Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 1/2012

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson:
Juomisen siirtyminen koteihin on vakava ongelma

 

Peruspalveluministeriä harmittaa, ettei alkoholiasioista voi vieläkään keskustella Suomessa aikuismaisesti. Juomatavoissamme viime vuosikymmenten aikana huonompaan suuntaan tapahtuneet muutokset ovat ministerin mukaan osa suurempaa ongelmaa: eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Maria Guzenina-Richardson on seurannut ihaillen, kuinka valtaisan harppauksen suomalainen ravintolakulttuuri on ottanut lyhyessä ajassa.

Suomalainen ravintola- ja ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä monipuolistunut ministerin mukaan upealla tavalla ja siitä on myös karissut elitismi. Lisäksi suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet ravintoloiden ansiosta parempaan suuntaan.

 

 

 

 

 

Ruukinpatruuna ja unelma

 

Billnäsin ruukki on muuttumassa hitaasti, mutta varmasti täyden palvelun hotelli-, ravintola- ja kokouselämyskeskukseksi. Helsinkiläisyrittäjä Olli Muuraisen kunnianhimoisen projektin ensimmäinen vaihe on valmis. Vuonna 2020 pitäisi kaiken muunkin olla valmista. Siinä samassa hän aikoo valloittaa suomalaisen kokouspalvelubisneksen.

– Tämä on järjettömän iso riski. Suoraan sanottuna ihan hullu idea, Billnäsin ruukin patruuna Olli Muurainen sanoo.

Hän on omistanut Raaseporissa, Mustionjoen varressa sijaitsevan ruukkialueen reilut kolme vuotta.Pohjan kunta etsi vuonna 2008 ruukkiin yrittäjää, jolla olisi toimiva idea alueen kehittämiseksi ja valmiutta rahalliseen ja toiminnalliseen panostukseen ideansa toteuttamiseksi.

Yritystapahtumia järjestävän Management Events -yhtiön luojana tunnetulla Muuraisella oli. Hän ilmoitti korjauttavansa pitkään tyhjinä seisseet ja pahoin rapistuneet rakennukset sekä remontoivansa ruukin täyden palvelun kokous- ja elämyskeskukseksi. Tätä kaikkea varten Muurainen perusti Billnäsin Ruukki Oy:n.

 
 
Pääkirjoitus: Venäläisten viisumivapaus etenee

Venäläiset matkailijat olivat Suomen matkailulle erittäin tärkeä asiakasryhmä viime vuosisadan alussa ennen Suomen itsenäistymistä. Venäläiset pitivät Suomesta ja sen tarjoamista palveluista ja heille rakennettiin kylpylöitä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläiset ovat varsin nopeasti nousseet uudelleen Suomen tärkeimmäksi ulkomaiseksi asiakasryhmäksi. Suomi rakentaa jälleen kylpylöitä ja palveluita venäläisille asiakkaille.

Kansainvälinen kilpailu matkailijoista on tiukkenemassa. Aasia, Afrikka ja muut kehittyvät maat houkuttelevat matkailijoita Euroopan menettäessä jatkuvasti osuuttaan maailman matkailumarkkinoista. Tästä huolimatta Eurooppa on UNWTO:n ennusteen mukaan maailman johtava matkailualue vielä vuonna 2050. Kun kilpailu kovenee, useat valtiot ovat lisänneet merkittävästi rahallista panostaan matkailun markkinointiin. Suomi on uinut vastavirtaan ja leikannut muutamassa vuodessa MEKin rahoitusta noin 40 prosentilla.

Kansainvälisen kilpailun koventuessa venäläisten tärkeys Suomen matkailuelinkeinolle korostuu. Suomi on matkailullisesti saari kaikkialta muualta paitsi Venäjältä tuleville. Nopean rautatieyhteyden avaaminen toissa vuonna nopeutti matkustamista Pietarista Helsinkiin parilla tunnilla. Seuraavaksi on investoitava teihin ja rajanylityspaikkojen lisäämiseen ja olemassa olevan kapasiteetin kasvattamiseen.

Venäläisten matkailijoiden määrä on ollut mainiossa kasvussa koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuosia 2008 ja 2009. Viime vuonna päästiin noin 25 prosentin kasvuun. Venäläiset käyttivät 640 miljoonaa euroa Suomessa vuonna 2010. Venäläisten yöpymiset kasvoivat viime vuonna 1,3 miljoonaan. Heidän osuutensa kaikista ulkomaisista yöpymisistä kasvoi viime vuonna lähes 25 prosenttiin.

Matkustus Venäjältä Suomeen kasvaa samalla kun Venäjälle syntyy keskiluokka, jolla on varaa matkustaa. Suomen läheisyys ja palvelutarjontamme sopivat venäläisille. Heikkouksiamme ovat kuitenkin vielä viisumipakko, pitkät odotusajat raja-asemilla ja palvelun tarjoajien heikohko venäjän kielen taito.

Viisumivapaus kasvattaisi venäläisten matkailijoiden määrän kaksinkertaiseksi pidemmällä aikavälillä. Osa matkailijoista olisi päiväkävijöitä, mutta myös yöpyvien osuus kasvaisi. Arvioimme, että matkailutulo Venäjältä kasvaisi noin 1,2 miljardiin euroon viisumivapauden ansiosta. Se merkitsisi valtiolle tax free -kaupasta huolimatta yli 100 miljoonaa euroa lisätuloja vuosittain.

EU ja Venäjä neuvottelevat molemminpuolisesta viisumivapaudesta. Asenteellisia esteitä viisumivapauden toteutumiselle ei näyttäisi olevan. Suomen hallitus kannattaa venäläisten viisumivapautta. Ílahduttavaa on, että myös sisäministeriö näkee viisumivapauden positiivisena mahdollisuutena.

Viisumivapaus toteutunee 5–10 vuoden kuluessa. Sitä ennen on huolehdittava rajanylityspaikkojen lisäämisestä ja nykyisen kapasiteetin kasvattamisesta, turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä raja- ja poliisiviranomaisten määrän lisäämisestä. Investoinnit niihin ovat valtiolle kannattavia, koska työllisyys ja verotulot kasvavat. Näillä tuloilla kasvaneet investoinnit rahoittavat itsensä nopeasti takaisin.

Suomen matkailuelinkeinolla ei ole monta maantieteellistä etua. Venäjän läheisyys on. Mahdollisuudet matkailun kasvattamiseen ovat erinomaiset. Viisumivapaus olisi suurin yksittäinen matkustusta lisäävä tekijä. Suomen kannattaa ajaa venäläisten viisumivapautta aktiivisesti EU:ssa.

Timo Lappi

Päivitetty 27.06.2012

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake