Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 2/2012

 Näköislehteen jäsentunnuksilla

Harri Sivula, Restel: Kustannustehokkuus on taitolaji

  – Hotelli- ja ravintola-ala on erittäin pääomavaltaista ja investointeihin sitoutuu paljon rahaa. Sijoitetun pääoman tuotto on alalla matala ja kustannuspaineet kovat. Alan tulee tuottaa parhaita palveluita ja tuotteita kustannustehokkaasti, toteaa Restelin toimitusjohtaja Harri Sivula.
   – Kustannustehokkuus varmistetaan johtamisella. Osaamisen lisäksi tehokkuudessa on aina kyse myös yrityskulttuurista: miten yrityksessä on opittu elämään.
   Sivula otti Restelin toimitusjohtajuuden vastaan vuosi sitten yritystä pitkään luotsanneen Ralf Sandströmin jäädessä eläkkeelle.

 

Juha Mehtäjärvi, Siberia: Liikevaihto nousuun omaperäisyydellä

Juha Mehtäjärven ptseria Saariselällä on kehittynyt 20 vuodessa fine dining -ravintolaksi. Ruokalistaa ei ole. Asiakas saa tietää annnoksensa, kun se tuodaan pöytään. Lue, miten kaikki lähti liikkeelle australialaisessa kampaamossa tarjotusta kuohuviinistä. 

 

Pääkirjoitus: Kehysriihestä ennätysvaikea

Hallitusohjelmaneuvottelut käytiin viime keväänä heikkenevän talouden odotuksissa. Hallitus varautui ohjelmassaan siihen, että taloustilanteen heiketessä edessä on lisäsäästöjä ja veronkorotuksia. Heikkojen euromaiden taloustilanteen ja sen heijastusvaikutusten vuoksi vaikeiden päätösten aika on käsillä maaliskuun kehysriihessä. Toki talouden tasapainottamisen tarpeeseen on syynsä myös Suomen kestävyysvajeen kasvamisella.

Hallitusohjelman mukaan puolet sopeutustoimista tehdään säästöillä ja puolet veronkorotuksilla. Näyttää siltä, että hallituspuolueet ovat tästä jaosta yksimielisiä. Veronkorotuksia on siis luvassa.

Valtiosihteeri Raimo Sailas esitti, että kestävyysvaje on viisi miljardia euroa. Hallituspuolueille viisi miljardia on poliittisesti liian suuri summa. Realistiset toimet valtiontalouden kohentamiseksi voisivat liikkua 2–3 miljardin tietämissä. Tämä merkitsisi 1–1,5 miljardin euron veronkorotuksia. Hallituspuolueiden välillä on suuri ristiriita siinä, mitä veroja korotetaan. Kokoomus näyttäisi olevan selvimmin arvonlisäverojen korottamisen kannalla, vasemmistopuolueet selvästi sitä vastaan. Pöydälle noussee arvonlisäverojen korottamisen lisäksi alkoholi-, tupakka- ja muiden niin sanottujen haittaverojen korottaminen.

Arvonlisäverojen ja alkoholiverojen korottaminen ei tuo valtiolle verotuloja samalla tavalla kuin pari vuosikymmentä sitten. Näiden verojen korotukset lisäävät nykyisin verkkokauppaa ulkomailta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimista Virosta. Siten valtion verotuloina saaduista oletetuista tuloista pitäisi vähentää kaupankäynnin siirtyminen pois Suomesta ja näin menetettävät työpaikat ja verotulot.

Erityisesti alkoholin verotus on Suomessa ennätyskireää. EU:n seuraavaksi kireimmissä alkoholin verottajissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa, alkoholiverot ovat kymmeniä prosentteja pienemmät kuin Suomessa. Viron EU-jäsenyyden ja viime vuosien veronkorotusten vuoksi matkustajatuonti on kasvanut vuodesta 2003 TNS-Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan 77 prosenttia. Kysely ei paljasta suurien alkoholimäärien maahantuontia, joten luku on tosiasiassa huomattavasti suurempi.

Suomen ikärakenteen muuttumisen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin rahoittamisen kannalta olisi parempi, että veronkorotusten sijaan tehtäisiin säästöjä. Kestävyysvajeen kattaminen säästöillä ei kuitenkaan ole poliittisesti realistista.

Jos ja kun veroja nostetaan, on tärkeää, että kaikki elinkeinoelämän osa-alueet osallistuvat talkoisiin. Arvonlisäverojen ja muiden välillisten verojen korottaminen rankaisisi etenkin paljon työllistäviä suuria palvelualoja. Elinkeinoelämän rakenteen muutos on näyttävä myös kehysriihessä tehtävissä päätöksissä.

Timo Lappi

Päivitetty 27.06.2012

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake