Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Onko kaivosteollisuus sanansa mittainen?


Teksti: Timo Lappi
Kuva: Timo Niemi

Matkailuala ja kaivosteollisuus ovat ottaneet toisistaan mittaa jo useiden vuosien ajan Kolarissa ja Kuusamossa. Suuri osa Suomen tunnetuista malmivaroista sijaitsee Pohjois-Suomen tärkeiden matkailukeskusten, Ylläksen, Levin ja Rukan, alueella ja välittömässä läheisyydessä.

Puhtaaseen luontoon perustuva matkailu ja kaivosteollisuus eivät sovi matkailijan ajatuksissa samaan paikkaan. Levillä sijaitseva kaivos on tarpeeksi etäällä ja oikeassa suunnassa matkailun kannalta. Tämän vuoksi matkailualan ja kaivoksen yhteiselo on sujunut hyvin. Eri asia sitten on, jos malmivaroja löytyy tulevaisuudessa lähempää Levitunturia.

Kuusamossa ja Kolarissa tilanne on tyystin toisenlainen. Vireillä olevat kaivoshankkeet sijaitsevat matkailutoiminnan ytimessä. Kolarin kaivoshanke ei ole juuri nyt aktiivisessa vaiheessa, vaikka Kolarin kunta tekee selvitystä matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittamisesta. Kaivos on kuitenkin niin lähellä Ylläksen matkailukeskusta ja sille tärkeitä luontoalueita, ettei yhteensovittamisen mahdollisuutta ole. Viranomaiset ja kunta joutuvat tekemään päätöksen siitä, sallitaanko kaivostoiminnan käynnistäminen ja riski siitä, että se aiheuttaa merkittävää vahinkoa matkailun kehitykselle.

Ongelmana niin matkailun kuin kaivosteollisuudenkin kannalta on, että kaavoitus ja kaivoksen avaamisprosessit kestävät kohtuuttoman kauan. Jos vielä metallien maailmanmarkkinahinnat ovat alhaiset eikä toiminta siksi ole kannattavaa, prosessi voi vielä pitkittyä.

Epävarmuus heikentää merkittävästi matkailualan halua investoida. Sama koskee myös kaivosyritystä. Prosessia täytyy nopeuttaa, jotta eri elinkeinot voivat kaivoksen sallittavuuspäätöksen jälkeen perustellusti arvioida, haluavatko ne investoida ja kehittää toimintaansa.

Kuusamolaiset hylkäsivät kaivoksen

Kuusamossa on saavutettu yksi rajapyykki. Kunnanvaltuusto hyväksyi äänin 39–4 uuden strategisen yleiskaavan, joka ei mahdollista kaivostoimintaa matkailun ydinalueilla. Murskatulos osoittaa, että kuusamolaiset eivät halua kaivoksia matkailun kannalta keskeisille alueille. Kunnanvaltuuston kaavapäätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen, joten on mahdollista, että nykyinen epävarma tilanne jatkuu vielä vuosia.

Kuusamon kaivosoikeuksien omistuksessa tapahtui uusi käänne. Kaivosoikeudet omistanut Dragon Mining Oy myi ne 500 000 Australian dollarilla Nero Projects Australia Pty Ltd -nimiselle pöytälaatikkoyhtiölle.

Kaivosteollisuus on kertonut, että kaivoksen avaamisen edellytys on, että sillä on sosiaalinen toimilupa. Se tarkoittaa, että kaivospaikkakunnan asukkaat ja muut sidosryhmät hyväksyvät kaivoksen avaamisen. Kuusamossa tilanne on yksiselitteinen. Kaivoksella ei ole sosiaalista toimilupaa.

Kuusamon hanke testaa kaivosteollisuuden uskottavuuden. Jos kaivosoikeudet omistava yhtiö valittaa kaavapäätöksestä, puheet sosiaalisesta toimiluvasta sekä muiden elinkeinojen ja asukkaiden mielipiteiden kunnioittamisesta voidaan unohtaa.

Kuusamon kaivosprosessi on vertaansa vailla oleva esimerkki matkailualan toimijoiden yhteistyöstä. Kuusamossa voimansa yhdistivät lisäksi kaikki puhtaaseen luontoon toimintansa perustavat elinkeinot – matkailu, maatalous, kalastus ja poroelinkeino. Pro Kuusamo ry:n ja Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n johdolla kaikki ovat olleet mukana yhteisessä rintamassa.

Kiitoksen ansaitsevat erityisesti Miia Porkkala ja Ville Aho, jotka ovat työtuntejaan laskematta toimineet yhteisten asioiden ajamiseksi.

Päivitetty 08.02.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake