Kirjaudu MaRan jäsensivuille

unohdin salasanani

Yritysjohdon ja yrittäjien ammattilehti


Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle.

Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä.

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry näköislehteen kantta klikkaamalla.


 

Jäsenyritykset mukaan edunvalvontaan

Jokaisessa Vitriinin numerossa eduskuntavaaleihin asti esitellään yksi MaRan hallitusohjelmaan ajamista päätavoitteista. Tässä Vitriinissä teemana on lainsäädännön ja verotuksen ulkopuolisen toiminnan kuriin saaminen majoitus- ja ravintola-alalla.

 

Samat säännöt kaikille majoittajille

Matkailijoiden lyhytaikaiseen käyttöön välitettävien yksityisasuntojen määrä on yli viisinkertaistunut Helsingissä parissa vuodessa. Airbnb-nettisivustolla on tarjolla yli tuhat helsinkiläiskohdetta.

– Yksityishenkilöiden kotimajoituksessa on sinänsä kyse puuhastelusta, mutta Helsingissä tarjonnan kokonaiskapasiteetti vastaa jo neljää keskisuurta hotellia, Scandic Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö huomauttaa.

 

Yritysten ahdinko on järjestelmällisen työn tulosta

– Lakien ja määräysten mukaan toimivat alan yritykset ovat Suomessa todella kovilla. Sääntelyllä pitäisi helpottaa toimintaa eikä vaikeuttaa sitä, yrittäjä Antti-Jussi Suonenlahti sanoo. 

 

Viinaralli voimistuu potenssiin kymmenen

– Ravintola-alan lääkkeet lakien ja säännösten ulkopuolella häärivän ravintolatoiminnan kuriin saamiseksi ovat alkoholiveron ja anniskelun arvonlisäveron lasku, ravintoloitsija Samuli Kailamaa ehdottaa.

 

Kokoomus ei aja arvonlisäverokantojen yhdistämistä

Esitin edellisen Vitriinin pääkirjoituksessa kysymyksen, ajaako kokoomus yhtä arvonlisäverokantaa. Ilmeisenä osoituksena kokoomuksen tavoitteesta luoda yksi verokanta oli pääkirjoituksessa siteeraamani puoluehallituksen kanta. Tätä käsitystä vahvisti vielä valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja heinäkuun lopussa antamassaan haastattelussa. Kansanedustaja Kataja totesi, että yhteen arvonlisäverokantaan tulisi siirtyä jo ensi vuoden alusta lukien.

Vitriini kysyi kokoomuksen virallista kantaa eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Arto Satoselta. Hän vastasi haastattelussaan tämän lehden sivuilla 22–23, ettei kokoomuksen tavoitteena ole vuoden 2015 jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa arvonlisäverokantojen yhdistäminen.

Kokoomuksen kanta on luonnollisesti helpotus matkailu- ja ravintola-alalle. Ravintolaruoan ja käytännössä kaikkien matkailuun liittyvien palvelujen arvonlisäverojen nostaminen yli 20 prosenttiin olisi tarkoittanut satoja konkursseja ja varovaisestikin arvioiden yli 5 000 työpaikan menetystä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että eduskuntavaaleista ensi keväänä on, jälleen kerran, tulossa verovaalit. Valtion talouden liikkumatila on vähäinen. On ilmeistä, että jos verotusta jossakin kohtaa lievennetään, sitä kiristetään toisaalla. Tästä on hyviä esimerkkejä tältä vaalikaudelta. Kun yhteisöveroa alennettiin, samalla kiristettiin muun muassa arvonlisä- ja alkoholiverotusta. Tuore esimerkki on tältä syksyltä. Hallituksen kehysriihessään sopimasta windfall-verosta luopuminen rahoitetaan muun muassa tuntuvalla kotitalouksien ja palvelualojen sähköveron nostolla.

Tällä vaalikaudella on korotettu ja esitetään korotettaviksi kotimarkkinoilla toimivien yritysten verotusta, ja kansalaisten maksettavaksi tulevia veroja yli viidellä miljardilla eurolla. Nämä verojenkorotukset ovat heikentäneet ostovoimaa ja työllistävien kotimarkkinayritysten palvelujen kysyntää. Hallitukset ovat saaneet mitä ovat tilanneet eli heikkenevän työllisyyskehityksen. Tämä ja palvelujen kysynnän hiipuminen tulee näkymään myös siinä, ettei hallitus tule saamaan budjetoituja verotuottoja.

Poliitikoiden näyttää olevan vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että yksityinen sektori ei pysty rahoittamaan nykyisen kokoista julkista sektoria. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Verojen korotusten sijaan ainoa kestävä ratkaisu on julkisen sektorin supistaminen sen kokoiseksi, minkä yksityinen sektori pystyy rahoittamaan.

MaRa valmistautuu huolellisesti eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Teemme kaikkemme, että vaalien jälkeen aloittava hallitus tunnustaisi kotimarkkinasektorin merkityksen. Luvut ainakin puhuvat sen puolesta. Kotimarkkinat muodostavat esimerkiksi 72 prosenttia yksityisen sektorin palkoista ja 61 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Seuraavalla hallituksella ei ole varaa laiminlyödä elinvoimaisten kotimarkkinoiden toimintaedellytysten parantamista. Tällä vaalikaudella kotimarkkinoiden verorasitus on kivunnut sietämättömän korkealle tasolle. Jos seuraavan hallituksen tavoitteena on työllisyyden kasvattaminen ja yritystoiminnan kasvu, veroja on pakko laskea. Se rahoitetaan julkisen sektorin aiheuttamaa maksurasitetta pienentämällä.

Timo Lappi