Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Epävarmuus jatkuu Ylläksellä

Kansainvälinen luontomatkailu kasvaa Ylläksellä kohisten ja ympärivuotisesti. Suurten investointien aika olisi nyt, mutta Hannukaisen kaivosuhka vaikeuttaa matkailun kehittämistä. Se ei ole ihme, sillä kaivostoiminnan aloittaminen karkottaisi matkailijat. 

– Ylläksen matkailun tuhoutuminen ei vaadi ympäristövahinkoa. Matkailun tuhoaisi kaivoksen normaali toiminta, Ylläksen Yöpuun yrittäjä Vesa Kaulanen sanoo.


Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: Markus Kiili

 

Ylläs on ykkönen, kuuluu legendaarinen markkinointislogan.

Näin on asianlaita yhä useammalle ihmiselle, sillä Ylläksen matkailu on kiihtyvällä kasvu-uralla. Liikevaihdolla mitattuna Ylläs on yksi nopeimmin kasvavista matkailukeskuksista Lapissa.

Erityisen positiivista Ylläksellä on kansainvälisen matkailun kasvu. Ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvoi keskuksessa viime vuonna 40 prosenttia, lähes 10 000 asiakkaalla. Ulkomaiset yöpymiset muodostivat 40 prosenttia rekisteröidyistä yöpymisistä.

Päättyneellä talvisesongilla Ylläksen rekisteröidyistä yöpymisistä yli 70 prosenttia oli ulkomaisia. Tällä kasvuvauhdilla ulkomaalaisten matkailijoiden määrä voi nousta enemmistöksi lähivuosina, sillä myös ulkomaalaisten kesämatkailu kasvaa alueella kohisten.

Kolarin matkailutulolle tärkeää kansainvälistä kasvua on tukenut Kittilän kentän lentoyhteyksien parantuminen. Moni Ylläksen yritys ylsi kaksinumeroisiin kasvulukuihin päättyneellä talvikaudella ja ensi talvesta on lupa odottaa vielä parempaa.

– Tänä talvena nähtiin ennätyssesonki. Pääsimme niittämään viljaa matkailun eteen tekemästämme vuosikymmenten työstä, kertoo mökkimajoitusta ja ohjelmapalveluita Äkäslompolossa tarjoavan Ylläksen Yöpuun yrittäjä Vesa Kaulanen.

Ylläksen Yöpuu tarjoa majoituksen lisäksi muun muassa kalastus-, lintu- ja revontulimatkailua. Yrityksen asiakkaista puolet saapuu ulkomailta.

Ylläksen positiivisia näkymiä varjostaa kuitenkin vakava uhkakuva. Kädenvääntö matkailukeskuksen kylkeen suunnitellusta Hannukaisen kaivoksesta on jatkunut vuosia.

Vuodesta 2005 kaivostoiminnan aloittamista Hannukaiseen valmistellut kansainvälinen Northland Resources ajautui konkurssiin vuonna 2014. Vuodesta 2015 lähtien hanketta on vienyt Northlandin suunnitelmien pohjalta eteenpäin Hannukainen Mining, jonka taustalla on kaivosalan urakoitsija Tapojärvi Oy.  Molempien yritysten kotipaikka on Kolari.

Kaivosinfran rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2019 ja tuotannon vuonna 2022. Käynnissä on luvitusvaihe.

Kolarilaisista ja kuntapäättäjistä löytyy kaivoshankkeen kannattajia. Kaivosyh­tiön pyynnöstä Kolari käynnisti kaivosaluetta koskevan kaavoituksen viime vuonna.

Vesa Kaulasen johtama Ylläksen Yöpuu on monen muun yrityksen tavoin toiminut Äkäslompolossa sukupolvien ajan. Hänellä on pelissä perheen elämäntyö ja omaisuus: ”Pahimmassa tapauksessa jätän lapsilleni arvottoman maapalan mökkeineen, joista peritään kiinteistöveroa, vaikka niitä ei saa kaupaksi.”

Vetovoimatekijöinä puhtaus ja rauha

Valtava avolouhos avautuisi kuuden kilometrin päähän Äkäslompolon matkailukylästä. Kaivosyhtiön ja kaivoksen puolustajien mielestä matkailu- ja kaivoselinkeinot voivat elää rinnakkain Ylläksellä.

Matkailuelinkeinon kanta kaivoshanketta kohtaan on jyrkän kielteinen. Lapin matkailun vahva kasvu perustuu puhtaaseen luontoon ja erämaiseen rauhaan. Alan yritysten mielestä kaivostoiminta tuhoaisi Ylläksen kansainväliset vetovoimatekijät ja Ylläksen brändin välittömästi.

Monet Ylläksen matkailuyritykset ovat saaneet ulkomaisilta matkanjärjestäjiltä viestin, että yhteistyö vähenee radikaalisti tai loppuu kokonaan, jos kaivos toteutuu.

Samaa kieltä kertoo Luonnonvarakeskuksen vuon­na 2012 teettämä tutkimus, jonka mukaan puolet ulkomaisista ja lähes 40 prosenttia kotimaisista Ylläksen asiakkaista ilmoitti vähentävänsä matkailua alueelle, mikäli kaivos aloittaa toimintansa.

– Matkailun supistuminen jo 30 prosentilla tietäisi paikallisten yritysten toiminnan loppumista. Se vaikuttaisi Kittilän lentokentän kysyntään ja koko Tunturi-Lappiin, Kaulanen sanoo.

Kansainvälisillä asiakkailla on erittäin suuri vaikutus Kolarin matkailutuloon, sillä ulkomainen matkailija käyttää kohteessa moninkertaisesti rahaa kotimaiseen verrattuna.


Matkailu on mielikuvia

Lapin matkailuvaltit nauttivat maailmalla kasvavaa arvostusta, mutta kaivostoiminta ei. Kaivostoiminnalla tiedetään olevan kansainvälisesti huono maine.

– Ylläksen matkailun tuhoutuminen ei vaadi ympäristövahinkoa. Matkailun tuhoaa kaivoksen normaali toiminta, Kaulanen kiteyttää.

Kaulanen toimii Ylläksen Matkailun hallituksessa ja Äkäslompolon kyläyhdistyksessä, joka valvoo noin 600–800 asukkaan kylän etuja 3 800 asukkaan Kolarissa. Yhdistyksen puheenjohtaja on eläinlääkäri Markus Kiili, joka nousi kaivosta vastustavan Meän Kolarin listalta uuteen kunnanvaltuustoon.

Kiili ei ole matkailuyrittäjä, mutta pitää kaivosta sijaintinsa ja kokonsa takia liian suurena riskinä olemassa oleville elinkeinoille ja ympäristölle. Hän huomauttaa, että Lapin luontomatkailu on herkkä asia, johon liittyy paljon mielikuvia ja tunnetta. Jos maine kerran menee, sitä ei saada korjattua.

– On turhaa kuvitella myyvänsä luontokohdetta, joka sisältää kaivoksen. Maail­man terveysjärjestö WHO on mitannut Pallas-Ylläksen kansallispuiston ilman maailman puhtaimmaksi. On täysin eri asia, markkinoidaanko täällä maailman parasta ilmanlaatua, vai sitä, että mittausten mukaan kaivoksen ei pitäisi aiheuttaa keuhkoille vaaraa, Kiili toteaa.

Pallas-Ylläs on kävijämäärältään Suomen suosituin kansallispuisto.

– Sen ympäristövaikutus on yli 60 miljoonaa euroa. Tällaisia helmiä on yhä vähemmän maailmassa. Hiilijalanjälki ja muut vastuullisuusasiat tulevat voimistumaan matkailuvalinnoissa. Globaali trendi tukee luontomatkailun kasvua ja itse asiassa myös viipymien pidentymistä, Kaulanen kertoo.

”Kylämme asiakkaat ovat pääasiassa kansainvälisiä luontomatkailijoita, jotka haluavat majoittua kiinteästi täällä. Äkäslompolon matkailun taantuma vaikuttaisi yhtä paljon Ylläsjärven puolella”, Äkäslompolon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markus Kiili sanoo. (kuva: Satu Renko)

Kolarin tärkein elinkeino 

Matkailu on keskittynyt Kolarissa vahvasti Ylläksen ympäristöön. Matkailu on Kolarin tärkein elinkeino, joka tuo noin puolet kunnan tuloista.

Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan matkailun merkitys Lapin kuntien talouteen oli voimakkainta juuri Kolarissa.

Saman selvityksen mukaan Kolarin välitön matkailutulo oli yli 52 miljoonaa euroa, välitön matkailutyöllisyys 373 henkilötyövuotta ja palkkaverotulovaikutukset yli 1,2 miljoonaa.

Kunta pyrkii selvittämään ajantasaisia lukuja, jotka kansainvälisen kaupan kasvun myötä ovat todennäköisesti neljän vuoden takaista suuremmat. Lisäksi lukuihin vaikuttaa se, kuinka hyvin tilastoinnissa huomioidaan Kolarin 3 500 loma-asunnon vaikutukset.

Matkailukeskuksen suurimmat yritykset ovat ilmoittaneet työllistävänsä talvikaudella yli sata henkilöä enemmän kuin pari vuotta sitten. Alueella rekisteröitiin viime vuonna 30 000 yöpymistä enemmän kuin vuonna 2015. Viipymäkin oli hyvää tasoa: keskimäärin 4,5 vuorokautta.

Kunta on kuitenkin kiinnostunut kaivoksen tuomista työpaikoista ja kunnan elinkeinorakenteen laajentamisesta. Lisäksi Kolarissa on kaivosperinteitä, joskin monen kymmenen vuoden takaisia. 80-luvulla sekä Hannukaisen kaivos että Ylläksen matkailu olivat lapsenkengissä.

Rautaruukin aikaan Hannukaisen kaivoksen ja Rautuvaaran rikastamon väliä ajoi muutama rekka ja räjäytyksiä oli pari kertaa vuodessa.  Hannukainen Miningin ilmoituksen mukaan tulevaisuudessa räjäyteltäisiin pari kolme kertaa viikossa.

Kaivosalue on 30 neliökilometriä, kaava-alue peräti 90 neliökilometriä – puolet Helsingin pinta-alasta.

– Uudessa louhoksessa on tarkoitus kaivaa yhdeksässä kuukaudessa saman verran kuin Rautaruukki yhdeksässä vuodessa, Kaulanen huomauttaa.

Veisi enemmän kuin toisi

Hannukainen Mining on arvioinut kaivoksen tuotannon aikaiseksi suoraan työllistäväksi vaikutukseksi noin 300 henkilötyövuotta.

– Kaivoksen aiheuttama matkailun kuihtuminen veisi työpaikan niin monelta asukkaalta, että yhteisvaikutus olisi negatiivinen nykyiseen verrattuna. Kaivostyöläinen käyttäisi alueen jäljelle jääviä palveluita, mutta sveitsiläinen matkailija kuluttaa täällä keskimäärin 200 euroa päivässä, Kaulanen huomauttaa.

Kiili ei näe kaivoksen ratkaisevan kunnan työttömyyttä.

– Suurin osa Kolarin työttömistä on yli 50-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli viimeisen lukemani selvityksen mukaan alle 20. Täällä kävisi samoin kuin muilla kaivospaikkakunnilla, joissa suurin osa työntekijöistä on keikkatyöläisiä, jotka maksavat veronsa muualle.

Samoin ajattelee suurin osa Äkäslompolon asukkaista. Yli 70 prosenttia kuntavaaleissa äänesteistä lompololaisista kannatti kaivosta vastustavaa ehdokasta.

– Lisäksi 80 prosenttia kunnan maankäyttökyselyyn vastanneista kyläläisistä vastustaa kaivosta, Kiili kertoo.

Äkäslompolo on muuttovoittoinen kylä, johon on saatu uusia asukkaita matkailun mahdollistamien palvelujen ansiosta.

– Ilman matkailua Kolarissa asuisi vakituisesti 1 500 ihmistä nykyisen 4 000 sijaan ja Äkäslompolo olisi näivettynyt 100 asukkaan autiokyläksi. Samansuuntaisesti olisi käynyt Ylläsjärvelläkin. Matkailu pitää kunnan muut yritykset elinvoimaisina. Kunnallakaan ei olisi töissä kuin neljäsosa nykyisestä määrästä, koska palvelujen tarve olisi paljon pienempi, Kaulanen arvioi.

Kiili pitää kunnan ajatusta luontomatkailun ja kaivoksen yhteensovittamisesta utopiana.  Lopputulos olisi se, että sukupolvien päähän kantava Ylläksen matkailuelinkeino korvautuisi suhdanneherkällä kaivoksella, joka toimisi parhaimmillaankin vain parikymmentä vuotta.

– Kuntatalouden kannalta hirvein tilanne olisi, että täällä kävisi kuten Ruotsin Pajalassa, jossa kaivos meni nurin parissa vuodessa. Yhtä huono skenaario olisi, että kaivosta pidettäisiin auki vain silloin, kun raudan hinta on korkealla, Kiili miettii.

Maastopyöräily on Ylläksen luontomatkailun uusi hitti, joka kasvattaa suosiotaan talven lisäksi kesäkaudella. Viime kesäkaudella Saksasta ja Sveitsistä saapuneiden matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset nousivat 1 400:sta lähes 5 300:aan. Ulkomaiset yöpymiset yli kaksinkertaistuivat, tasoittaen kausivaihtelua.

Kannattavuuslaskelmat julkistamatta

Hannukainen Miningin omistavalle Tapojärvelle Ylläksen jättilouhos olisi ensimmäinen oma kaivos. Vaikka yhtiö etenee Northlandin suunnitelmien pohjalta, Tapojärven kustannusarvio kaivoksen avaamiskustannuksista on radikaalisti pienempi.

Northland oli arvioinut kaivoksen avaamiskustannuksiksi 600 miljoonaa euroa ja toiminta-ajaksi enimmillään 17 vuotta.

– Tapojärvi pyrkii avaamaan samaa kaivosta 200–300 miljoonalla eurolla ja on laskenut toiminta-ajaksi parhaimmillaan 30 vuotta. Se ei vaikuta uskottavalta, kun tiedetään, kuinka voimakkaasti markkina heilauttaa kaivosyhtiöiden taloutta, Kaulanen sanoo.

Tapojärven liikevaihto on 80 miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole äkäslompololaisten pyynnöistä huolimatta julkistanut Tukesille toimittamiaan kannattavuuslaskelmia.

– Mikään yritys ei tänä päivänä saa velkaa viisinkertaista määrää liikevaihtoonsa nähden ilman vakuuksia, varsinkaan noin suhdanneherkällä alalla. Tapojärvellä on yhtä uskottavat resurssit suunnittelemansa kaivoksen pyörittämiseen kuin Ylläksen Yöpuulla Hilton-ketjun ostamiseen. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kyseessä on bulvaani, Kaulanen toteaa.

Mikäli kaivos päätyisi ulkomaiseen omistukseen, toiminnan verotulot karkaisivat pois Suomesta.

– Northlandilla Hannukaisen kaivoshanketta vei eteenpäin useita kymmeniä ihmisiä, Tapojärvellä kaksi geologia. Minullakin on sellainen fiilis, että Tapojärvi yrittää saada kaivoksen luvitettua mahdollisimman halvalla, jotta sille voidaan asettaa jälleenmyyntihinta, Kiili lisää.

Kaivoksen vastustajat ovat ylipäätään turhautuneita Hannukainen Miningin geologien vuorovaikutukseen kunnassa järjestetyissä tilaisuuksissa.

– Mielestämme kaivosyhtiön ilmoittamissa tiedoissa on virheitä ja puutteita. Kun olemme niistä kuulemistilaisuuksissa kysyneet, emme ole saaneet oikein minkäänlaista vastausta. Kaivoksen pölyvaikutuksista olemme saaneet kommentteja, että ei se pöly Äkäslompoloon lennä, vaikka lounaistuuli tuo pölyn ja äänet suoraan kyläämme, Kaulanen sanoo.

Muissa keskuksissa suuria investointeja

Matkailuala on tehnyt Ylläkselle vuosien varrella miljardi-investoinnit. Lapin muissa matkailukeskuksissa investoidaan nyt kiivaasti, mutta Ylläksen matkailu ei pysty kasvamaan kysynnän tahdissa.

Alueelle ei ole tullut montaa uutta yritystä viime vuosina. Kiilin ja Kaulasen mukaan riskisijoittajat näyttävät pitävän Yllästä nyt liian epävarmana sijoituskohteena.

– Suuret investoinnit ovat olleet pysähdyksissä monta vuotta kaivosuhan takia. Eräältä uudelta yrittäjältä pankinjohtaja oli kysynyt, kuinka lähellä kaivosta yrityksesi sijaitsee. Sama arviointi pätee suuremmassa mittakaavassa. Kaikki mitä naapurikeskuksissa nyt tehdään, on Ylläkseltä pois, Kaulanen kertoo.

Hän pitää valitettavan todennäköisenä, että epävarmuus jatkuu vielä vuosia.

– Jos kunta hyväksyy kaivosalueen kaavan ennen luvituksen hyväksymistä, se pitkittää prosessia. Yhtiö tietää itsekin, ettei sen hakema alue riitä kaivoksen vesitaseen pyörittämiseen. Silloin kaavoitus pitäisi käynnistää uudelleen. Kaikki jatkaisivat löysässä hirressä elämistä, mikä ei ole kenenkään etu.

Viesti on selvä: kaivoshanke kannattaa pysäyttää ennen kuin on liian myöhäistä. •

 

Lue lisää aiheesta:

Asiantuntijat pitävät Hannukainen Miningin ympäristövaikutusarvioita puutteellisina

Kolarin kunnanjohtaja: Ratkaisua elinkeinojen yhteensovittamiselle ei vielä ole

 

Grafiikka: Mainostoimisto Seven-1

Päivitetty 20.06.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake