Kirjaudu MaRan jäsensivuille

unohdin salasanani

Yritysjohdon ja yrittäjien ammattilehti


Vitriini on arvostettu matkailu- ja ravintola-alan ammattilehti, joka on suunnattu yrittäjille ja liikkeenjohdolle.

Vitriini kertoo matkailu- ja ravintola-alasta bisneksenä.

Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry näköislehteen kantta klikkaamalla.


 

Alan verotaakkaa ei voi enää kasvattaa


Verot tulee kerätä sieltä, missä verotuksesta on mahdollisimman vähän haittaa ihmisille ja taloudelle.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten verotaakkaa ei voi enää kasvattaa ilman että työttömyys lisääntyy voimakkaasti, Antell-Ravintoloiden toimitusjohtaja Tomi Lantto sanoo.

Suomen kokonaisveroaste on Euroopan kärkeä. Tämän hallituskauden aikana on nostettu veroja joka vuosi yhteensä viisi miljardia. Kotitalouksien kulutusmahdollisuudet ovat vähissä, ja työllisyyttä ja talouskasvua kannatelleiden kotimarkkinoiden tilanne huononee nopeasti

 

Tyrmäys alv-kantojen nostamiselle


– Alempia arvonlisäverokantoja ei pidä nostaa eikä yhtenäistää. Anniskelun arvonlisäveron alentamisen mahdolliset dynaamiset vaikutukset on tutkittava, MaRan marraskuisessa liittokokouksessa puhunut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi.

 

Trenditutkimus 2014: Heikko taloustilanne näkyy ravintolakäynneissä

 
Kun suomalaisten ulkona ruokailua viimeksi selvitettiin MaRan trenditutkimuksella kaksi vuotta sitten, vain neljännes vastaajista ei ollut kertaakaan syönyt ulkona edeltävän kahden viikon aikana. Nyt heidän osuutensa on noussut kolmasosaan. Matalasuhdanne ja heikko ostovoima ovat vieneet puhtia etenkin lounasruokailulta.

 

Majoitus- ja ravintola-alan harmaat muodot syövät työpaikkoja ja verotuloja


EU:n lainsäädäntötehdas suoltaa hengästyttävällä tahdilla uutta lainsäädäntöä, joka luo uusia velvoitteita ja kustannuksia elinkeinoelämälle. Kotimainen lainsäätäjä ei ole pekkaa pahempi vaan lisää yritysten taakkaa. Tähän voi vielä lisätä viranomaisten uusien määräysten ja ohjeiden viidakon. Kun vielä valtio ja kunnat rahapulassaan nostavat veroja, lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia noudattavien sekä verot valtiolle ja kunnille tilittävien yritysten tarjoamien palvelujen hinnat nousevat. 

Asiakkaat alkavat etsiä halvempia palveluja. Kun on kysyntää, on myös tarjontaa. Tyypillistä näille uusille palveluille on toiminta enemmän tai vähemmän niin lainsäädännön, työehtosopimusten kuin verojärjestelmän ulkopuolella ja että viranomaiset eivät halua puuttua tähän toimintaan.

Huolestuttavin esimerkki on yksityinen ammattimainen majoitustoiminta. Ilmiö on levinnyt Yhdysvalloista nopeasti ympäri maailman. Helsingissä oli vuosi sitten tarjolla yhden keskikokoisen hotellin verran majoitustilaa, nyt sitä on jo neljän hotellin verran. Barcelonassa huoneita on tarjolla enemmän kuin hotellihuoneita. Ja kasvu jatkuu.

Tyypillistä toiminnalle on, etteivät toiminnan harjoittajat katso kuuluvansa majoitus- ja ravitsemistoimintaa sääntelevän lain piiriin. Majoitusliikkeille säädetyt velvollisuudet eivät siten koskisi niitä. Näin ollen niiden toiminta ei olisi myöskään majoitustoimintaa, josta pitäisi tilittää valtiolle arvonlisäveroja. Tuloveroja pitäisi tilittää, mutta kuinkahan moni niin tekee?

Kun lainsäätäjä ja viranomaiset eivät ole puuttuneet toimintaan kuin muutamassa valtiossa, toiminta myös ammattimaistuu. Kysymyksessä ei ole yksityishenkilöiden vähäinen omassa asunnossa harjoittama majoitustoiminta vaan ajan myötä yhä laajempi yritystoiminta.

Yksityinen ammattimainen majoitustoiminta on saanut julkisuudessa lähes yksinomaan myönteisen vastaanoton. Kun olen ollut asiasta julkisuudessa, minulle ovat soitelleet kerrostalojen asukkaat, jotka ovat kertoneet kokemuksiaan, mitä kaikkea vieraat ovat huoneistossa ja asunto-osakeyhtiön yhteisissä tiloissa tehneet. Media ei ole käsitellyt asukkaiden negatiivisia kokemuksia. Kysymys ei ole MaRan edunvalvonnan piiriin kuuluvasta asiasta, mutta haluavatko muut asunto-osakeyhtiön osakkaat maksaa majoitustoiminnan aiheuttamat kulut. Enpä usko.

Toinen hyvä, kotoperäinen esimerkki on ravintolatoiminta, jossa toiminnan harjoittaja sallii asiakkaan omien alkoholijuomien tuonnin ravintolaan. Ilmiö tuli meidän tietoomme vuonna 2009 ja on levinnyt sen jälkeen kuin pullataikina ympäri Suomen. Ensin omat alkoholijuomat ravintolaan halusivat tuoda yksityisasiakkaat, sittemmin myös yritysasiakkaat ja uusimpana ilmiönä julkisyhteisöt. Alkoholin hinta on nostettu Suomessa niin korkeaksi, että kipukynnys on ylittynyt. Näissä tilaisuuksissa virtaava juoma on lähes yksinomaan Virosta hankittua.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen harmaan talouden ministerityöryhmä teki toukokuun 2013 lopussa päätöksen, että lainsäädäntöä muutetaan alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä niin, että alkoholitarkastajille asetetaan velvollisuus valvoa myös ravintoloita, joilla ei ole anniskelulupaa. Nykyhallitus lykkäsi uudistuksen seuraavalle vaalikaudelle. Pahimmillaan tämä epäkohta saadaan korjattua vasta vuonna 2017.

Yksityinen ammattimainen majoitus ja laiton ravintolatoiminta vievät jo nykyisin valtiolta kymmenien miljoonien eurojen verotulot vuosittain. Ne vievät työpaikkoja myös sellaisilta työntekijöiltä, jotka ovat työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia noudattavissa yrityksissä. Laittomat toiminnat murentavat lainsäädännön kunnioitusta. Onkin ihme, kuinka vähän lainsäätäjillä ja viranomaisilla on kiinnostusta puuttua näihin ilmiöihin.

Timo Lappi