Kirjaudu MaRan jäsensivuille

unohdin salasanani

Yritysjohdon ja yrittäjien ammattilehti


Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle.

Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä.

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja lue näköislehti.

Painettu Vitriini 2/2014 ilmestyy 17.3.

 

Mistä jarrua viinarallille?

Ravintoloitsijat eivät usko EU:n ohjerajojen hillitsevän kiihtyvää viinarallia. Ravintolat tarvitsevat vero- ja muita kevennyksiä alan kilpailukyvyn kohentamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi.

 

Helsingin terassiehdot kohtuuttomia

Helsingin kaupunki laati viime kesänä uudet ehdot terassien vuokraamisesta. Kaupunki kolminkertaisti keskustan vuokrat ja kirjasi ehtoihin monia yritysten toiminnan kannalta hankalia määräyksiä. MaRa uhkasi kaupunkia boikotilla, johon osallistui 130 yritystä.

 

Alempia arvonlisäverokantoja ei saa nostaa

Tulevaisuuden työllisyysodotukset ovat jo pidemmän aikaa kohdistuneet palvelualoihin. Odotukset palveluyhteiskunnan noususta jäävät toteutumatta, mikäli Suomi jatkaa kulutusverojen korottamisen tiellä. Alempien arvonlisäverokantojen poistaminen synnyttäisi pelkästään hotelli- ja ravintola-alalle 6 100 työtöntä. Raju hintatason nousu katkaisisi Suomeen suuntautuvan ulkomaisen matkailun kasvun.

 

Pääkirjoitus

Verojen korotukset eivät pienennä julkista sektoria

Hallitus kokoontuu 24.–25.3.2014 kehysriiheensä. Valtion talouden sopeutustarve on vähintään kolme miljardia euroa. Kuuden puolueen hallitus sopi ohjelmassaan vuonna 2011, että puolet sopeutustarpeesta tehdään leikkauksilla ja puolet verojen korotuksilla. Tuolloin talouden näkymät olivat aivan toisenlaiset kuin nyt. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on monipuolueisuutensa vuoksi ohjelmansa vanki.

Veroja on korotettu rajusti vuosien 2013 ja 2014 alussa. Korotukset ovat kohdistuneet valtaosaltaan palvelualoihin ja kotimaiseen kysyntään. Teollisuus on suojassa korotuksilta hallituksen linjattua viime vuonna, että tällä vaalikaudella teollisuudelle ei aseteta uusia rasitteita.

Linjauksellaan hallitus osoitti, millainen sen arvomaailma on. Hallitus ei arvosta kotimaisia palvelualoja. Ei siitäkään huolimatta, että yksityinen palvelusektori muodostaa yli puolet bruttokansantuotteesta. Sekään ei näy vaikuttavan hallituksen päätöksiin, että uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät palvelualoille ja pk-yrityksiin. Matkailu- ja ravintola-alan näkökulmasta nämä linjaukset ovat vielä kummallisempia, koska TEM on nostanut matkailualan strategiseksi kasvualaksi. Kohteleeko hallitus muita strategisia kasvualoja samalla tavalla?

Verojen jatkuva korottaminen näyttää perustuvan vanhoihin ekonomistien oppeihin. Kotimainen palveluala on kilpailulta suojattu ja suljettu ala. Näin voi päätellä kun kuuntelee esimerkiksi EVAn ja Etlan ekonomisteja. Onneksi VATT ja Kuluttajatutkimuskeskuksen Mika Pantzar ovat tuoneet keskusteluun myös palvelualojen ja kotimaisen kysynnän merkitystä painottavan näkökulman.

Suurimmat palvelualat, kauppa sekä matkailu- ja ravintola-ala, ovat kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kotimaan maksulliseen majoitukseen perustuva matkailu ei ole juurikaan kasvanut viiden vuoden aikana. Samaan aikaan suomalaisten matkat esimerkiksi Viroon ovat kasvaneet yli 50 prosenttia. Kotimaan matkailu kilpailee suomalaisista matkailijoista Viron lisäksi Thaimaan, Kreikan ja Espanjan kanssa. Noissa maissa verot ovat huomattavasti Suomea alemmat, ja merkittävästi suurempi osa yrityksistä toimii verojärjestelmän ulkopuolella. Verojen korottaminen heikentää suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä entisestään.

Kilpailu ulkomaalaisista matkailijoista on vielä ankarampaa. Käytännössä kaikki maailman maat panostavat matkailuun. Suomi on kansainvälisessä vertailussa erittäin kallis maa, katsoopa asiaa mistä maailmankolkasta hyvänsä.

Suomen ongelma on liian suuri julkinen sektori. Se pienenee vain julkista sektoria pienentämällä. Verojen korotukset eivät pienennä julkista sektoria. Päinvastoin, sen suhteellinen osuus kasvaa samalla, kun verojen korotukset heikentävät yksityisen sektorin kysyntää. Verojen korotukset eivät ole toimiva ratkaisu senkään vuoksi, ettei niillä ratkaista pysyviä julkisen talouden rakenteellisia ongelmia.

Jos hallitus päätyy kehysriihessään arvonlisäverojen tai kulutusverojen korottamiseen, se käytännössä hyväksyy työttömyyden kasvun. Työttömyyden, etenkin nuorisotyöttömyyden, torjuminen on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Jos hallitus toimii kotimaista kysyntää, työllisyyttä ja talouden kasvua tukevasti, verojen korotukset kehysriihessä eivät ole mahdollisia. 

 

Timo Lappi