Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Flow Festival on Helsingin matkailulle vetovoimatekijä – jollainen Suvilahtikin voisi olla

Kalasataman rakentamissuunnitelma uhkaa edelleen Flow Festivalin tulevaisuutta Helsingin Suvilahdessa. Flow’n toimitusjohtajan Suvi Kallion mukaan niin ei tarvitsisi olla, jos alueesta kehitettäisiin vetovoimainen kaupunkikulttuurin keskus, johon tapahtumille jäisi tilaa.


Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat (järjestyksessä ylhäältä alas): Samuli Pentti, Jussi Hellsten, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, KopterCam, Timo Niemi, Maija Astikainen ja Kimmo Metsäranta

 

Suvilahden kulttuurikeskuksen alue Helsingin Sörnäisissä uinuu helmikuun talvisena pakkaspäivänä. Vilskettä riittää lähinnä sähkönjakelukeskuksen työmaalla.

Päätapahtumakentän reunaan nouseva rakennus kaventaa alueella järjestettävien festivaalien elintilaa kuin enteillen lähivuosina koittavaa lopullista taistelua siitä, voidaanko alueella enää järjestää nykyisen kokoluokan tapahtumia.

Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio katsoo turhautuneena tyhjää tapahtumakenttää ja sähkönjakelukeskusta.

– Suvilahti ei ole lähellekään sellainen kuin sillä olisi edellytykset olla, hän sanoo.

Flow-festivaali on näyttänyt kymmenille tuhansille vuotuisille kävijöilleen ja sadoille tapahtumaan ihastuneille ulkomaisille toimittajille, millainen alue parhaimmillaan on.

Monelle Flow on vuosittainen tapaus, jonka poikkeuksellisen viihtyisä tunnelma on saanut monet haaveilemaan, kunpa Suvilahti olisi jollain tasolla samantyyppinen idylli aina: jälkiteolliseen ympäristöön kehittynyt kohtaus- ja ajanvietepaikka, jossa voi nauttia kaupunkikulttuurista, musiikista, ruoasta ja juomasta. Eli urbaanin ja avarakatseisen kaupunkilaisen unelmien ”kaupunginosa”.

– Nyt Suvilahti on sitä vain muutamina kesäisinä viikonloppuina, mutta se voisi olla sitä ympäri vuoden, Kallio toteaa.

Flow Festivalin konseptissa mielenkiintoinen musiikki yhdistyy monipuoliseen kulttuuri­tarjontaan, hyviin palveluihin sekä uniikkiin, entisten kaasukellojen ympärille suunniteltuun tapahtumapaikkaan. Suvilahti herää eloon Flow Festivalin ja muiden tapahtumien aikaan. Yhteistyöllä alueesta voitaisiin kehittää ympärivuotinen matkailijoita kiinnostava kohde. 

Toimistoja vai tapahtumia?

Suvilahden kulttuurikeskuksen haaste on, että sen kehitys on polkenut jossain määrin paikoillaan vuosia.  Suojelluissa teollisuusrakennuksissa on jo paljon toimintaa, muun muassa luovien alojen yhdistyksiä, toimistoja, uuden sirkuksen keskus Circo, Make Your Mark -galleria, panimobaari ja ravintola, mutta ne eivät ole tehneet paikasta vielä tarpeeksi vetovoimaista.

Ihmisiltä puuttuu todellinen syy tulla alueelle, kun tarpeeksi kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa on vain harvakseltaan järjestettävien tapahtumien aikaan ja pihapiiri näyttää lähinnä joutomaalta.

Helsingin kaupunki on suunnitellut Suvilahden tulevaisuutta osana uuden Kalasataman asuinalueen kaavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on luonnostellut uusia toimitilarakennuksia Kalasataman asuinalueen ja Suvilahden kulttuurikeskuksen väliselle maa-alueelle, joka kesätapahtumien ulkopuolella seisoo tyhjillään suurimman osan vuodesta.

Kallion mielestä hyvää suunnitelmassa on se, että toimitilarakennukset blokkaisivat tehokkaasti asuinalueelle Suvilahdesta kantautuvaa ääntä. Tuhoisaa se, että uudisrakennukset peittäisivät alleen yli puolet Flow’n nykyisestä festivaalialueesta. Alueen pienentyminen tekisi suurempien tapahtumien järjestämisen Suvilahdessa mahdottomaksi.

– Käyttöömme jäisi kolmannes nykyisin käytössämme olevasta alueesta. Se ei riitä meille eikä monelle muullekaan tapahtumajärjestäjälle, Kallio toteaa.

Selvää on, että tyhjät tontit tulee valjastaa käyttöön niin, että Suvilahdesta muodostuu yhteys Kalasatamaan, mutta toimistotalot yksinään vaikuttavat mielikuvituksettomimmalta ratkaisulta. Kaupunki on pullollaan tyhjiä toimistotiloja jo nyt, omaperäisiä ja monikäyttöisiä tapahtuma- ja virkistysalueita taas ei.

Jos Suvilahden kulttuurikeskuksen kokonaisalue kutistuu suunnitellulla tavalla, herää kysymys, missä Helsingin suuret kaupunkifestivaalit tulevaisuudessa järjestetään, jos hiekkakentät eivät sovellu tapahtumien luonteeseen eivätkä nurmialueet kestä yleisömääriä.


Havainnekuva Suvilahteen suunnitellusta rakentamisesta. Harmaat rakennukset, kuten pyöreät kaasukellot, ovat alueen nykyistä kantaa. Mustat ovat kaavaan merkittyjä uusia toimitilarakennuksia. 

Visio puuttuu – Flow luo omaansa

Suvilahden kulttuurikeskuksen rakennukset ja ympärillä olevat maa-alueet omistaa Helsingin kaupunki, ja niitä hallinnoivat Kiinteistö Oy Kaapelitalo (Suvilahden kulttuurikeskus), kaupungin tilakeskus ja kiinteistövirasto sekä Helsingin Energia.

Kallion mielestä hallinnoivilta tahoilta puuttuu selkeä visio ja into alueen kehittämiseksi. Siksi Flow Festival on ryhtynyt toimeen ja aloittanut selvitystyön alueen tulevaisuuden visioimiseksi, jotta alueelle ei kävisi kuten aikanaan Ruoholahden Kaapelitehtaalle, jonka ympäristö kaavoitettiin täyteen toimistokolosseja.

– Tonttivarauksia ei ole tehty, joten suunnitelmiin on vielä mahdollista vaikuttaa. Ajamme kaupungin suuntaan ajatusta, että Suvilahtea ympäröivät tontit tukisivat monimuotoista elinkeino-, tapahtuma- ja kulttuuritoimintaa. Suunnitelmamme ei sulje pois toimisto- ja liiketiloja vaan ajatuksena on luoda alueelle elinvoimaista tulevaisuuden kaupunginosaa, Kallio kertoo.

– Keskusta-alueella ei ole toista paikkaa, jossa vastaavan kokoluokan tapahtumat tulevaisuudessa järjestetään. Emme aja suunnitelmillamme vain omaa asiamme vaan myös muiden tapahtumien ja koko kaupungin monimuotoisuuden etua.

Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä, kuinka entisiä teollisuusmiljöitä on muutettu valtavirrasta poikkeaviksi alueiksi.

Kallion mielestä Suvilahdessa olisi potentiaalia Amsterdamin Westergasfabriekin, Tallinnan Telliskiven tai Berliinin Kreuzbergin kaltaiseksi luovan kaupunkikulttuurin keskukseksi.

– Helsingistä vastaavanlainen alue puuttuu. Esimerkiksi Kalliossa voi olla kivaa pöhinää, mutta turistille todellisuus näyttäytyy melko karuna Sörnäisten metroasemalta ulos tullessa. Senaatintorin turistikortteleita lukuun ottamatta kaupungin mielenkiintoiset jutut sijaitsevat hyvin hajallaan toisistaan.

Kallion mukaan keskusteluyhteys kaupungin suunnitteluviranomaisiin on olemassa, ja kaupunki on ilmoittanut olevansa avoin ehdotuksille. Aineksia positiiviseen lopputulokseen kuulemma on.

Kaupungin rakennussuunnitelma uhkaa eniten aluetta, jossa sijaitsee muun muassa Flow’n kakkoslava, 15 000 henkeä vetävä Lapin Kulta Red Arena. Teltan kattorakennelma näkyy kuvan alareunassa.

Matkailutulo yli 20 miljoonaa

Flow’n tulevaisuus Suvilahdessa on pitkälti kiinni myös siitä, miten kaupunki sitoutuu omaan brändi- ja markkinointistrategiaansa.

Siinä on ensimmäisen kerran huomioitu tapahtumien arvo kaupungin monimuotoisuudelle, viihtyisyydelle ja imagolle.


Onko kaupungilla varaa riskeerata strategisesti tärkeiden tapahtumien järjestäminen tiivistysrakentamisellaan?

Flow’n toissa vuonna teettämän vaikuttavuusselvityksen mukaan festivaali toi Helsinkiin 20 miljoonan euron matkailutulot lippukaupan, ihmisten käyttämän rahan ja tuotannon ansiosta. Viime vuonna tulo suureni entisestään yleisömäärän kasvun myötä.

– Laskelmassa ei ole edes huomioitu markkinoinnillisia ja imagollisia vaikutuksiamme kaupungille. Teemme kansainvälisen markkinointimme itse, mutta myydessämme festivaalia ulkomaille myymme samalla Helsinkiä matkakohteena. Helsinkiläisyys on tärkeä osa festivaalimme identiteettiä, Kallio huomioi.

Flow on kansainvälinen matkailutuote. Viime vuonna reilu 5 000 kävijää saapui ulkomailta, eniten Venäjältä ja Britanniasta.

Kallion mielestä sekä Flow’n että Helsingin kansainvälisten vieraiden määrän kasvua hillitsee osittain väärä mielikuva siitä, että kaupunki on kaukana ja kallis.

– Suomeen on toimivat ja järkevän hintaiset lentoyhteydet, mutta on myönnettävä, että yleisöllemme ei tahdo löytyä tarpeeksi majoitusta tai ainakin sen hinta kesäsesongin aikaan koetaan korkeaksi. Euroopan suurkaupungeissa majoituksen skaala ja hintahaitari on laajempi kuin meillä. Nuorille metropolimatkailijoille suunnatuille edullisemmille ja persoonallisille hostelleille olisi Helsingissä tilausta.

Edelläkävijyyttä elämysten tuottamisessa

Flow Festival on lähes seitsemän miljoonan euron liikevaihdollaan maan toiseksi suurin musiikkifestivaali, joka houkutteli viime vuonna 75 000 kävijää kolmen tapahtumapäivänsä aikana.

Suosion syytä voi hakea ainakin Flow’n järjestelyistä. Tapahtuman luonne syntyy järjestäjiensä intohimoisesta kiinnostuksesta kaupunkikulttuurin ilmiöihin. Suvi Kallion (kuvassa) ja Tuomas Kallion johtaman festivaalin ydinryhmä on luonut alusta asti tapahtumaa, jollaiseen haluaisivat itse osallistua.

Flow’n tunnelma syntyy paitsi korkeatasoisesta ohjelmasta myös Suvilahden miljöön pieteetillä suunnitellusta ja yksityiskohtaisesta hyödyntämisestä. Toteutukset on hiottu poikkeuksellisen näyttäviksi, ja illan hämärtyessä valotaide aiheuttaa wow-efektin vakiokävijässäkin, sillä festivaali uudistuu vuosittain.

Flow on ollut edelläkävijä Suomessa myös sponsoroinnin hyödyntämisessä: festivaali etsii yhteistyökumppanit tarpeidensa mukaan ja huolehtii, että kumppanien toteutukset tuovat lisäarvoa festivaalikävijälle.

– Flow ei tarjoa vain logonäkyvyyttä vaan vaatii kumppaneiltaan arvopohjaista yhteistyötä. Tapahtumapisteiden on sovelluttava Flow’n henkeen, Kallio luonnehtii.
 
Monet Flow’n aloittamat käytänteet ovat viime vuosina muodostuneet tietynlaisiksi standardeiksi Suomen festivaaleilla.
 
– Festivaalien on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistään ja palvella omaa kohderyhmäänsä, mutta kaikkialla asiakkaat etsivät tällä hetkellä laatua, Kallio sanoo.

Ruokatapahtuma festivaalin sisällä
Kiinnostavan ja kunnianhimoisen ruokakulttuurin esiintuominen on ollut olennainen osa Flow’ta alusta asti. Pelkästään ruokatarjonta on osalle syy ostaa lippu festivaalille.
 
– Helsingissä on todella paljon hyviä ravintoloitsijoita, joita haluamme tuoda tapahtumaamme. Kuratoimme ja kutsumme ruokamyyjät mukaan itse, siksi ravintolatarjontamme poikkeaa muista. Haasteita tuo lähinnä se, että osalla ravintoloitsijoista ei ole kokemusta festivaalimyynnistä.
 
Flow’ssa on yksi ravintoloitsija, jonka alla eri ruokamyyjät toimivat. Kallio on tyytyväinen, jos uusi alkoholilakiesitys tulee mahdollistamaan food court -toiminnan tapahtumissa.
 
– Toisaalta Flow’n 40 ruokamyyjän palapelissä on helpottava tekijä, kun yksi ravintoloitsija hoitaa rahaliikenteen järjestelyt ja tietoliikenneyhteydet. Mutta on tärkeää saada mahdollisuus toisenlaiseen toimintamalliin, jota tapahtumajärjestäjät ovat yleisesti toivoneet.

Laaja anniskelualue takaa viihtyisyyden
Erittäin olennainen osa Flow’n viihtyisää ilmapiiriä on myös se, miten anniskelu on tapahtumassa järjestetty. Täysi-ikäisille tarkoitettu festivaali on päälavan edustaa ja rakennettua istumakatsomoa lukuun ottamatta yhtä laajaa anniskelualuetta.
 
Pitkä yhteistyö viranomaisen kanssa sekä hyvät kokemukset ovat johtaneet nykykäytäntöön.
 
– Olemme todistaneet, että ihmiset osaavat käyttäytyä vaikka saavat kulkea alueella anniskeltu juoma kädessään. Ihmisten liikkuminen ja tapahtuman järjestäminen on huomattavasti sujuvampaa tällaisella järjestelyllä. Alueiden ja kulkuväylien runsas rajaaminen aidoin on joukkotapahtumassa aina ongelmallista, Kallio sanoo.
 
Flow’ssa anniskelualuerajauksia voi pitää esimerkkinä tavasta, jonka pitäisi olla käytäntönä laajemminkin. Valitettavasti näin ei kaikkien festivaalien kohdalla ole.
 
Tapahtumien anniskelualueiden sijaintiin ja rajaamiseen pitikin olla tulossa helpotuksia, kun maan hallitus ilmoitti uuden alkoholilain lähtökohdista. Festivaalitoimiala on ihmeissään, miksi lakiesityksestä ei löydy luvattuja asioita kaikilta osin – uhkakuvia kylläkin.
 
Lakiesityksessä tapahtumien anniskelualueita koskevat perustelut ovat tulkinnanvaraisia ja voivat pahimmillaan tuoda kiristyksiä alueiden sijoitteluun ja rajaamiseen. Esityksestä saa myös käsityksen, että katsomopykälää voitaisiin soveltaa tapahtumien kenttäalueisiin.
 
– Tapahtumien anniskelualueelle ei pitäisi asettaa etukäteen mitään muita rajoitteita kuin sen, että anniskelija osoittaa omavalvonnallaan toteuttavansa valvonnan tehokkaasti. Pidän oikeampana suuntaa, jossa viranomainen antaa tapahtumajärjestäjälle vapautta anniskelun järjestämisessä ja järjestäjä voi osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Kiristykset tulevat vasta, jos homma ei toimi. Valvonta sinänsä on tärkeä asia, kunhan se keskittyy oikeisiin asioihin, Kallio sanoo.
 
Alkoholikulttuurissa ja toimintaympäristössä on käynnissä selvä muutos Suomessa. Siitä Flow on oiva esimerkki. Ihmiset käytöksellään tekevät tunnelman.
 
– Olemme olleet edelläkävijöitä uudenlaisen tapahtumakonseptin luomisessa Suomessa ja osoittaneet, että festivaali voi olla kokonaiselämys, muutakin kuin esiintymislava ja kaljakarsina. •

Flow’ssa anniskelu on voitu järjestää esimerkillisellä tavalla ilman aidattuja karsinoita, sillä tapahtuma on lähes kauttaaltaan yhtä anniskelualuetta.
 

******************************* 

Fakta: 
 
       FLOW FESTIVAL

  • Järjestetty vuodesta 2004. Vuodesta 2007 lähtien elokuussa Helsingin Suvilahdessa.

  • Ydinorganisaatiossa kahdeksan henkilöä. Järjestelyihin osallistuvassa verkostossa noin 2 000 henkilöä.

    Tunnusluvut 2016:

  • Kolmessa päivässä 75 000 kävijää, joista 70 prosenttia pääkaupunkiseudulta, 16 prosenttia muualta Suomesta ja 14 prosenttia ulkomailta.

  • 11 esiintymislavaa, 144 musiikkiartistia, 26 taideprojektia, 39 ruokakojua sekä 22 baaria.

  • Liikevaihto 6,9 miljoonaa euroa, josta lipputulot 4,9 miljoonaa / yritysyhteistyö ja muu myynti 1,9 miljoonaa / Helsingin tapahtuma-avustus 30 000 euroa.

Päivitetty 23.03.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake