Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Hyvä, korjattavaa, hylätty

11.03.2016 I SÄÄNTELYN KEVENTÄMINEN

Elintarvikeasioissa sääntelyä voidaan keventää siten, ettei ravintoloille aseteta EU-säännöksiä tiukempia hygieniavaatimuksia, omavalvonta mitoitetaan ravintolatoiminnan laajuuden kannalta sopivasti ja Oiva-järjestelmässä keskitytään elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin.

Suomi vaatii elintarvikehygienialta EU-säännöksiä enemmän

Ravintoloiden elintarvikehygieniaa säätelevät monilta osin päällekkäiset EU:n elintarvikehygienia-asetus ja maa- ja metsätalousministeriön kansallinen asetus elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta.

Päällekkäisyyden lisäksi ongelmana on säännösten tiukka tulkinta Suomessa. Kansallisessa sääntelyssä mennään usein EU-sääntelyä pidemmälle. Kun EU-asetuksessa käytetään muotoilua ”tarvittaessa”, kansallisessa asetuksessa käytetään muotoilua ”on oltava” ja todetaan, että viranomainen voi sallia lievemmän menettelyn. Käytännön valvonnassa lievempää menettelyä sovelletaan kuitenkin vain harvoin. Suomessa ei tule soveltaa EU-sääntelyä tiukempia linjauksia.

Oiva-järjestelmän tulisi keskittyä olennaisiin asioihin

Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2013. Oivan myötä viranomaiset tekevät tarkastuksen saman tarkastuslistan pohjalta ja valvontatulokset ovat julkisia. Yhdenmukaisuudessa on otettu harppaus eteenpäin, mutta edelleenkin siinä on kehittämistä. Erot viranomaisen tulkinnoissa eri paikkakunnilla aiheuttavat hämmennystä.

Ravintoloiden kokemusten mukaan Oivassa keskitytään liikaa elintarviketurvallisuuden kannalta epäolennaisiin asioihin. Tarkastuksissa arvioidaan seikkoja, jotka eivät ole tärkeitä elintarviketurvallisuuden näkökulmasta.

Tarkastukset riskiperusteisiksi

Järjestelmän pakollisesta 12 kohdan tarkastuslistasta voidaan luopua. Valvonta on kohdennettava riskiarvioinnin perusteella. Näin tarkastuksessa hyvin menestyneiden yritysten toimintaa voidaan tarkastaa vain pistokokein. Tarkastusten määrä vähenee, kun laajat tarkastukset kohdennetaan ongelmallisiin kohteisiin.

Kehitettävää on myös korjausprosessissa. Nykyisin havaitun puutteen korjaaminen todennetaan useimmiten paikan päällä tehtävällä tarkastuksella. Todentamisen voisi kuitenkin tehdä useimmissa tilanteissa sähköisesti.

Oivalliset arvosanat

Oiva-arvosana määräytyy nykyisin tarkastuslistan kahdentoista kohdan huonoimman arvosanan perusteella. Jos ravintola saa siis 11 oivallista hymyä ja yhden korjattavan, kokonaisarvosana on korjattava.

Ravintolan saama arvosana putoaa myös oivallisesta hyvään, jos tarkastuksessa löytyy ”pieni epäkohta, joka ei heikennä elintarviketurvallisuutta tai johda kuluttajaa harhaan”. Onko näin tiukassa arvostelussa mieltä?

Arvosanan pitäisi määräytyä kokonaistilanteen mukaan, ei huonoimman arvosanan perusteella. Arvosana on määrättävä keskiarvon tai pisteytyksen perusteella. Arvosanoiksi riittäisi nykyisen neliportaisen asteikon sijaan arvosanat hyvä, korjattavaa, hylätty.

Hallituksen kärkihanke sääntelyn purkamiseksi ja hallinnollisen taakan keventämiseksi tähtää yritystoiminnan helpottamiseen. Matkailu- ja ravintola-ala on tukevasti säänneltyä. Alan lainsäädännön ja valvonnan järkiperäistäminen auttaisi alan yrityksiä keskittymään oleelliseen ja toisi alalle lisää työpaikkoja ja verotuloja. Mitä mara-alalla pitäisi tehdä sääntelyn vähentämiseksi? Miten säädösten purku vaikuttaisi alan yritysten toimintaan? Sääntely kevyemmäksi –sarjassa nostetaan esiin sääntelyn keventämisen esimerkkejä mara-alalta.

Kuva: Evira.


Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake