Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini

Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle. Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä. Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry Vitriinin näköislehteen kantta klikkaamalla.

 

Tuhansia uusia työpaikkoja

Voimakkaasti kasvaviin Espresso Houseen, Burger Kingiin ja Subwayhin voi syntyä lähivuosina yhteensä 2 000 uutta työpaikkaa, jos yritysten kasvustrategiat toteutuvat. Kolmen ravintolaketjun palkkalistoilla on jo nyt yli 2 000 työntekijää.

 

Guggenheimista vetovoimaa ja vientituloja

Tuoreen tutkimuksen mukaan Guggenheimin taidemuseo nostaisi Helsingin vetovoiman kovimpien pohjoismaisten matkailukaupunkien kylkeen. Millään muulla näköpiirissä olevalla keinolla Helsinkiin ei ole mahdollista saada vastaavaa tunnettuuden lisäystä.

 

 
Tuoko hyvä arvio kävijäpiikin ravintolaan?

Onko ravintola-arvioinneilla vaikutusta? Määrittääkö ravintolakriitikko parilla palstanmitalla ravintolan varauskirjan täyttymisen? Mitä tähän sanovat ravintoloitsijat ja arvosteluita kirjoittava toimittaja.

 

Äärirajoilla

Saamelaiskulttuurin ehdoilla toimiva Lomakylä Valle tarjoaa majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluita Utsjoen alueen matkailijoille. Arktinen sijainti Suomen ja EU:n pohjoisimmassa kunnassa on sekä lomakylän vetovoimatekijä että toiminnan haaste.



Pääkirjoitus:

Anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentaminen on välttämätöntä

Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula oli juuri julkaissut alkoholilainsäädännön uudistuksen pääperiaatteet. Uudessa lainsäädännössä tasapainotellaan alkoholista aiheutuvien terveyshaittojen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja Viron matkustajatuonnin välillä. Ministeri Rehulan kantava ajatus elinkeinotoiminnan etujen osalta oli ravintola-alalle rohkaiseva sekä kansantalouden ja -terveyden kannalta oikea: lainsäädännöllä edistetään alkoholin kulutuksen siirtymistä ravintoloihin.

Ministeri Rehula kertoi, että anniskelua koskevaa turhauttavaa byrokratiaa puretaan. Sen lisäksi ravintolat voisivat saada yhteisiä poistuisivat jatkoaikaluvat kokonaan. Kaikki tämä kuulostaa hyvältä, mutta alkoholin käytön ohjaaminen ravintoloihin vaatii vielä järeämpiä toimia.

Tärkein niistä on anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin. Se mahdollistaisi keskimäärin 40–80 sentin hinnanalennukset per alkoholiannos ravintoloissa.

Ravintolaruoan arvonlisäveron alentamisesta tiedämme, että hinnanalentamisella on erittäin myönteinen vaikutus palvelujen kysyntään. VM ilmoitti Helsingin Sanomissa, että alentaminen maksaisi valtiolle 150 miljoonaa euroa vuodessa. Ei maksa. Valtion bruttomenetys on noin 120–130 miljoonaa euroa. Lisääntynyt ravintola-alkoholin ja -ruoan kysyntä sekä niiden mukanaan tuoma työllisyys pienentää hintalapun 80 miljoonaan euroon. Jos hallitus ei tee alentamispäätöstä ja anniskelun alamäki jatkuu kolmen prosentin vuosivauhdilla koko vaalikauden, vuonna 2019 valtio saa anniskelusta noin 60 miljoonaa euroa vähemmän alkoholijuoma- ja arvonlisäveroja. Tässä luvussa eivät ole mukana negatiivisen työllisyysvaikutuksen aiheuttamat kustannukset.

 Yöravintoloille tulisi antaa vapaat aukiolot. Uudistus parantaisi yöravintolatoimialan toimintaedellytyksiä. Sen lisäksi sillä olisi Englannista saatujen kokemusten mukaan positiivisia vaikutuksia myös järjestyshäiriöihin kaupungeissa. Kun asiakkaat lähtisivät nykyistä porrastetummin ravintoloista, taksi- ja yöruokajonot vähentyisivät. Jos hallitus ei olisi valmis tekemään näin suurta uudistusta kerralla, voitaisiin kokeilla vapaita aukioloaikoja esimerkiksi kahden vuoden ajan ja tehdä sitten lopulliset päätökset. Tällainen olisi hyvin linjassa pääministeri Juha Sipilän hallituksen omaksuman kokeilukulttuurin kanssa.

Kolmantena ravintoloilta tulisi poistaa happy hourin mainontaa koskevat rajoitukset. Ne tulivat aikanaan myös ravintolatoimialalle sen vuoksi, että kauppa alkoi vuoden 2004 alkoholiveron alentamisen seurauksena markkinoida olutta lyhyillä ja aggressiivisilla houkuttelemisen ravintoloihin nykyistä aiemmin. Ravintoloiden kustannusrakenne pitäisi huolen siitä, ettei ylilyöntejä tulisi.

Hallitus ratkaisee tulevina viikkoina ison alkoholipoliittisen kysymyksen: jatkuuko alkoholin kulutuksen siirtyminen koteihin ja kaduille? Vai tekisikö hallitus sittenkin työllisyyden ja verotulojen kannalta parhaan ratkaisun ja ohjaisi lainsäädännöllisinkin toimin kulutusta ravintoloihin. Meiltä ei tarvitse kahdesti kysyä, kumpaa kannatamme.


Timo Lappi


****

RAVINTOLA-ANNISKELU ON ROMAHTANUT 20 VUODESSA:

• Ravintola-anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta on laskenut 21 prosentista (1997) noin 10 prosenttiin (2015). Lasku jatkuu edelleen. Alkoholin kokonaiskulutus on saman ajan kuluessa pysynyt noin 11 litrassa sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna.

• Alkoholiin liittyvä ravintola-alan työllisyys on vähentynyt 10 000–15 000 henkilöllä. Ernst & Youngin selvityksen mukaan ravintoloista on kadonnut pelkästään oluen anniskelusta 2 300 työpaikkaa vuosina 2011–2013. Tästä huolimatta ravintoloissa on edelleen lähes 60 prosenttia alkoholielinkeinojen työpaikoista.

• Alkoholin osuus ravintoloiden kokonaismyynnistä oli parhaillaan yli 60 prosenttia, nykyisin se on alle 40 prosenttia.

• Ravintoloista on hävinnyt 95 miljoonaa oluttuopillista 2000-luvulla.

• Olut on ravintoloiden tärkein alkoholituote. Ravintoloiden oluen myynti on vähentynyt 54 prosenttia vuoden 1995 jälkeen, kun päivittäistavarakaupan oluen myynti on kasvanut 32 prosenttia.

 

Päivitetty 11.03.2016

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake