Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Ravitsemisala suurempi kuin elintarvikkeiden vähittäiskauppa

Ravitsemispalveluiden painoarvo Suomen ruokaketjussa osoittautui Luonnonvarakeskuksen selvityksessä arvioitua suuremmaksi. Selvityksen mukaan ravitsemispalvelut ovat työllisyys- ja arvonlisäysvaikutukseltaan ruokaketjun toiseksi suurin toimiala.


Teksti ja kuviot: Ari Peltoniemi
Kuva: Jussi Rasimus


Luonnonvarakeskus Luke julkaisi toukokuun lopulla selvityksen ruokaketjun taloudellisesta merkityksestä Suomessa. 

Selvitys on jo lähtöasetelmansa vuoksi erittäin tärkeä ravintola-alalle. Turhan usein elintarvikealaa käsittelevissä tutkimuksissa keskitytään lähinnä maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden vähittäiskaupan ja elintarvikkeiden tukkukaupan toimialojen tarkasteluun, jolloin ravitsemispalveluiden toimiala on joko jätetty kokonaan pois tai sitten sen käsittely on hyvin marginaalista. Nyt kyseisessä ruoka-alan tutkimuksessa ravitsemispalveluita tarkastellaan tasa-arvoisesti yhtenä ruokamarkkinoiden tärkeänä elintarviketoimialueena.

Selvityksessä tutkittiin ruoka-alan arvonlisäys-, työllisyys- ja verovaikutuksia Suomessa vuosina 2013–2015. Tarkasteluun sisältyvät sekä suorat että välilliset vaikutukset. Suorat vaikutukset ovat elintarviketoimialojen oma työllisyys ja oma arvonlisäys. Välilliset työllisyys- ja arvonlisäysvaikutukset tulevat hankinnoista muilta toimialoilta.

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemispalveluiden, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää lähes 340 000 henkeä, mikä on 13,5 prosenttia kansantalouden kaikista työllisistä.

Eniten ruoka-ala työllistää Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.  Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemispalvelut sekä elintarviketeollisuus, työllistävät paljon.

Ravitsemispalveluiden työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan 98,8 tuhatta henkeä, mikä on saman verran kuin maataloudessa ja vain hieman vähemmän kuin elintarviketeollisuudessa. Työllisyysvaikutuksista välittömiä on 67,9 tuhatta ja välillisiä 30,9 tuhatta. Koko kansantalouden työllisistä ravitsemispalveluilla on 4 prosentin osuus.

Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle runsaalla 15 miljardilla eurolla, mikä on lähes 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan kokonaiskuva on hieman pienentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2015. Poikkeuksena ovat ravitsemispalvelut, joiden arvonlisäys on kasvanut 8 prosenttia.

Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy yli 9 miljardia euroa. Palkka- ja yritysverojen sekä sosiaaliturvamaksujen, yhteensä 4,8 miljardia, lisäksi mukaan on laskettu tuoteverot: valmisteverot ja kulutuksen arvonlisäverot.

Ravitsemispalvelut kerryttävät yli neljänneksen, 1,3 miljardia, ruoka-alan palkka- ja yritysveroista sekä sosiaaliturvamaksuista.

Tutkimus osoittaa, että ravitsemispalveluiden painoarvo Suomen ruokaketjussa on suurempi kuin yleisesti on arvioitu. Tulosten mukaan ravitsemispalvelut ovat työllisyys- ja arvonlisäysvaikutukseltaan ruoka-alan toiseksi suurin toimiala. Lisäksi ravitsemispalvelut ovat ainoa ruoka-alan toimiala, jonka työllisyys ja arvonlisäys ovat kasvaneet vuodesta 2013 vuoteen 2015. •


Selvitys kotimaisen elintarvikesektorin verokertymästä ja työllisyysvaikutuksista -hanketta ovat rahoittaneet Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry sekä Suomen elintarviketyöläisten liitto ja Agronomiliitto.


 

 

Päivitetty 22.06.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake