Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Himos sykkii suvessa

Himos on toteuttanut monen hiihtokeskusten haaveen kasvusta aidosti ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Tapahtumatarjonnan lisäämisen myötä HimosLomien kesän majoitusliikevaihto on noussut lähes talven tasolle.  

 

Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: HimosLomat

 

Täyttä hurlumheitä, mutta mahtavaa sellaista.

Näillä sanoin kuvailee Himoksen kesäsesonkia Tiina Mäntyharju, jonka toimitusjohtama HimosLomat on viime vuosina onnistunut rakentamaan jämsäläisen matkailukeskuksen kesäkaudesta menestystarinan.

HimosLomat-konserni on alueensa suurin majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoava yritys, mutta nykyisin myös merkittävä tapahtumajärjestäjä.

Himoksen kesän vetovoima perustuu ennen kaikkea musiikkifestivaaleihin ja harrastustapahtumiin, joita järjestetään kesä-syyskuussa lähes jokaisena viikonloppuna. Asiakasvirran kiihtymisen myötä HimosLomien kesä on kasvanut majoitusliikevaihdoltaan talven veroiseksi tuotteeksi.

Himos kasvaa nyt kesällä. HimosLomien asiakasmäärissä nähtiin tänä vuonna jälleen lievää kasvua edellisvuodesta. Vuosi vuodelta monipuolistuneen tapahtumatarjonnan ansiosta matkailukeskuksen kesäkauden asiakasmääräksi on viime vuosina muodostunut 140 000–150 000.

Tapahtumien asiakasmäärät vaihtelevat alle tuhannen osallistujan pientapahtumista noin 40 000 kävijän Himos Juhannukseen. Suurtapahtumia ovat myös yli 34 000 kävijään yltävä Iskelmä Festivaali sekä toistakymmentä tuhatta vierasta houkuttelevat Jysäri ja PipeFest. Festivaaleilla on omat, selkeät identiteettinsä ja kohderyhmänsä sekä kaupallista vetovoimaa.

Kesäsesongin kehittymisellä on ollut huomattavan positiivinen vaikutus HimosLomien työllistämis- ja investointimahdollisuuksiin.

25 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva yritys työllistää ympärivuotisesti 68 henkilöä. Parhaimmillaan festivaaliorganisaatiossa työskentelee 250 henkilöä.

– Ympärivuotisen liiketoiminnan parhaita puolia on, että uskallamme investoida. Ympärivuotinen runkohenkilökunta on mieletön etu jatkuvasti vaihtuviin kausityöntekijöihin verrattuna, Mäntyharju sanoo.

Väheksyä ei voi myöskään Himoksen kesän asiakasvirtojen merkitystä lähiseudun palveluyrityksille.

 

 

Suomen suurimpia festivaalijärjestäjiä

Himoksen festivaalitoiminta juontaa juurensa vuodesta 1999 järjestettyyn juhannusfestivaaliin. HimosLomien perustaja Hannu Haljala päätti tuolloin kokeilla, olisiko matkailukeskuksen vetovoimaa mahdollista nostaa musiikkitapahtuman avulla. Ensimmäisenä vuotena festivaali houkutteli lupaavasti 8 000 kävijää.

Kesäkauden varsinainen kasvuprojekti alkoi kymmenen vuotta myöhemmin, kun juhannusfestivaali sai rinnalleen iskelmäfestivaalin. Muutamaa vuotta myöhemmin seurasivat muut paikkansa vakiinnuttaneet musiikkitapahtumat.

Tiina Mäntyharju palkattiin taloon vuonna 2009 huolehtimaan HimosLomien operatiivisesta toiminnasta, jotta Haljala saattoi keskittyä lukuisten festivaali-ideoidensa kehittämiseen.

Mäntyharju aloitti työssään vain muutamaa kuukautta ennen historian ensimmäistä Iskelmä Festivaalia. Mara-alan ammattilainen oli festivaalijärjestäjänä noviisi.

Tuore toimitusjohtaja oli tulisilla hiilillä.

– Iskelmä Festivaalin etukäteislippukauppa kävi pelottavan hitaasti. Vertasin sitä kustannuksiin ja laskeskelin talousvastaavan kanssa, kuinka suuriin tappioihin meillä olisi varaa. Näytti siltä, että meidän kävisi kalpaten heti kättelyssä, Mäntyharju muistelee.

Festivaalin alusviikolla kauppa kuitenkin kiihtyi ja avauspäivänä lippuluukulla mateli satojen metrien jono, kun suuri osa vieraista hankki lippunsa vasta portilta.

Tapahtumasta tuli menestys. Mäntyharju pitää ensimmäistä festivaaliaan yhtenä uransa opettavaisimmista kokemuksista: tapahtumajärjestäjän ei kannata stressata etukäteen.

– Uudelle festivaalille ihmiset tulevat ensin portille varmistamaan, tuleeko sinne ketään. He ostavat lipun vasta sitten. Sama ilmiö on havaittu myöhemmin muilla uusilla, varsinkin aikuisemmalle yleisölle suunnatuilla, festivaaleillamme.

Nykyisin HimosLomien festivaaliliiketoiminnasta vastaa niin ikään Hannu ja Harri Haljalan perheyritykseen kuuluva N.C.D. Production. Yritys tuottaa vuosittain yli 20 festivaalia eri puolilla Suomea. Entinen Himos Festival on kuin varkain kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista festarijärjestäjistä.



Kaiken takana majoitusmyynti

Ennen nykyistä vilskettä Himos kärsi kesäisin samasta ongelmasta kuin muutkin hiihtokeskukset. Matkailua oli kehitetty lyhyen talven ehdoilla, ja suurimman osan vuodesta mökit lepäsivät tuottamattomina.

Asiakkaiden ”puuttuessa” kesän palvelut eivät kehittyneet eikä koko runkohenkilökunnalle voitu tarjota ympärivuotisia työsuhteita.

HimosLomien päätuote on mökkivuokraus, jonka vuoksi tapahtumia kehitetään koko kalenterivuodelle ja varmistetaan majoituskysyntä sääolosuhteista välittämättä. Välityksessä on noin 400 yksityisomisteista mökkiä ja yli 3 000 vuodepaikkaa.

– Aikamme yritettyämme hyväksyimme sen, että ihmiset eivät tule kesällä hiihtokeskuksiin pelkän mökin takia, vaikka lähellä olisi vesistö ja tarjolla omatoimiaktiviteetteja. Mietimme ratkaisua siihen, miten saamme mökit täyteen. Tapahtumajärjestäminen on osoittautunut oikeaksi tieksi, Mäntyharju kertoo.

Populaarimusiikkifestivaaleja ja megakonsertteja ei voi kuitenkaan järjestää jokaisena viikonloppuna. Tänä kesänä Himoksella on nähty myös koira-, urheilu- ja moottoriajoneuvojen harrastajatapahtumia, triathlonin SM-printti, uskonnolliset messut, paintballin suurpeli, karaokekilpailut ja salsaviikonloppu

– Jos tapahtuma tuo mökkikylään edes sata majoittujaa, se kannattaa yleensä järjestää, Mäntyharju sanoo.

Kaikki kokeilut, esimerkiksi jazzviikonloppu ja folkfestivaali, eivät ole lyöneet leiville. Vaikka tapahtumia tehdään tunteella, niiden on oltava liiketoimintaa.

– Vaatii rohkeutta kokeilla erilaisia juttuja, mutta myös järkeä tehdä epäonnistumisen syistä oikeat johtopäätökset. Tapahtuman ei tarvitse tuottaa voittoa heti ensimmäisellä kerralla, mutta siinä on oltava kasvupotentiaalia, Mäntyharju linjaa.


Himos Park merkittävä investointi

Himoksen keskeinen sijainti Suomessa on valttikortti tapahtumajärjestämisessä. Tapahtumabisneksen kivijalan muodostavat kuitenkin matkailukeskuksen kiinteät palvelut, alueen tapahtumakohtainen muuntautumiskyky sekä vuosien varrella karttunut järjestäjän ammattitaito.

– Osaamme kertoa yhteistyökumppaneillemme jo hyvissä ajoin, mikä toimii ja mikä ei, Mäntyharju sanoo.

HimosLomat investoi vuosina 2013–15 rakentamaansa järvenrannan tapahtuma-alue Himos Parkiin 3,5 miljoonaa euroa. Festivaalikenttä laajennettiin ja asfaltoitiin, ja alueen keskipisteeksi nousi 3 500 asiakaspaikan terassirakennus Riemu.

Kiinteän rakennuksen kahteen kerrokseen mahtuvat myös vip-tilat jayli sata vesivessaa. Kun katettu terassirakennelma ja viereinen festivaaliteltta lasketaan yhteen, Himoksella pääsee sateensuojaan 10 000 ihmistä samaan aikaan.

– Terassin rakentamispäätös tehtiin osin tunteella, sillä halusimme tarjota asiakkaille niin hyvää palvelua kuin mahdollista. Onneksi täällä on uskallettu tehdä rohkeita päätöksiä, sillä ilman tätä investointia festivaali- ja tapahtumatoimintamme ei olisi kasvanut näin paljon, Mäntyharju kertoo.

HimosLomien oma festivaalialue mahdollistaa rakennelmien pitämisen paikoillaan koko kesäkauden. Se tuo huomattavia säästöjä rakentamiskustannuksissa. Jättimäinen festivaaliteltta pystytetään alueelle toukokuussa ja puretaan vasta lokakuussa järjestettävän Oktoberfestin jälkeen.

Himoksen tapahtumajärjestämisen kulmakivi on myös alueen käytännöllisyys: kiinteät majoitustilat löytyvät suurelta osin festivaalialueen vierestä, ja mökki- ja hotellimajoituksen avulla pystyään tarjoamaan yhtä aikaa turvallisuutta ja laatua.

– Lisäksi juhannuksena yli tuhat telttailijaa majoittava leirintäalue on aidattu ja sinne pääsevät vain festivaalivieraat. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että vaikka parikymppisillä juhlijoilla on kova meno, heillä on myös turvallinen olo. Tyttöjen kohdalla asia korostuu.




Alkutalvesta tapahtumarikkaampi

Vaikka Himoksen kohdalla voidaan puhua jo aidosta ympärivuotisuudesta, Mäntyharju huomauttaa, että loppukevät, syksy ja alkutalvi kaipaavat kehittämistä.

– Tuomme kesän tapahtuma-ajattelua talveen, sillä meillä on edelleen haasteita majoitusmyynnissä tapahtumien ulkopuolella. Kartoitamme jatkuvasti erilaisia tapahtumia, yhdistyksiä, vuosikokouksia sekä teemoitamme talven viikonloppuja, jotta asiakkailla olisi syy tulla Himokselle majoittumaan.

Talvella himoskylä täyttyy joulusta alkaen kevätsesongin viikoille. Viime vuosina haasteita on tuonut kolme peräkkäistä heikkolumista talvea. Vaikka rinteet ovat olleet kunnossa, ihmiset ovat unohtaneet laskettelun, kun kotipihalla ei ole ollut lunta.

– Käännämme säästä johtuvan heikkouden mahdollisuudeksi. Alamme rakentaa alkutalvea pysyvästi olettamuksesta, että lunta ei enää ole. Kun sitä sitten tullee, se on mukava myynninpiristys.

Talvikaudella HimosLomien tapahtumatuotannon keskipiste on Himos Areenan ympärille rakentunut palvelujen keskittymä. Samassa pihapiirissä toimivat kokouskeskus Koulu ja kolme ravintolaa.

Talvikausi starttaa loka-marraskuun vaihteessa Areenan bileilloilla.

– Suomen valovoimaisimmat tähdet starttaavat bilekauden, oli lunta tai ei. Bileviikonloput tuovat majoittujia yleensä pitkälle yli sataan mökkiin, Mäntyharju kertoo.

Areena täyttää tulevana talvena kymmenen vuotta, minkä kunniaksi äänentoistoa kehitetään ja tiloja nykyaikaistetaan.

Himoksen ympärivuotista vetovoimaa tulee lähivuosina nostamaan myös Holiday Clubin viihdekylpylä, jonka rakentamisen vahvistavan kaavan odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. •


******************


Alkoholilain toivotaan tuovan liikkumavaraa

Matkailu- ja ravintola-ala odottaa, että hallituksen esitys uudesta alkoholilaista valmistuisi syksyn aikana ja laki saataisiin voimaan ensi kesään mennessä.

Lakiin on tiettävästi valmisteltu uudistuksia myös tapahtumissa anniskelemiseen, muun muassa anniskelualueiden rajaamista koskevaan pykälään. Käytännössä uudistus voi tarkoittaa kevyempiä rajauksia anniskelualueisiin.

Monissa Suomen K-18-tapahtumissa, myös Himoksella, on voimassa käytäntö, että anniskelualueet ja ei-anniskelualueet on erotettava toisistaan raja-aidoin.

Himoksella on aiemmilta vuosilta kokemusta myös siitä, että koko huvialue on ollut anniskelualuetta.

– Se oli erittäin asiakasystävällistä palvelua. Suuri, yhteneväinen anniskelualue oli myös turvallisuusviranomaisten kannalta katsottuna parempi vaihtoehto, HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju toteaa.

HimosLomat-konserniin kuuluva N.C.D. Production järjestää vuosittain yli 20 festivaalia eri puolilla Suomea. Yrityksessä on huomattu, että viranomaismääräyksien tulkinnassa on melko suuria alueellisia eroja.

­– Toivottavasti uusi anniskelulaki selventää säännöstöä. Tulkinnanvaraisuuksien väheneminen helpottaisi varmasti myös viranomaisten työtä, Mäntyharju sanoo.

Oli laki mikä tahansa, kokenut järjestäjä korostaa viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä onnistuneen tapahtuman luomiseksi.

– Kun anniskelua hoitava yritys kunnioittaa viranomaisten määräyksiä ja toimii ammattimaisesti, se synnyttää ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. Keskustelemalla on mahdollista löytää paras vaihtoehto, joka täyttää eri viranomaisten, asiakaspalvelun ja tapahtumajärjestäjän tarpeet.

 

Fakta:

HimosLomat-konserni

  • Perustettu 1989
  • Omistajina Hannu ja Harri Haljala perheineen
  • Himoksen suurin majoitus-, ravintola-, kokous-, ohjelma- ja kiinteistönhuoltopalveluita tarjoava yritys
  • Yhtiön mökeissä, huviloissa ja hotellissa on yli 3 500 vuodepaikkaa
  • Liikevaihto 25 miljoonaa euroa
  • 68 ympärivuotista työntekijää
  • Festivaaliliiketoimintaa tehdään konserniin kuuluvan N.C.D. Production Oy:n kautta

 

Päivitetty 22.03.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake