suomessa otettiin pari vuotta sitten käyttöön Oiva-järjestelmä. Sen tavoite oli hyvä ja kannatettava. Luodaan yhteiset ja kaikkialla Suomessa samalla tavalla noudatettavat elintarvikehygienian periaatteet ravintoloille. Tämä sisältää myös sen, että elintarviketarkastajat toimivat Suomessa samalla tavalla. Onko tavoite sitten toteutunut? Ei ole.

Jäsenravintoloidemme kertomukset tarkastuksista esimerkiksi Hangosta ja Tammisaaresta olivat surullista kuultavaa. Tarkastajien vaatimukset eivät perustu lakiin, aiheuttavat yrityksille kustannuksia, vähentävät kehittämismahdollisuuksia ja ovat osittain mielivaltaisia. Asiakkaiden turvallisuuden kanssa niillä on vain vähän tekemistä. Tyypillistä on myös se, että tarkastaja ei suostu keskustelemaan yrityksen kanssa uuden ravintolan suunnitteluvaiheessa tai remontissa etukäteen, vaan hän toteaa, että tulee sitten tarkastamaan valmista. Tarkastuksessa tarkastaja puuttuu sitten asioihin, jotka olisi ollut helppo ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Toisaalta terveystarkastajat kiinnittävät huomiota täysin toisarvoisiin asioihin. Ravintola ei saa leveintä hymyä esimerkiksi seuraavista syistä: luuttuharja ei ole siististi siivouskomerossa, sateisena päivänä ravintolan lattialla on hiekkaa, kaljulla kokilla ei ole hattua estämässä hiusten putoamista ruoka-annoksiin tai jääkaapissa tai ruoanvalmistuslaitteessa on ulkopuolella naarmu.

Italiassa asiat hoidetaan eri tavalla. Oheinen kuva kertoo kaiken sisilialaisen ravintolan siivousjärjestelyistä. Ravintolan nurkassa on ämpäri, jossa on likaista vettä ja muutenkin siivoustarvikkeet ovat levällään ja likaisia. Lasiseinän takana kuvan ulkopuolella on tiskari, joka huuhtelee astioita toisella kädellä ja polttaa tupakkaa toisella.

Kävimme myös juustolassa ja kalavalmisteita tekevässä yrityksessä. Kummankin tuotantotiloihin kävelimme suoraan kadulta. Ei käsien desinfiointia eikä minkäänlaisia suojavaatteita. Kummankin yrityksen tuotantotilojen lattialla oli hiekkaa ja muutenkin siisteys oli vähän sinnepäin. Ainakin toinen yrityksistä vie tuotteitaan ympäri maailmaa. Maistelimme molempien tuotteita ja herkullisia olivat. Eikä kukaan meistä sairastunut.

Erinomaisen vertailukohdan tälle antaa hallituksemme vierailu viime syksynä Saarioinen Oy:n tehtaalla Sahalahdessa. Desinfioimme kädet, jätimme sormukset ja muut vastaavat säilytykseen ja laitoimme päähineet, suoja-asut ja suojatossut. Tämä kaikki, vaikka emme kulkeneet varsinaisissa tuotantotiloissa lainkaan vaan lasiseinien takana.

Vakava puoli tässä on se, että ylimitoitettu sääntely ja valvonta heikentävät suomalaisten yritysten kilpailuasemaa. Ne aiheuttavat liiketoiminnan kannalta turhia kustannuksia tilanteessa, jossa kustannukset ovat muutenkin kasvaneet. Tämä heijastuu välittömästi kielteisesti työllisyyteen ja verotuloihin. Emme tarvitse italialaista järjestelmää, mutta Suomen elintarvikkeisiin liittyvää byrokratiaa ja valvontaa on vähennettävä ja järkiperäistettävä merkittävästi.

                                                                                                                                                                       Timo Lappi

Päivitetty 12.05.2016

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake