Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini

Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle. Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä. Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry Vitriinin näköislehteen kantta klikkaamalla.

 

Mihin suuntaan lentomatkailu on menossa?

Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta, Visit Finlandin matkailujohtaja Paavo Virkkunen ja Finnairin Suomen myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman kertovat näkemyksenä lentomatkailumme suunnasta.

Ari Vuorentaustan mukaan tulevalla talvikaudella Lapin matkailun kasvu voi ylittää tämänvuotisenkin, mikäli pohjoiseen suunnitellut lentovuorot toteutuvat. Visit Finlandin matkailujohtajan Paavo Virkkusen mukaan lentoyhtiöt ovat löytäneet Lapin matkailumahdollisuudet, mutta Suomen sisäisiä lentoyhteyksiä kaivattaisiin Järvi-Suomeen, Kainuuseen ja Kuusamoon.

Finnairille puolestaan lentojen epätasainen täyttöaste on ongelmallinen. Rolf Backmanin mukaan kotimaan lentoyhteyksien parantuminen vaatii alan toimijoilta yhteistyötä ulkomaisten matkustajien ohjaamiseksi kotimaan kohteisiin.

 


Voiko lainsäätäjä suosia yhtä kilpailijoista?

Jakamistalous on hallituksen ja ministeriöiden ohjelmassa korkealla prioriteetilla. Nykyisen lainsäädäntöhimmelin ja sen valvonnan luoneet poliitikot ja virkamiehet ovat valmiita siihen, että jakamistaloudeksi kutsutussa toiminnassa voidaan jättää toimialan lainsäädäntö syrjään ja toimia ilman viranomaisvalvontaa.

Überissä ja Airbnb:ssä ei MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan ole kysymys mistään jakamistaloudesta, vaan ammattimaisesta liiketoiminnasta, jonka nimitykseksi sopii parhaiten välitystalous.

 

Kuka voittaa kisan aasialaisista matkailijoista?

Aasialaiset matkailijat mullistavat globaaleja matkailumarkkinoita. Kilpailutilanne Pohjoismaissakin muuttuu nopeasti, ja Suomen asema aasialaisten ykköskohteena pitää nyt lunastaa uudelleen.

 

Kuittia ei tarvitse ojentaa asiakkaalle automaattisesti

Turun hallinto-oikeuden päätöksen mukaan riittää, että ostos lyödään kassaan ja asiakkaalle tarjotaan sen jälkeen kuittia joko paperisena tai sähköisessä muodossa.

 

 

Pääkirjoitus:

Anniskelun sääntelyä puretaan merkittävästi

Hallitus löysi 19.5.2016 sovun alkoholilain uudistuksen päälinjoista. Ravintola-alan kannalta ratkaisussa on paljon myönteisiä piirteitä, jollaisista ei voitu kuin uneksia muutama vuosi sitten. Byrokratiaa puretaan merkittävästi, ja ravintolat saavat samat oikeudet kaupan kanssa myydä ulos enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia. Muutokset ovat tärkeitä sen vuoksi, että lähes kaikki jäsenyrityksemme anniskelevat alkoholia. Harmittamaan jäi kuitenkin se, että hallitus ei valitettavasti tehnyt päätöstä anniskelun arvonlisäveron alentamisesta 14 prosenttiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan muutama kuukausi sitten esittelemä alkoholilain muutoksen pohjaesitys ja hallituksen nyt saavuttama yhteisymmärrys luovat hyvän pohjan anniskelun sääntelyn purkamiselle. Tulevaisuudessa on vain yksi anniskelulupa, vuorovastaavan pätevyysvaatimukset poistuvat ja 16-vuotias saa anniskella vuorovastaavan valvonnassa. Myös annosvaatimukset ja velaksimyyntikielto poistuvat, ravintolat voivat perustaa yhteisiä anniskelualueita ja catering-luvalla voi anniskella ilmoituksella yritystilaisuuksissa ja juhlapaikoissa, yksityiskodit mukaan lukien. Jatkoaikaluvat poistuvat ja ilmoituksella voi anniskella kello neljään asti. Muutakin sääntelyn purkua on vielä luvassa.

Hallitus ei tehnyt päätöstä anniskelun aikarajojen poistamisesta kokonaan. Ei edes kokeiluluonteisesti, vaikka vapaista aukioloajoista on hyviä kokemuksia Englannista. Ilmeisesti poliisin sana painoi tässä asiassa. Vapaat aukioloajat vähentäisivät lauantai- ja sunnuntaiyön jonoja takseihin ja grilleillä, mikä näkyisi myös häiriöiden vähentymisenä. Häiriöitä aiheuttaa alkoholin nauttiminen kaduilla ja puistoissa, ja vain pieni osa niistä on lähtöisin ravintoloista.

Keskeisin alkoholilakiesityksen antamista viivästyttänyt kiistakysymys oli kauppojen oikeus myydä keskiolutta vahvempia juomia ja oikeus myydä niitä kello 21 jälkeenkin. Hallitus teki kompromissin, jonka mukaan kauppa voi myydä nykyisillä aikarajoilla enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia. Ravintolat saivat samat oikeudet ulosmyyntiin.

Kaupan alan järjestöt ja kaupan keskusliikkeet kertovat, että nelosoluen ja oikean lonkeron hinta laskee reippaasti. Ravintoloiden kannalta tämä tarkoittaa hintakilpailukyvyn heikkenemistä entisestään. Päätös on osittain ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa ohjata kulutusta ravintoloihin. Hallituksen tulisikin tehdä päätös anniskelun arvonlisäveron alentamisesta 14 prosenttiin.

Hallitus on ilmoittanut, ettei arvonlisäveron alentamiseen ole nykyisessä taloustilanteessa varaa. Asiahan ei ole noin yksinkertainen. Laskelmiemme mukaan valtion alkoholijuoma- ja arvonlisäverotuotot alenevat tämän vaalikauden loppuun mennessä 60 miljoonalla eurolla, jos anniskelu vähenee realistiset kolme prosenttia vuodessa. Tämän lisäksi valtio menettää ansiotuloverotuottoja. Työllisyydenkin kannalta arvonlisäveron alentaminen on mielekästä, sillä koko alkoholielinkeinojen työllisyydestä 63 prosenttia on ravintoloissa.

Jatkamme päättäväisesti anniskelun arvonlisäveron alentamispyrkimyksiämme kunnes vero alenee. Jos sitä ei tee tämä hallitus, jokin hallitus tekee sen tulevaisuudessa. Ihan samalla tavalla kun ravintolaruoankin arvonlisävero aleni.

Timo Lappi

Päivitetty 21.06.2016

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake