Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Jäsenen kysymys: Eikö konkurssin tehnyt kelpaa enää ravintola-alalle?

03.01.2013


Ravintola-alalla on nyt kovat ajat, ja rehellisiä yrittäjiä tulee kaatumaan. Meidänkin ensimmäinen pian kolme vuotta toiminut viihderavintolayrityksemme on vaikeuksissa. Uusina yrittäjinä emme osanneet ennakoida kaikkea, teimme virhearviointeja ja matkalla sattui myös odottamattomia takaiskuja.

Tilannetta ei paranna se, että asiakkaat jättävät tulematta entiseen malliin ravintolaamme. Diskopallo pyörii viikolla lähes tyhjälle salille. Teemme kaikkemme, mutta velkataakka on niin iso, että konkurssi häämöttää.

Haluamme kuitenkin ajatella positiivisesti. Vaikka ensimmäinen yrityksemme kaatuisi, niin toiveissa olisi, että voisimme jatkaa ravintola-alalla ja perustaa uuden ravintolan aiemmista virheistä oppineina.

Onko niin, että jos teemme konkurssin, emme enää viranomaisten silmissä kelpaa yrittämään ravintola-alalle ja meiltä evätään anniskeluluvat? Saako konkurssin tehnyt tosiaan talousrikollisen leiman otsaansa?


Niin sanottu puhdas konkurssi, johon ei liity harmaan talouden ilmiöitä, talousrikollisuutta tai velallisen rikoksia on normaali markkinatalouteen kuuluva ilmiö. Yritystoimintaan liittyy menestymisen lisäksi aina riski epäonnistumisesta, kuten toiminnan muuttumisesta kannattamattomaksi. Kannattamattoman ja maksukyvyttömäksi tulleen yrityksen taival voi päätyä konkurssiin. Yrityssaneerausmenettelyn kautta voidaan pelastaa yrityksiä, joiden liiketoiminta on tervehdytettävissä.

Valitettavasti Suomessa ja monessa muussakin maassa konkurssi edelleen leimaa rehellisenkin yrittäjän. Vallalla on markkinatalouden logiikan vastainen ajatus, että jos epäonnistut yhdenkin kerran, niin olet ulkona. Meidän on välttämätöntä muuttaa asennoitumistamme tähän asiaan, ja yksi askel on poistaa lainsäädännöstä tätä ajatusta ruokkivat mekanismit.

Euroopan komissio totesi tuoreessa maksukyvyttömyysmenettelyn uudistamista koskevassa tiedotteessaan, että tutkimusten mukaan toista kertaa yrittävät menestyvät paremmin ja pysyvät toiminnassa keskimäärin pidempään kuin uusyritykset. Ne myös kasvavat nopeammin ja työllistävät useampia työntekijöitä.

Teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaavan komission varapuheenjohtajan mukaan epäonnistumisen yrittäjänä ei pitäisi johtaa ”elinkautiseen” rangaistukseen eikä estää kaikenlaisen yrittäjyyden harjoittamista tulevaisuudessa, vaan se olisi nähtävä mahdollisuutena oppia ja kehittyä. Tämä näkemys on nykyisin täysin hyväksytty tieteellisen tutkimuksen perustaksi. Tulevaisuudessa voitaisiin soveltaa erillisiä sääntöjä rehellisiä yrittäjiä ja sellaisia tapauksia varten, joissa on kyse petollisesta tai vastuuttomasta konkurssista.

Alkoholiviranomaisten käytännöissä yrittäjän aiempi konkurssi nähdään herkästi luvan saamisen esteenä, vaikka siihen ei liittyisi mitään rikollista menettelyä. MaRa onkin vaatinut alkoholilain uudistamisen yhteydessä, että alkoholilaista tulisi poistaa aiemmin tapahtunut konkurssi luvan saamisen esteenä. Harmaan talouden torjunnan kannalta riittää se, että konkurssirikoksia tehneet yrittäjät eivät saa harjoittaa luvanvaraista anniskelutoimintaa.

 

Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.


Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake